Asiasta toiseen. Daniel McFarland Cookin (1871) keloista.
Patentissa suositellaan pitkää rautasydäntä, kuten kaksi (60.96 cm), kolme (91.44 cm) tai jopa kuusi (182.88 cm) jalkaa. Rautasydämen suositushalkaisija on kaksi (5.08 cm), kolme (7.62 cm) tai useampi tuumaa.
Kun maan ympärysmitta on navoilla 40008 km ja ekvaattorilla 40075 km, yksi mielenkiintoinen resonanssipituus löytyy alueelta 59.6 - 59.7 cm.
57.92 cm BEI teorian gravitaatioaallonpituus (Larry Babcock)
59.66 cm Lost Cubit (Hans Becker)
60 cm Isokudun sarvien spiraaliaallonpituus (melko tarkka mittaus)
60 cm Puuaallot (O. Ed Wagner)
Toinen mielenkiintoinen resonanssipituus löytyy Delhin ruostumattomasta rautapilarista.
Iron pillar of Delhi
https://en.wikipedia.org/wiki/Iron_pillar_of_DelhiAnnettujen tietojen mukaan Delhin rautapilari on 7.21 m pitkä ja sen ympärysmitta on alhaalla 131.9 cm ja ylhäällä 96.1 cm (halkaisijat 42.0 cm ja 30.6 cm).
Delhin rautapilarin pituus on lähes täysin resonanssissa Gizan suuren pyramidin kannan kanssa. Molemmat pituudet sijoittuvat mystisen 22.5 cm aallonpituuden toiseen potenssiin.
22.5 cm x (2 potenssiin 5) = 7.20 m
22.5 cm x (2 potenssiin 10) = 230.4 m
Tältä pohjalta rautaytimien pituudeksi voisi valita Delhin rautapilarin resonanssimitan 90 cm.
Miten vain, rautaytimet kannattaa mitoittaa suunnilleen patentissa annettujen mittojen mukaan: Pituus kaksi tai kolme jalkaa ja paksuus kaksi tai kolme tuumaa.
Cookin tavoitteena oli sähkön ymmärrys ja hallinta. Hänen 1871 patentoidun keksinnön pitäisi tuottaa jatkuvaa sähkövirtaa ilman pariston apua. Kyseessä voi olla tavallaan antenni, joka vastaanottaa tehoa maan sähkömagneettisesta taustasta ja jossa akkua käytetään vain laitteen käynnistykseen ja ylläpitoon. Vertauskuvallisesti lapsi keinussa. Pienellä oikein ajoitetulla voimalla voi ylläpitää suhteellisen suuren massan liikettä.
Artikkelin (2014) mukaan Cookin itselleen tekemä laite oli rakennettu karkeasti vanhoilla työvälineillä. Cook työskenteli tallissa, jossa oli hevonen toisessa huoneessa. Osa laitteen osista oli tehty puusta ja laitetta ei oltu kasattu mitenkään taiteellisesti. Kuitenkin se tuotti hyvin vahvaa virtaa. Monet sen periaatteista olivat yllättävän yksinkertaisia. Toimittajan tarkasteltua laitetta, Cook näytti hänelle toisen, pienemmän laitteen, joka oli rakennettu tarkemmin. Sen osat olivat paljon paremmin järjestetty.
Taitaa olla käytännön perusasia. Monet laitteet on helpompi rakentaa toimiviksi aluksi suhteellisen suurina, koska pienissä kokoonpanoissa mitat ovat tarkempia.
Alustavaa suunnitelmaa
A) Rautasydän. Jos rautatangon sijaan käyttää rautalankanippua (vähentää pyörrevirtoja), samalla johdinpituudella ja paksuudella virralle saa suuremman jännitteen. Luultavasti rautasydämessä ei saa olla jäännösmagnetismia eli sen pitää olla magneettisesti pehmeää.
B) Primaarijohdin AWG 16 tai paksumpi eli ≥ 1.3 mm johdin. Laitteen teho on suhteessa johdinpituuteen ja paksuuteen.
Jossain yhdistelmäkeloissa on suositeltavaa käyttää ohuempaa primaarijohdinta, esimerkiksi AWG30 tai ohuempaa eli ≤ 0.255 mm johdinta ja sekundaarina ≥ 1.3 mm johdinta. Silloin primaarin alustava sekundaarinen virta on pieni verrattuna toision sekundaariseen virtaan, jolloin toision virralla on pieni vastus ja se takaa nopeamman toiminnan.
Alkaa kuulostaa tutulta. Jospa Cookin keksinnössä onkin kyse jostain muusta kuin elektronivirrasta. Luultavasti niin pitää ollakin; Sähkövirtaan liittyy entropia, elektroneilla on taipumus hajaantua ja ainoastaan elektroneja hyödyntävien sähkölaitteiden hyötysuhde on aina alle 100 %. Aivan kuin Cook viittaisi patentissaan kelaan syötetyn elektronivirran olevan sekundaarista virtaa ja sähkömagneetin nopean toiminnan olevan hyödyksi. Ehkä se on säteilevää energiaa, jota Cookin laitteessa hyödynnetään.
Kenties sähköisissä vapaaenergialaitteissa elektronivirta on vain osa niiden toimintaa ja ylimääräinen energia tulee ympäristöstä sähkön toistaiseksi tuntemattoman komponentin välityksellä, jonka luonnetta kuvaa negatiivinen entropia, järjestyminen ja laadun kasvu. Se on mahdollisesti samaa kuin od-energia ja torsiokenttä – kuin sähkön hienompia muotoja, joissa spinillä on suuri merkitys.
C) Sekundaarijohdin AWG 16 tai paksumpi eli ≥ 1.3 mm johdin. Voi olla myös eristämätön spiraalinauha, kunhan kelat on eristetty toisistaan.
Patentin tarkastelua, kirjoitettu noin 146 vuotta sitten:
”Olkoon tiedetty, että minä Daniel McFarland Cook Mansfieldistä, Richlandin piirikunnasta Ohion osavaltiosta, olen keksinyt Sähkö-Magneettisen Pariston, jonka spesifikaatiot on seuraavassa:
Keksintöni koskee kahden tai useamman yksinkertaisen tai yhdistelmäkelojen ja rautaytimien tai magneettien yhdistelmää siten, että tuotetaan jatkuvaa sähkövirtaa ilman galvaanisen pariston apua.
Kuva 1 kuvaa yhdistelmäkelan ja rautaytimen eri osia.
Kuva 2 on perspektiivikuva keksinnöstäni.”

Cook suosii yksikertaisten tai yhdistelmäkelojen rakentamisessa saman kokoisia johtoja.
Patentin mukaan on tärkeää, että primaari ja sekundaari on käämitty samaan suuntaan, ja että sekundaarin navat tai johtimet kytketään primaarin vastakkaisiin napoihin.
“Toiminta tapahtuu seuraavasti: Toision C terminaali sekundaarivirta kiertää vastakkaisen primaarin B lävitse ja samaan aikaan primaarissa B kehittyy terminaali sekundaarivirta, joka kiertää vastakkaisen toision C lävitse, vastakkaisissa keloissa B C molemmat virrat kulkevat samaan suuntaan ja tuottavat yhdistetyn magneettisen toiminnan keskellä olevaan rautatankoon A; Kahden vallattuna olevan kelan B C vastustavat alkuperäiset sekundaarivirrat eivät ilmene pariston pääpiirissä D, yhdessä kahden kelaparin kokonaispiirin toiminnassa kehittyy kahdeksan erillistä virtaa, kaksi terminaalia ja kaksi alkuperäistä sekundaarivirtaa kumpaankin kelapariin, neljä alkuperäistä sekundaaria vastustaa jatkuvasti neljän terminaalisen sekundaarivirran kiertoa; mutta alkuperäiset sekundaarit ovat paljon alemmalla jännitteellä ja määrällä kuin terminaalisekundaarissa kulutetaan tai terminaali ottaa, jättäen terminaaliin riittävästi ylimäärin voittamaan primaarijohtimen resistanssin ja varaamaan tangon A tarpeelliselle asteelle tuottamaan itsensä uudestaan vastakkaisessa toisiokelassa. Tällä tavoin eri keloissa pidetään yllä jatkuva virta.”
Primaarit voivat olla pituudeltaan 152 – 305 metriä tai enemmän, ja toisiot vähemmän tai enemmän. Joka tapauksessa mitä pidemmät kelat ja mitä parempi eristys, sitä tehokkaampi tulos. Yksinkertaisilla keloilla tai vain kahdella kelalla voidaan käyttää minkä kokoista johtoa tahansa, kunhan eristys on toimiva ja johtoa on tarpeeksi. Mitä pidempi ja suurempi johto tai kela, sitä tehokkaampi tulos, 305 metriä tai pidempi on mieluinen.
Kahden kelan napojen yhdistämisessä toiminta on sama kuin yhdistelmäkeloissa, mutta silloin kehittyy neljä virtaa, kaksi alkuperäistä ja kaksi terminaalivirtaa, joista jälkimmäiset virtaa jatkuvasti samaan suuntaan, jonka efektinä siellä on vain yksi virta samaan suuntaan.
”Kelojen toiminnan tuottamisen tai aloittamisen käytäntö rakentuu teräksen tai sähkömagneetin tai kelan käytöstä yhden kelan ympärillä, ja tuottamalla paristovirralla sekundaarivirran uloimpaan suljettuun kelaan: Sitten toiminta yksinkertaisissa tai yhdistelmäkeloissa kasvaa määrällisesti johtojen maksimi kapasiteettiin johtamaan virran olemassa olevaa jännitettä. Jos nyt piiri katkaistaan, virta lakkaa välittömästi ja se voidaan palauttaa ainoastaan samalla tavalla kuin se alun perin tuotettiin; Siten pääpiirin käytön sallimisen yleisiin tarkoituksiin otan käyttöön säätövastuksen tai millaisen tahansa resistanssin piirissä niin, että vain pieni osa virrasta virtaa resistanssia myöten, jolla tavoin toiminta keloissa pysyy heikosti yllä, kun pääpiiri katkaistaan, ja palautuu välittömästi täyteen voimaan, kun se suljetaan. Tällä tavoin toiminnan efekti tulee samaksi kuin yleisillä paristovirroilla, ja voidaan käyttää vastaaviin tarkoituksiin. Ehkäisemään toiminnan intensiteetin aiheuttamaa kelojen lämpenemistä, ja ehkäisemään alkuperäisten sekundaaristen virtojen kiertämistä pääpiiriin, säätövastus tai mikä tahansa soveltuva muoto voidaan tehdä osaksi pääpiiriä D. Rautaytimien tai magneettien vuorottaisia muutoksia voidaan käyttää tuottamaan sähkö-magneettista liikettä tai pyörän liikettä mihin tahansa soveltuvaan laitteeseen.
Kuvattuani keksintöni, se mitä väitän uudeksi, ja tahdon turvata Patentin Kirjaimissa on – Kahden tai useamman yksinkertaisen tai yhdistelmäkelan yhdistelmä ehdotetulla tavalla ja tarkoituksella.
Daniel McFarland Cook.”