Kiitos, kirjoitan näitä tutkimuksia työn ohessa. Monet kirjoitukseni syntyvät hetken inspiraatiosta.
Spineja ja spiraaleja, mitähän Einstein sanoisi?
1900-luvun alkupuolella ranskalainen tiedemies Élie Cartan postuloi (oletti) torsiokentän olemassaolon eli toisin sanoen pyörimisen liikemäärämomentin tuottaman kentän olemassaolon. Ennen spinin löytämistä torsiokenttä yhdistettiin suurten kappaleiden pyörimiseen. Tämän lähestymistavan näkökulmasta torsiokenttä nähdään valtavan pyörivän kappaleen gravitaatiokentän ilmentymänä. Myöhemmin, kun pyörimisen liikemäärämomentin kvanttivastaavuus eli spin löydettiin, kävi selväksi, että spin tuottaa kvanttitasolla torsiokentän, joka voidaan nähdä itsenäisenä kenttänä, kuten varauksen tuottama sähkömagneettinen kenttä ja massan tuottama gravitaatiokenttä.
1970-luvulla torsiokentän teoreettinen tutkimus tuotti itsenäisen teoreettisen fysiikan tieteenhaaran, jota kutsutaan Einstein-Cartan teoriaksi. Käytännössä kaikki tämän alan asiantuntijat pitävät torsiokenttää ainoastaan gravitaatiokentän tiettynä aspektina, jolle ei ole löydetty käytännön sovelluksia, koska Einstein-Cartan teorian mukaan torsiokenttä on heikko ja se ei voi tuottaa näkyviä ilmiöitä tai efektejä.
Tilanne kuitenkin muuttui Gennady Shipovin fysikaalisen vakuumiteorian (Theory of Physical Vacuum) myötä, joka on Riccin geometrialle perustuva torsiokenttäteoria, joka ei aseta rajoituksia spin-torsio vuorovaikutusten vakiolle eli toisin sanoen torsiokenttä voi ilmetä intensiivisesti.
Anatoly E. Akimov. Torsioteknologiat ovat 21. vuosisadan teknologioita
http://ekamedical.ro/documente/01.%20akimov_torsion_technology.pdf
Torsion voi määritellä aika-avaruuskudoksen spiraaliliikkeeksi, jota kuvataan matemaattisesti torsiotensorilla, josta on kaksi versiota: Suhteellisen heikko Einstein-Cartan tensori ja voimakkaampi Ricci tensori. Italialaisen matemaatikon mukaan nimetyllä Ricci tensorilla aika-avaruuden kaareutuminen on voimakkaampaa. Sen voi nähdä virtauksena ja rakenteena ajassa melkein kuin sillä olisi nestämäisiä ominaisuuksia.
Joseph P. Farrell. 2009.The Philosopher's Stone: Alchemy and the Secret Research for Exotic Matter. 156-158.
Venäläiset teoreetikot (kuten tohtori Gennady Shipov) ovat soveltaneet Einstein-Cartan teoriasta eroavia torsio ideoita, joita ehdotti alunperin 1600-luvun filosofi Rene Descartes: Lopultakin kaikki liike on ”pyörimistä” (kaarevassa universumissa). He ovat pyrkineet todistamaan, että torsiokentät eivät ole staattisia, kuten Cartan on laskenut, vaan itseasiassa dynaamisia.
Dynaamista torsiota (jota kutsutaan myös ”Ricci torsioksi” italialaisen matemaatikon mukaan, joka kehitti Descartesin ideoita ja yhdisti ne Bernhard Riemannin geometriaan) tuottaa jokainen liikkuva ja samalla pyörivä kappale; Pyörivistä atomeista planeettoihin (erityisesti prekessoiviin) ja kiertotähdistä kokonaisiin galakseihin.
Richard C. Hoagland & Mike Bara. 2009. Dark Mission: The Secret History of NASA, Enlarged and Revised Edition. 130-132.
Much of the Western research centered around the so called “Einstein-Cartan Theory,” or ECT, which does not provide for the propagation of torsion in space-time, and predicts only small effects from torsion. These models overlooked the production of torsion through dynamic processes in which time variation of the spins can give rise to much stronger torsion signals. According to Russian torsion expert Nachalov:
“In the framework of ECT, the spin-torsion interaction is practically a contact spin-spin interaction, and the torsion of space-time does not propagate in this theory. In ECT, the constant of spin-torsion interactions is proportionate to the product of the gravitational constant G and Planck’s constant h-bar. Thus in ECT the constant of spin-torsion interactions is approximately 27 orders of magnitude weaker than constant of gravitational interactions. Owing to the above, many authors have repeatedly stated that experimentally observed phenomena cannot be explained by torsion theories, since torsion effects cannot be observed. But as well known to experts, this conclusion holds true only for those theories which consider the torsion field to be static field which cannot propagate (e.g. ECT) ... It was demonstrated that the Lagrangian of a spinning source having radiation can contain a large number of terms with constants that do not depend on G or h-bar. Thus the constant of spin-torsion interactions can be a significant value according to these theories. For instance, according to G. I. Shipov’s torsion theory (Shipov, 1993), the constant of spin-torsion interactions is valued at no less than 10-5 - 10-6.” (Nachalov, 2004)
Claude Swanson. 2010. Life Force, The Scientific Basis.
Lähtökohtaisesti näyttäisi, että tulevaisuudessa ECT teorian tensori pitää korjata vastaamaan dynaamista todellisuutta – eikä staattista teoriaa. Torsio tarkoittaa pyörimisen tuottamaa kenttää ja se ilmenee niin suuressa kuin pienessä. Se on todellinen dynaaminen kenttä, joka tuottaa havaittavia vuorovaikutuksia.
Pyörivää sähköä
Sähkö-torsio vuorovaikutusteorian puitteissa on osoitettu, että jos jossain tilassa on sähköstaattinen tai sähkömagneettinen kenttä, silloin samassa tilassa on aina myös torsiokenttä. Sähköstaattisia tai sähkömagneettisia kenttiä vailla torsiokomponenttia ei ole olemassa. G.I. Shipov osoitti tämän perusteellisesti. Korkeat sähköpotentiaalit ja laitteet, joissa on organisoitu pyöreitä tai spiraalisia sähkömagneettisia prosesseja, tuottavat voimakkaita torsiokenttiä. (Tällaisten torsiokenttägeneraattorien ensimmäinen tutkija oli mahdollisesti Nikola Tesla. Venäjällä samankaltaisia tuloksia ovat saaneet S. V. Avramenko, G. F. Ignatjev ja muut.)
Yu. V. Nachalovin & A. N. Sokolovin Experimental investigation of new long-range actions -artikkelista.
http://amasci.com/freenrg/tors/doc17.html
Lyhyesti, kaikkien ”konventionaalisten” sähködynamiikkojen sisäisessä rakenteessa on vahvaa aika-avaruuden kaareutumista ja dynamiikkaa. Whittakerin (1904) superpotentiaaliteorian mukaan kaikki sähkömagneettiset kentät ja aallot voidaan purkaa kahdeksi skalaaripotentiaaliksi. Kumpikin potentiaali voidaan edelleen purkaa pitkittäisiksi sähkömagneettisiksi vaihekonjugaatti-aaltopareiksi. Näin ollen kaikkien ”konventionaalisten” sähkömagneettisten kenttien, aaltojen ja potentiaalien sisään on kietoutuneena erittäin järjestäytynyt lajitelma kaksisuuntaisia pitkittäisiä sähkömagneettisia aaltopareja ja siten erittäin järjestäytynyt lajitelma extreme lokalisoituneita aika-avaruuskaarevuuksia. (Bearden 2002.)
Maxwellin yhtälöt kuvaavat sähkömagneettista säteilyä, jolla on suuntavektori. Skalaariaallot eivät kuitenkaan riipu suunnasta. Skalaarikenttää voi hyödyntää moniin eri tarkoituksiin, kuten siirtämään sähkötehoa yhdellä johtimella tai ilman johtoja. Sillä voi myös tuottaa langatonta valoa. Ohmin ja Kirchoffin lait eivät aina sovellu tämän tyyppisiin ilmiöihin.
Fysikaalisen vakuumin yhtälöissä on seitsemän tasoa.
1. Kiinteä
2. Neste
3. Kaasu
4. Plasma tai alkeishiukkaset
5. Fysikaalinen vakuumi
6. Primaarinen torsiokenttä
7. Absoluuttinen nollataso
Primaarinen torsiokenttä on uudentyyppinen kenttä, jolla ei ole energiaa, mutta joka voi kuitenkin siirtää informaatiota. Primaarinen torsiokenttä on yhteydessä tietoisuuteen. Tämän kentän (informaation) etenemisnopeus on välitön, se etenee välittömästi joka paikkaan.
Kaikki alkeishiukkaset ovat kuin varattuja gyroskooppeja, joilla on magneettinen momentti. Niiden kentät ovat hyvin monimutkaisia ja niihin liittyy myös torsiokentät. Jokainen gyroskooppi tuottaa torsiokentän.
Dr. Gennady Shipov | Torsion Physics | Advanced Technology
https://www.youtube.com/watch?v=0jyruZg8uko
Kun vertaan tutkimusteni avuksi muodostettua vakuumin käsitettä Shipovin teoriaan, määrittelen vakuumiksi myös primaarisen torsiokentän. Shipovin ja Beardenin teoriaa verratessa primaarinen torsiokenttä liittynee pitkittäisiin "skalaariaaltoihin", jotka ymmärrän skalaarisina potentiaaligradientteina tai avaruuden energiatiheyden paine-eroina, jotka ohjaavat virtuaalisten hiukkasten liikkeitä. Beardenin teoriaa tulkiten virtuaalisten "positronien" vuorovaikutus tuottaa negatiivisesti varattujen hiukkasten sähkökentän ja ohjaa negatiivisten varausten liikkeitä, ja virtuaalisten "elektronien" vuorovaikutus tuottaa positiivisesti varattujen hiukkasten sähkökentän ja ohjaa positiivisten varausten liikkeitä.
Kun Ohmin laki ei päde liikutaan alueella, jossa myöskään Lentzin laki ei ole voimassa ja se tapahtuu Bedinin mukaan silloin, kun induktori on negatiivinen (annetun pulssin off-ajalla). Bedinin kuvailemassa vakuumipumpussa voi olla potentiaalia enemmän kuin arvata saattaa. Tuskin Bearden perusteetta antaa hänen tutkimuksilleen niin suuren arvon.
Beardenin (1988) mukaan opiskeluaikoinaan Einstein opiskeli Heavisiden muokkaamaa Maxwellin sähkömagneettista teoriaa ja omaksui sen pohjalta näkemyksen, ettei sähkömagnetismi tuota paikallisia aika-avaruuden kaareutumisia. Einstein näki vain suhteellisen heikon painovoiman tuottaman aika-avaruuden kaareutumisen ja sen vuoksi siihen tarvittaisiin valtavan suuri massa, kuten aurinko tai tähti. Einsteinin päättelyn mukaisesti havaitsijan paikallinen aika-avaruus ei voi olla koskaan kaareutunut, koska havaitsijan tai hänen laboratorion instrumenttien pitäisi olla silloin tähden pinnalla. Tämän tuloksena Einstein oletti paikallisen aika-avaruuden olevan aina tasainen: Paikallinen kehys on aina Lorentz kehys. Siten myös energian säilymislait säilyivät.
Einsteinin oletus tasaisesta aika-avaruudesta on johtanut fyysikkojen monet sukupolvet olettamaan 1) paikallinen aika-avaruus ei voi kaareutua, edes teoriassa 2) käytännölliset labrakokeet yleisellä suhteellisuusteorialla ovat mahdottomia 3) paikalliset säilymislait pätevät perusteellisesti ja 4) tasapainotettua paikallisesti kaarevaa aika-avaruutta ei voi käytännössä generoida ja hyödyntää tehon lähteenä tai kaivona.
Bearden on osoittanut, ettei yksikään näistä Einsteinin teorian oletuksista pidä paikkansa, kun sovelletaan skalaarista sähkömagnetismia. Einstein ei onnistunut yhdistämään suhteellisuusteoriassaan sähkömagnetismia ja gravitaatiota, ja ironisesti hän ei koskaan oivaltanut, että hänen oma rajoittava oletus tasaisesta aika-avaruudesta esti tämän yhdistämisen.
Beardenin mukaan venäläiset ovat kehittäneet jo käytännöllisen yhtenäisteorian. Itseasiassa Maxwellin alkuperäinen quarterion teoria on siihen suuntaan.
In 1837 Sir W.R. Hamilton said,
"The notion of time may be unfolded into an independent pure science... a science of pure time is possible."
As is well-known, the fundamental units utilized in physics are arbitrary. It is even possible to construct all of physics on a single unit, time. This oddity shows the truth in Hamilton's statement; it is even more odd, because quantum mechanically time is not an observable. This means that the observable world can be modeled completely in terms of the nonobservable, which is essentially what modern quantum mechanics is now doing.
Hamilton viewed his magnificent quaternions as essentially having accomplished the mathematical structuring of time. Maxwell's original EM theory, as is well-known, was modeled in Hamilton's quaternions, not in the highly curtailed Heaviside/Hertz vectors erroneously taught today as "Maxwell's theory."
Not a single one of the present so-called "Maxwell's" vector equations ever appeared in a book or paper by James Clerk Maxwell.
For some years the author has worked on an extended electromagnetics theory, involving the scalar component of the quaternion.
In Maxwell's original quaternion theory, this scalar component often remains when the directional components zero. Further, it then enfolds vectors and functions of vectors inside, in a hidden variable manner. Specifically, the author has patterned a unified field theory concept upon the previously unnoticed but remarkable early work of E.T. Whittaker.
Utilizing Scalar Electromagnetics To Tap Vacuum Energy
http://www.cheniere.org/techpapers/sweet%20bearden%201991/sweet%20bearden%201991.htm
After Maxwell's death, when the scalar portion of the quaternion was discarded (by Oliver Heaviside) to form "modern" EM theory, that also discarded the unified field interaction between electromagnetics and gravitation.
...
Let me stress this fact most strongly. After Maxwell's death a single man - Oliver Heaviside - directly altered Maxwell's equations, eliminating localized electrogravitation and producing the form of the theory taught throughout the West today as "Maxwell's theory." Maxwell's theory has never been taught in Western universities! Only Heaviside's crippled subset of the theory has been taught!
Maxwell's Lost Unified Field Theory
http://www.cheniere.org/books/aids/ch4.htm
Skalaariaaltoja ei ole otettu huomioon, koska Maxwellin kenttäyhtälöissä skalaariaallot on nollattu. Elinaikanaan Maxwell yritti keskustella asiasta, onko divergenssi nolla vai ei? Hän antoi selityksen ’quartenioneille’ ja kuvaili skalaariaaltoja, mutta hänen kuoleman jälkeen skalaariaallot poistettiin. Nyt tiedämme, että ne eivät ole nolla ja sen tekeminen oli virhe.
Prof. Meyl detected DNA-Wave and Scalar Wave Biology
https://www.youtube.com/watch?v=e8ZcTCI325Q
