
Kuva 9. Paikoillaan pysyvä taimen. Normaalisti taimen ui keskusvirtauspyörteen keskellä, jossa vesi on tiheintä ja kylmintä. Sen kehon tilavuuden johdosta yksittäiset virtauskuidut siirtyvät paikoiltaan ja tiivistyvät. Sillä on niihin kiihdyttävä vaikutus, kunnes ne ylittävät kriittisen nopeuden, jonka tuloksena kehon takaosaan muodostuu pyörteitä (vastavirtoja). Nämä pyörteet toimivat virran vastasuuntaan ja tuottavat vastatyöntövoimaa, jota taimen tarvitsee pysyäkseen paikoillaan nopeasti virtaavassa vedessä. Jos sillä on tarvetta kiihdyttää ylävirtaan, se lepattaa kiduksiaan, joka tuottaa edelleen pyörrejunan sen kylkiä pitkin ja lisää siten vastatyöntövoimaa ylävirtaan. Mitä nopeampi kidusten liike, sitä nopeammin taimen liikkuu ylävirtaan.
Metafyysisten veto- tai imuelementtien ryhmäJos tavallista ilmaa liikutetaan
sykloidisesti, sen voi rikastuttaa yhtä helposti kuin tavallisen veden lisäämään metafyysisten tuotteiden suoritustehoa. Kun suspensiossa ilmaan sisältyvät indifferentit substanssit on ensin erotettu, primaarisen synteesin tuloksena muodostuu tuotteita. Prosessissa akkumuloituu positiivisia ilmakehäpotentiaaleja, jotka muunnetaan sitten käytännössä kantaja-vapaiksi negatiivisiksi dynagen muodoiksi. Pois heittämällä kaiken karkean fyysisen materian (ilmakehän vesihiukkaset), ne nousevat autonomisesti puhtaan levitaation edustajina. Kaikki liikettä vastustavat resistanssit, jopa lentoalus itsessään, jossa tämä efekti tuotetaan, vetäytyy ylös niiden peräaallossa, koska aluksen eteen kehittyvällä
orgaanisella vakuumilla (tilaton ja muodoton laadun tila ja lähes täysi vakuumi) on
puoleensavetävä funktio. Kun taas sivusuuntaan ja takaosan suuntaan poistettu ilmamassa (pois heitetty materia) voi saavuuttaa tasapainon niitä ympäröivän materian kanssa vain hitaasti. Tällä tavoin kiilauspaine ja eteenpäinpaine tuotetaan vesipisaran muotoiseen ilma-alukseen tai sukellusveneeseen. Tämä paine toimii pitkittäisellä akselilla samaan suuntaan kuin imu (katso kuva 9). Taimen demonstroi sen meille jokaisessa luonnollisessa ja koskemattomassa vesivirrassa: Sen nuolimainen lento ylävirtaan saa fyysikoiden kasvot kasvamaan yhä pidemmiksi.
Ohjaus saavutetaan Repulsiinin selvästi esiintuodulla pyörivällä yläosalla, joka tuottaa orgaanisen vakuumin haluttuun kulkusuuntaan. Tämä ideaalinen lentoalus tarvitsee vain evänkaltaiset tasapainottavat pinnat (samankaltaiset kuin lentävilla kaloilla) ja jokseenkin isommat pyrstöevät ohjaamaan ja liikuttamaan sitä salamannopeasti ilmassa, tai sukellusveneiden tapauksessa veden pinnalla ja alla.
Toiminta-alue on rajoittamaton, koska (kasvua edistävää) polttoainetta, jota tarvitaan sykloidista tai plasmolyyttistä liikettä tuottavaan impulssiin, voidaan generoida ympäröivästä ilmasta tai vedestä rajattomassa määrin sisäänrakennettujen Repulsaattorien (korkeataajuisten vesigeneraattorien) avulla.
Siten samaa kannattelevaa voimaa (kelluttavaa voimaa), joka kantaa tämän lantakasa Maan ja pyörittää sitä oman akselinsa ympäri, voidaan generoida melko vaivattomasti ja kuluitta. Suuntauksen ja ohjauksen tekee pilotti, jonka suuntaavat voimat ja fyysinen vahvuus riippuvat myös veren sykloidisesta liikkeestä, josta nousevat täydentävät voimat kantavat, liikuttavat ja suuntaavat pilottia, ja ylläpitävät elämää.
Näin yleinen vuorovaikutus tapahtuu, jossa jokainen olento uudelleenyhdistetään sen metafyysiseen geneettiseen varastoon. Tällä tavoin kaikki palvelee Luojan tahtoa yhteisellä evolutionaarisella akselilla. Kaikki jatkaa lisääntymisen, uusiutumisen, ylöspäin kehittymisen, evoluution, kasvun ja hajoamisen yleisiä tarkoituksia. Kaikki myös elättää karkean ja jalostetun materian organisoitumista ja kasaantumista, josta viljeltävä
mobile vitalis tuotetaan. Hajottavat voimat myös vahvistetaan, jotka syystä tai toisesta hävittävät ne asiat, jotka eivät täytä evoluution edellytyksiä.
Se on tarkalleen sama
hajottava voima, jota nykypäivän tiede eskaloi ja jolla se jarruttaa evoluution viljeltävää polkua. Se saa aikaan evoluutionaarisen pysähdyksen ja laittaa alulle länsimaisen kulttuurin romahduksen.
Tulen ja lämmön vaikutukset kuuluvat synteesin kaikista vaarallisimpiin, taannuttaviin tuotteisiin.Viktor Schauberger. Nature as Teacher. Translated and edited by Callum Coats. 169-171.