Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

[siviili2003]

Tuollahan minä olen aiemmin ruotinu tätä Teslan taskulamppua:

viewtopic.php?f=7&t=417
EDIT:

Oliko se lentävänlautasen mekaaninen toiminta vähääkään tuonnepäin:

http://peswiki.com/images/4/4f/Tesla.ufo.jpg
¤
Olen minäkin nähny unessa joitakin osia tulevaisuudessa rakentamastani "lentävästä sellaisesta" ja sen rakenteellisia ratkaisuja.
Siis katselen toisinaan tahattomasti tulevaisuuteen ja ne toteutuvat usein juuri sellaisenaan.

Onkin aika mukavaa rakennella erilaisia laitteita joista näkee jo unissaan kuvia ja toimintaperiaatteita.

Ehkä uneni kertovat mihin keksintöjeni kehitelmät johtavat?!

Oliko ensin muna vai kana? (syy vai seuraus).

[Ville]

Nämä vapaamuotoiset tutkimukset limittyvät toisinaan myös työhöni, joten kaikkea en voi kertoa.

Käytännönläheinen vastaus painovoiman hallintaan ei näytä löytyvän Newtonin mekaniikasta, Einsteinin suhteellisuusteoriasta tai korkeakoulujen kursseilta. Jos nykytiede olisi enemmän kaupallisista tekijöistä vapaata, avointa ja rehellistä yhteistä pyrkimystä totuuteen, korkeakouluissa voisi järjestää epäkonventionaalisia kursseja, joissa opiskeltaisiin erilaisia ilmiöitä, joihin ei ole vielä kunnollisia vastauksia. Kursseihin voisi sisällyttää esimerkiksi eri keksijöiden teorioiden ja löydösten soveltavaa tutkimusta.

Löysin yhden mielenkiintoisen huomion William R. Lynen (1997) Free Energy Surprise kirjoituksesta.

As device runs it hums, with no arcing, as a cool shaft of air exist on its top, with strong electric/magnetic field about it. Some ozone appears to be forming. This was probably (part of) what Tesla meant when he said “I have a new use of iron”, and “It is when things are quiet that something is really going on”.

Hiljaisuudessa kypsyy ajatus.

Nykyiset polttomoottorit ja suihkuturbiinit ovat kohtuuttoman äänekkäitä. Vaikka kova meteli samaistetaan monesti tehoon, meteli on kuitenkin hukkaan mennyttä tehoa ja äänimaiseman näkökulmasta metelöivä laite on primitiivinen.

Ääni on universaali luova voima ja se sisältää paljon informaatiota. Tästä näkökulmasta nykyinen rakettiteknologia on primitiivistä ja vaikka sen soveltaminen avaruuslennolle on hankalaa, sen perusidean voi ymmärtää lapsikin. Sen seuraava sukupolvi liittynee plasmapropulsioon, mutta ehkä vasta sitten alkaa toden teolla tapahtua, kun plasman kierto suljetaan itseensä esimerkiksi vastakkaisiin suuntiin kiertävissä plasmarenkaissa, kuten ilmeisesti iargalaisten aluksen ’aurinkorenkaissa’.

Etsiessäni aluksesta tarkempia tietoja, löysin taas tetraedrin.

Hollantilainen ’Stefan Denaerde’ on ilmeisesti kanavoinut iargalaisilta ohjeet jonkinlaiseen painovoimalaitteeseen, josta seuraavalla videolla on itävaltalaisen Harald Chmelan sovellus.

Denaerde pyramid model demonstration 1
http://www.youtube.com/watch?v=c8sGqXqC4cY

Technical information given from the IARGA contact team
http://galactic.no/rune/iarapdx2.html

Pitänee tutustua ajan kanssa. Luova tutkimus on kyllä mielenkiintoista, kun voi liikkua niin monilla alueilla.

[siviili2003]

Uskallan väittää että tämä kyllä liittyy hyvinkin Villen "Työhön":

http://www.resonantfractals.org/PCC/Hendershot.html

Käämit värähtelee mekaanisesti.

[Ville]

THE SHIFT Movie Trailer 2014
http://www.youtube.com/watch?v=NGXFEFQf9qs

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Kartoitan hieman innovoinnin tekijöitä. Lista ei ole kaikenkattava, vaan ennemminkin kokoelma sunnuntaikävelyllä mieleen tulleita asioita, jotka auttavat löytämään ja keksimään uutta.

1. Hyväntuulisuus. Iloinen ja myötätuntoinen suhtautuminen elämään.
2. Vapaus. Joustavuus ajatuksissa ja toimintatavoissa. Joskus on hyvä olla irti arjesta.
3. Rauha. Sisäinen tasapaino ja mielentyyneys.
4. Terveys. Liikunta ja terveelliset elämäntavat, myös sosiaalisissa suhteissa.
5. Epäitsekkyys. Huomion suuntaaminen toisten auttamiseen ja maailmanpalveluun.
6. Omistautuminen ja uskollisuus hyvälle työlle.
7. Rohkeus. Uskallus tehdä asioita toisin.

[Ville]

Golden ratio discovered in quantum world: Hidden symmetry observed for the first time in solid state matter (2010)
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 143909.htm

Berliinin Helmholtz-keskuksen materiaali- ja energiaosaston tutkijat, yhteistyössä Oxfordin ja Bristolin yliopistojen ja Rutherford Appleton laboratorion kanssa, löysivät piilossa olleen nanotason symmetrian.

Kokeessa koboltti niobaatin magneettiset atomiketjut (atomin levyiset kestomagneettiketjut) altistettiin suorassa kulmassa magneettikentälle ja viritettiin epävarmaan kvanttitilaan – Schrödingerin kissa tilaan, jossa hiukkaset muodostavat fraktaalin. Tässä tilassa atomiketjut toimivat kuin nanokitaran kielet, jossa niiden spinien välisen vuorovaikutuksen tuottama tensio (jännite) saa ne magneettisesti resonoimaan. Mittaamalla näistä vuorovaikutuksista siroavia neutroneja, tutkijat löysivät sarjan resonoivia nuotteja, joista kahdella ensimmäisellä oli taajuussuhde 1.618, joka on taiteesta ja arkkitehtuurista tuttu kultainen leikkaus. Se heijastaa hiukkasjärjestelmien kauneutta - piilotettua symmetriaa, järjestystä.

Hiukkastason magnetismiin liittyy siis kultainen leikkaus.

Kerran henkiseen kokeeseen liittyvässä unessa yhtenä tehtävänä oli katsoa näytölle, jossa näkyi luullakseni hiukkastason elävää ja värikästä järjestystä. Geometria muistutti jossain määrin itämaisten mattojen kuvioita ja se meni silloin täysin yli ymmärryksen. Voi olla hieman kaukaa haettua, mutta pyrkiessäni mallintamaan auringon magneettikenttää yhdessä rumpumallisessa magneettimoottorissa, vääntövoimamittausten perusteella paras jaksojen välinen gap löytyi kultaisesta leikkauksesta.

Tutkimuksiin liittyen Mäkelä (1978) tuo esiin hienon ajatuksen; Vaikka hypoteesit eivät olisi täysin oikein, niiden soveltaminen voi tuottaa odotettuja tuloksia.

Nonlinear Science Letters B: Chaos, Fractal and Synchronization
Golden Ratio in Quantum Mechanics
http://www.msel-naschie.com/pdf/news/Go ... -Zhong.pdf

Phi in Quantum Mechanics
http://www.interferencetheory.com/Artic ... 5ee-3.html

[Ville]

Suhteellisuusteorian rajoitteista

V.I. Denisov and A.A. Logunov, “New theory of specetime and gravitation,” Theoretical and Mathematical Physics, 50 (1), July 1982, p. 3-76. This paper (p.3) points out that:

“…the gravitational field in general relativity is completely different from other physical fields and is not a field in the spirit of Faraday and Maxwell.”

A 1984 Soviet paper by senior Russian physicist C. Yu. Bosgoslovsky, “Generalization of Einstein’s relativity theory for the anisotropic spacetime,” is also very relevant.

In composing his theory of general relativity, Einstein assumed that the local spacetime of the observer could never be curved, and instead would always be represented by a Lorentz frame (flat spacetime).

This severe assumption had the effect of “saving” the sacrosanct conservation laws, and maintaining the exclusion of electrogravitation.

Since then, Western physicists have raised Einstein’s assumption – and the conservation laws – to a dogmatic belief system – in some cases, to a near fanaticism.

To see a clear statement of these limiting assumptions imposed on general relativity to provide the severely restricted version taught on almost all Western universities, see Charles W. Misner, Kip S. Thome and John Archibald Wheeler, Gravitation, W. H. Freeman and Co., San Francisco, California, 1973, p. 19-21, 71-72, 367-369.

(Thomas E. Bearden 1988)

Sähkö- ja painovoimatutkimuksia ei kannata rajata vain yleiseen fysiikkaan ja sähköoppiin. Konventionaalinen fysiikka tarjoaa hyviä näkökulmia, mutta se ei ole kaikilta osin yhteensopiva ja siinä on aukkoja, joihin ei ole vastauksia. Lisäksi taloustekijät vaikuttavat yleiseen tieteeseen, rahoitus ohjaa valtavirran tutkimussuuntia, aihevalintoja ja rajauksia.

Sähköä ja painovoimaa tutkiessa kannattaa hyödyntää monia teorioita. Luultavasti on monia keinoja tuottaa vapaata energiaa ja vastapainovoimaa. Kehittyneissä laitteissa voi olla monia toimintoja.

Let us be very plain. A “scalar EM potential” is actually two vector fields zipped together: one is in positive time, and the other is in negative time. Each half is composed of microvectors. A dynamic gradient in this scalar EM potential (i.e., a scalar wave, for example) actually consists of two waves: one is the normal “positive energy/positive time” EM wave, while the other is the phase conjugate replica. When we detect the normal half (with electron detectors), we actually detect the second half with the atomic nuclei. Since it is a phase conjugate, it produces a negative momentum change on the nucleus {since one has p/(-t)} instead of LeSage’s positive momentum change. In other words, it produces a drawing (attracting) force on the absorbing nucleus, instead of LeSage’s assumed repelling force on it.

That is the entire secret of gravitation. And of electrogravitation. Knowing that, you can easily work out how to apply the necessary engineering to get antigravity.

(Bearden 1988, 167.)

Tulkitsen skalaariaallot pitkittäisiksi eetteriaalloiksi, joiden interferenssi tuottaa valoaaltoja (fotoneja) ja vastavaloaaltoja (antifotoneja - gravitoneja).

Skalaariaalto hypoteesi

• Skalaariaallot ovat aika-avaruudessa muuttuvia potentiaaleja, joilla ei ole suuntaa. Ne ovat kuin ääniaaltoja (paineaaltoja tai dynaamisia gradientteja) eetterissä.
• Ne koostuvat dynaamisista positiivisten ja negatiivisten monopoli hiukkasten (kvantittuneista) konsentraatioista.
• Niihin liittyvät energiatilat voivat olla positiivisia (yang), negatiivisia (yin) ja niiden yhdistelmiä.

[Ville]

Skalaarivisioita hiekassa

Skalaariaallot muodostavat samankaltaisia kuvioita kuin Australian alkuasukkaiden taide. Paikallisen avaruuden (kolmiulotteisen tilan) kuviteltujen potentiaalipisteiden muutokset ajan suhteen luovat sykkivää potentiaalia ja monien pisteiden koherentti sykintä tuottaa säännöllisiä aaltokuvioita eetteriin.

Skalaarilla on vain suuruus, kuten painolla, pituudella, lämpötilalla ja sähkövarauksella.
Vektorilla on lisäksi suunta, kuten nopeudella, valolla ja gravitaatiolla.

Skalaariaallot ovat kuin avaruuden sykettä ja musiikkia eetterissä, jossa tilan potentiaalivaihtelut (seisovat aallot) tuottavat liikkuvia aaltokuvioita, joilla on suunta. Ne toimivat kantoaaltoina tiiviimmille eettereille samankaltaisesti kuin meren aallot.

Skalaariaallot ovat aaltoja olematta varsinaisesti aaltoja. Liikkuva skalaariaalto on samankaltainen kuin meressä liikkuva aalto tai laajentuvat renkaat veteen heitetyn kiven ympärillä. Vesiaalto on monen pienen spinin tahdistettu kokonaisuus, jossa vesi pyörähtelee suhteellisen paikoillaan. Siinä spinkentän muutokset tuottavat yhtenäisen järjestelmän, joka liikuttaa kiinteitä kappaleita. Samankaltaista vuorovaikutusta voi tapahtua skalaariaaltojen, valoaaltojen ja sähkövirtojen suhteen (skalaarivuorovaikutus > valovuorovaikutus > sähkö- ja lämpövuorovaikutus).

Beardenin skalaariaallot tai gravitaatiopotentiaalin voi tulkita hienoimman eetteritason potentiaaliksi, jota on positiivista (säteilevää) ja negatiivista (gravitoivaa).

Gravitaatiopotentiaali on tavallaan neljännen tilaulottuvuuden painetta kolmanteen ulottuvuuteen. Kun voima suuntautuu neljännestä ulottuvuudesta kolmanteen ulottuvuuteen, se tuottaa ulospäin laajentavaa painetta. Kun voiman suunta on toisinpäin, se tuottaa sisäänpäin vetävää imua.

Skalaariaalloissa tapahtuu hienoimman eetteritason vuorovaikutusta neljänteen ulottuvuuteen ja sen yhteydessä ulottuvuuksien välisellä rajapinnalla on kaksi suuntaa (sisään ja ulos). Skalaariaalloissa tapahtuu eetteritason vuorovaikutusta myös hienosta karkeaan ja toisin päin. Sähköllä ja valolla voi tuottaa skalaariaaltoja (energiasta informaatiota) ja skalaariaalloilla voi tuottaa sähkömagneettisia aaltoja ja sähkövirtaa (informaatiosta energiaa).

[siviili2003]

Villen pitäisi tutustua enemmän Kalevi Kososen teorioihin, sillä hän lainaili aktiivisesti venäläisiä tiedemiehiä tässä kahden ulottuvuuden välisen tyhjän aukon muodostamisessa ja sillä että on mahdollista muodostaa näiden kahden ulottuvuuden välille reikä joka muodostaa tyhjiön johon sitten lentovehe imeytyy????

<Tilateoria.

Toisessa uudehkossa teoriassa puhutaan kolmesta ulottuvuudesta. Ne kuitenkin eroavat käsitteellisesti sekä nykyfysiikan että edellä olevan teorian ulottuvuuksista. Ns. tilateorian mukaan (jota mm. Kalevi Kosonen on tehnyt tunnetuksi) maailmankaikkeus on eräänlainen kolminaisuuden periaatetta noudattava järjestelmä, joka on muodostunut energioiden kvanttien kolmesta mahdollisesta olomuodosta. Elämme valonnopeuden maailmassa, jossa kvanttien liike on sähkömagneettisen kentän nopeudella tapahtuvaa aaltoliikettä, ja jossa mikään liike ei voi ylittää valon nopeutta. Tilateorian mukaan on olemassa myös kaksi muuta ulottuvuutta. Niissä kvanttien liike tapahtuu joko yli- tai alivalonnopeudella. Tuo liike ei ole aaltoliikettä, vaan spiraali, aivan erilainen, nykyfysiikalle tuntematon energiamuoto, josta voitaisiin myös käyttää ilmaisua toinen ulottuvuus.

Tilateorian kuvailu

(katkelma Kalevi Kososen laajemmasta artikkelista):
Tunnustettujen kvanttilakien mukaan millään hiukkasella ei luonnollisessa olotilassaan ole mitään identiteettiä tai tehtävää, vaan se sijaitsee mahdollisen olemisen 'manalassa' osana nk. aaltofunktiota. Vasta kun tuota tilaa häiritsee jokin ulkopuolinen tapahtuma, aalto 'romahtaa', ja silloin hiukkanen 'kiinteytyy' yhteen kolmesta mahdollisesta olomuodostaan, jotka tunnustettujen käsitysten mukaan ovat: koko, energia ja aika. .. Lienee helppo ymmärtää, että koko ja aika ovat [kuitenkin] vain mittoja, joten ne eivät sovi perussuureiksi.

Kvanttifysiikan uudessa tulkinnassa ja jopa yleisestikin voidaan hyväksyä ja ymmärtää, että aina on olemassa jonkinlainen tila. On myös mahdollista käsittää, että tila tai tilassa on aina jotain liikettä, koska erilaiset vuorovaikutukset aiheuttavat aina jotakin. Eli vaikeammin ymmärrettävissä on 'kuollut tila', joka sekin, 'kuolema' on tila, joka aiheuttaa aina jotakin.

Liike eli energian liike aiheuttaa aina kentän, joten uudessa tulkinnassa perusväittämät ja -olettamukset ovat: tila, liike ja kenttä. Liike on aina liikettä suhteessa johonkin toiseen, ja koska me olemme havainnoitsijoita (osallistujia), eli meihin verrataan, on meidän vertailujärjestelmämme nopeus 0.
Me olemme 'valon lapsia', eli kyetäksemme havainnoimaan tai luodaksemme tajunnallemme kuvan meitä ympäröivästä todellisuudesta, joudumme käyttämään välittäjiä, kuten valo ja painovoima. Nämä välittäjät - fotonit ja gravitonit - liikkuvat valon eli sähkömagneettisen kentän nopeudella, joten me havainnoimme ja meidän tajuntamme 'todellisuuden' nopeus 0 = c, eli me suhteutamme automaattisesti valon nopeuteen.
Siis me elämme ja olemme, 'jos elämme ja olemme', tai ainakin meidän tajuntamme eli vertailujärjestelmämme todellisuus elää tai on nopeudessa c. Luonto eli maailmankaikkeus tunnustaa kolminaisuuden periaatetta ja on muodostunut energioiden kvanttien kolmesta mahdollisesta olomuodosta.

Näillä kvanteilla on ikäänkuin inhimillinen ominaisuus - vapaa tahto, ne osaavat ja voivat vapaasti valita esiintymisasunsa, jotka kaikki ovat tilassa tapahtuvaa energian liikettä eli voidaan puhua liike-energiatilasta, jolloin on pelkästään päättelemällä kaikki yhtynyt yhtenäiskentäksi, joten on olemassa vain yksi energiatila ja hämmästyttävä seuraus: 'yksi elämä' ja yksi Jumala. Kun kvantti valitsee esiintymisasunsa eli käyttää älyään, se tosiasiassa valitsee tilanteen edellyttämän tai vaatiman nopeuden. Siis kvantti osaa havainnoida vuorovaikutusten välittämän tarpeen. (Tämä ilmiö on tunnustetulle fysiikalle täysin selittämätön asia, jota kutsutaan inhimillisyystekijäksi). Mistä kvantti tietää? Kuinka kvantti osaa?

Kvantin valitessa nopeudekseen (c), se on meidän ulottuvuudessamme ja edustaa tunnustetun fysiikan mukaista aaltomaista energiaa, jolloin sillä on massalliset ominaisuudet, ja se on kenttä, ja meillä paikallisesti ns. ainetta. Kun kvantin valinta on ali- tai ylivalonnopeusjärjestelmä, on kyseessä energiamuoto spiraali, jota tunnustettu fysiikka ei edes tunne. Meidän tajunnallemme voitaisiin käyttää ilmaisua toinen ulottuvuus, joka tai jotka ovat avaruudellisesti suurin signaalinopeus. Jokainen vähänkin fysiikkaa tunteva tietää tai ymmärtää, että ns. lepomassattomalla hiukkasella on valon nopeudessa suurimmat massalliset ominaisuudet, ja kun nopeutta vähennetään, niin ominaisuus massa katoaa.

Jokainen ilmeisesti kykenee myöskin käsittämään, että tunnustetun fysiikan mukaisella aaltoliikkeellä on raja - valon nopeus eli (c). Aalto ei koskaan voi ylittää tätä rajaa, joka on meidän tajuntamme todellisuuden (0). Se on kuitenkin vain numeerinen raja ja samalla myöskin suurin harha, johon klassinen fysiikka - ajan - ja materianpalvonta on jumiutunut. Spiraalilla ei ole vastaavaa rajaa eli voitaisiin sanoa, että nopeus on ääretön, rajaton, mutta raja löytyy. Ali- ja ylivalonnopeusjärjestelmä ovat toisia ulottuvuuksia meidän tajunnallemme. Ne edustavat myöskin korkeampaa tai korkeinta energiaa tai suurinta nopeusjärjestelmää.

Tuolla linkissä vielä lisää tämän Kososen aivoituksia:
http://gamma.nic.fi/~starseed/tilaenergia/index.html


>

[Ville]

Tuttu teoria. Vapaasti tulkiten kaikki ulottuvuudet ovat luonnostaan avoimessa vuorovaikutuksessa ja niiden välillä on vain kuvitteellisia rajoja. Tilaulottuvuuksia on viisi tai enemmän, mutta jo neliulotteisen tilan ymmärrys on haastavaa.

Dr. Quantum in Flatland
http://www.youtube.com/watch?v=B5yxZ5I-zsE

4th Dimension explained
http://www.youtube.com/watch?v=rG6aIVGquOg

Tulevan syksyn voisi taas opiskella mielenkiiintoisten keksijöiden töitä, palaan Schaubergerin oppiin ja teen lisää syventäviä tulkintoja. Samalla sähköön ja painovoimaan liittyvien luonnonilmiöiden ja eksoottisten sovellusten kartoittaminen jatkuu. Jotain kokeilujakin voisi rakennella.

Ketjun tutkimusala liittyy lähinnä tulevaisuuden tieteen ja teknologian mahdollisuuksiin. Motivaationa mielenkiintoinen matka ja keksimisen ilo.

[Ville]

Kaikenlaista ja vapaasti, jatketaan samalla linjalla.

Meinasin tehdä pitkää päivää, mutta tulin toisiin aatoksiin, kun aloin miettiä pitkiä vaaleita humanoideja, erityisesti sitä yhtä, jonka kohtasin unessa. Vuorikidettä muistuttava alus lensi taivaalla ja tein uteliaan ajatustenvaihtokokeen ”Hei, onko siellä ketään? Tutustutaan! Voitko laskeutua rauhallisesti, etten säikähdä.” Sitten alus laskeutui ja sieltä ilmestyi arviolta noin 2,5 metriä pitkä vaaleanharmaa humanoidi.

Ajatusta vapaasti lennättäen. Joidenkin alusten ulkomuoto muistuttaa kidettä, ne ovat kuin jalokiviä, joista heijastuu luomisen periaatteet. Kiteisiin perustuva kosminen teknologia on yleistä, koska universumi rakentuu kidemäisesti niin pienessä kuin suuressa. Se on luomisen geometriaa, jonka salaisuudet ovat fraktaalimaisia. Lähestymme ikuista yhä hienommissa luomisen maailmoissa, kuten Kochin lumihiutaleen kehä lähestyy ääretöntä. Se on matemaattisesti ja visuaalisesti kaunis prosessi, jossa Ikuisen mahdollistaa yhä uudestaan kertautuva kolmio. Asiat voi nähdä monin tavoin ja maan päälläkin on tiedettä, joka mahdollistaa yltäkylläisen energian.

Koch snowflake
http://en.wikipedia.org/wiki/Koch_snowflake

Löysin menneinä viikkoina artikkelin, joka voi liittyä Grebennikovin mysteerihyönteiseen.

Mysteries of Ancient Egypt. Why the scarab beetle became sacred
http://totul.md/en/expertitem/750.html

The scarab beetle flies, almost without revealing the elytra, thus refuting all the laws of aerodynamics. And while flying this beetle is so masterly that this beetle hunts for flies and even the faster birds can’t do that. Flies are flying so chaotic and fast that it is simply impossible to predict in which direction it will fly the next moment.

Until now it remains unknown how the scarab beetle calculates the trajectory of its victim. In the 50s years of last century, the U.S. military was interested by this unique ability. They wanted to learn about this super-sensitive "guidance system" of the scarab beetle and to apply it into the control system for missiles, surface-to-air and air-to-air missiles, but all these studies had no results. Such missiles have not been created.

Apparently the deity in the form of a scarab is not going to reveal to us all its secrets. Every day, it rolls its sun tirelessly from east to west, and after doing its mission, it lifts high into the sky, almost without revealing the wings, and still bringing happiness and prosperity to all who believe in it.

Jotain vuosia sitten löysin venäläiseltä vapaaenergiafoorumilta samanlaista juttua, mutta huomattavasti yksityiskohtaisempaa.

13.2.2009, 23:22 viestin vapaata suomentelua

Annan jotain saamiani tietoja. Skarabee ei ole yksinkertainen. Lentäessään se uhmaa kaikkia nykyisiä aerodynamiikan lakeja ja se on niin taitava lentäjä, että se pystyy saalistamaan kärpäsiä lennosta. Kärpäset ovat sille tärkeä kitiinin lähde. Skarabee on ainoa hyönteinen, jolla on kyky tietää ajassa eteenpäin – se tietää miten saalistaa lentävä kärpänen. Kärpäsen lento on niin nopeaa ja kaoottista, ettei kukaan oikein tiedä mihin se lentää, mutta skarabee tietää...

Se laskee kärpäsen lentoradan, jolla se saa sen varmasti kiinni ja se ei koskaan erehdy. Skarabee tietää minne kärpänen lentää monia hetkiä aiemmin. 1950-luvulla amerikkalaiset pyrkivät aktiivisesti selvittämään sen arvoituksen, pyrkien soveltamaaan sitä maasta-ilmaan, ilmasta-ilmaan ja vasta-ohjusten ohjausjärjestelmissä. Tehtävä oli houkutteleva: kärpäsen lento ei ole laskettavissa ja skarabee on ratkaissut tehtävän ja se lentää suoraan sinne, johon kärpänen ilmaantuu seuraavassa hetkessä ja nappaa sen. Siinä on raketti valmistettavaksi, mutta kuinka ollakaan amerikkalaiset eivät onnistuneet ratkaisemaan arvoitusta. He kuitenkin salasivat kaiken tiedon näiden turilaiden (May beetle – Rhinoceros) erikoisista ominaisuuksista:

Kuoriainen pystyy liikuttamaan 850 kertaa omaa painoaan suuremman kuorman. Tämän kuoriaisen lentoperiaatteista on monia hypoteeseja. Nykyfysiikan lakien mukaan sillä ei ole mitään mahdollisuutta lentää. Kuitenkin se lentää loistavasti pysähtymättä enemmän kuin 50 kilometriä (merkityt kuoriaiset ovat lentäneet Englannin kanaalin yli). Niiden lento on yksi suurimmista elävän luonnon arvoituksista. Yleisesti tämä kuoriainen on hyvin mystinen ja käsittämätön. Aloittaen faktasta, että aiheesta on tehty tieteellistä entomologista tutkimusta, jotka on otsikoitu ”salaiseksi” tai ”vain viralliseen käyttöön” alkaen jo vuodesta 1943.

Toinen kummallisuus näissä kuoriaisissa on, että yhtään tiedetyistä teoksista ei ole julkaistu yleisesti, vaan ne on samantien erikoistallennettu. Carl Friedrich von Weizsäcker, yksi Max Planck –instituutin johtajista, mainitsi yhden tieteellisen raportin, josta käy ilmi turilaan (May beetle – Rhinoceros) lentomekanismit ja periaatteet. Richard Kuhn, saksalainen biokemisti, joka sai nobelin 1938, löysi 1954 ultraviolettivalossa turilaan (May beetle – Rhinoceros) puolijohdeominaisuudet. He mittasivat ultraviolettivalossa myös sähköstaattisia biopotentiaaleja turilaan (June beetle) testilennossa. Kuhn kutsui May beetle Rhinocerosta antigravitaatiomalliksi.

Tässä vielä jotain mahdollisuuksia, oikean skarabeen löytäminen voi olla edelleen vaikeampaa kuin neulan löytäminen heinäsuovasta.

Turilasmaiset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turilasmaiset

Lehtisarviset
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lehtisarviset

(Saksanturilas) Melolontha melolontha
http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksanturilas

May bug
http://en.wikipedia.org/wiki/Cockchafer

Ihan vaan lentävä hypoteesi, joka liittyy huokoisen kitiinirakenteen painovoimaa ja valoa taittaviin ominaisuuksiin. Mysteeriturilaan ympärille voi muodostua kenttä, jonka läpi katsottuna sen ulkopuolella aika kulkee hieman etuajassa. Grebennikov kirjoitti gravitaatioalustan nousun aikana kellon käyvän hitaammin. Jos näkee edes puoli sekuntia ’tulevaisuuteen’, se auttaa merkittävästi ennakoimaan kärpäsen lentorataa.

muoks. Toisaalta jos tilan sisäinen aika käy nousun aikana huomattavasti ulkoista aikaa hitaammin ja kentän muoto on kuten Grebennikov on sen piirtänyt, kärpänen on mahdollisesti helpoin saalistaa nousun aikana ja alaviistosta lähestyen.

Ja yksi aikasempi hypoteesi. Grebennikovin mukaan erityisesti lentämisen alussa kello käy liian hitaasti, sitten liian nopeasti ja retken loppua kohden taas normaalisti. Vapaasti tulkiten levitaation alussa generoituu käänteistä aikaenergiaa ja samalla alusta häviää näkyvistä.

Toisaalta taas kimalaisen ja kolibrin lennon suhteen Arthur Ahon mukaan (Ralph Ringin kertomana) kyseessä on jonkinlainen resonanssiontelon värähtely.

Keräilin muutama kuukausi sitten resonansseja.

200 Hz Bumblebee
50-200 Hz Humming birds (max)
40-80 Hz Humming birds, small (normal)
10-30 Hz Humming birds, large (normal)
10-20 Hz Jesus Christ Lizard, small
5-10 Hz Jesus Christ Lizard, large

Jesus Christ Lizard. National Geographic.
https://www.youtube.com/watch?v=45yabrnryXk

Ja tässä vielä muutama vuosi sitten löydettyjä resonansseja.

Tekijä voi myös värähdysluvultaan tunnettuun äänirautaan vertaamalla päätellä siivenlyöntien tiheysluvun surinasta, jonka edestakainen siivenliike aiheuttaa aivan samalla tavalla kuin ääniraudan edestakainen väräjäminen tällöin kuultavan sävelen. Seuraava taulukko esittää eräiden tavallisten hyönteisten tekemien siivenlyöntien lukumäärän sekunnissa:

500-1000 Sulkasääsket
300-500 Hyttyset, sääsket
220-270 Mehiläinen
140-200 Huonekärpänen
130-200 Kimalaiset
130-200 Ampiaiset
100 Kultakuoriainen
55-100 Loispistiäiset
75-85 Sittiäinen
60-75 Turkkilo
55-60 Turilas
55 Horsmakiitäjä
45-50 Gammayökkönen
25-40 Sudenkorennot
30 Sireenikiitäjä
5-10 Kaaliperhonen, ritariperhonen

Mitä pienempi siipien suhteellinen koko on ruumiinpainoon verrattuna ja mitä suurempi pienestä ruumiinkoosta johtuva edettäessä voitettavan ilman vastuksen suhteellinen suuruus, sitä useammin hyönteisen on lyötävä siipiään ilmassa pysyäkseen ja eteenpäin päästäkseen.
...
Siiven kärki lyödessään kulkee hyvin pitkää ja kapeata 8:aa muistuttavaa kuviota, jonka muoto tosin osoittaa vaihtelua hyönteistä kohtaavan ilmanvirran laadun mukaan.

Pekka Nuorteva (toim.) ja Olavi Sotavalta 1963. Hyönteiselämän ihmeitä. WSOY: Porvoo. 33