Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

Valvoja: Yllapito

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 06.01.2014 16:47

Ville kirjoitti:Kun mentiin hetkeksi 'rajan toiselle puolen', seuraavassa tietoa, joka voi olla hyödyksi.


Vanha okkulttinen laki kuitenkin sanoo, että energia seuraa ajatusta.....

Mainitussa kirjassa kerrotaan, kuinka tri Genadi Sergejev, Leningradin sotilasinstituutista, tutki psyko- eli telekineettisten ilmiöiden luonnetta. Nelia Mikhailova – niminen oli todistettavasti osoittanut, että esineitä voidaan liikuttaa ajatuksen voimalla, mikä käytännössä merkitsee sitä, että tuosta koehenkilöstä todella sykkii jotakin tuntematonta energiaa pöydällä oleviin esineisiin. Voisiko jokin ilmaisija osoittaa merkkejä tästä psykokineettisestä energiasta, joka näyttää olevan eräs ihmisolennon kartoittamattomia potentiaalisuuksia?.....


Esine Mikhailovan edessä alkoi liikkua. Pystyisivätkö uudet kojeet mittaamaan psykokineettisen toiminnan? Yht’äkkiä Sergejevin laitteet ilmaisivat jotakin sellaista, mitä tutkijat eivät vielä koskaan aikaisemmin olleet pystyneet havaitsemaan. Valtava magneettikenttä Mikhailovan ympärillä alkoi sykkiä. Oli kuin hän olisi pannut energia-aallon väreilemään häntä ympäröivän näkymättömän energiakuoren läpi. Aivot ja sydän sykkivät samassa rytmissä näiden hänen voimakenttänsä värähtelyjen kanssa. Eikä pelkästään koko hänen voimakenttänsä sykkinyt, vaan laitteet osoittivat tämän sykähtelevän voimakentän keskittyneen hänen katseensa suuntaan.

Mutta miten tämä sykähtelevä voimakenttä, jonka hän kohdisti esineisiin, sai ne liikkumaan?

”Luulen, että häntä ympäröivissä kentissä tapahtuvat värähtelyt käyttäytyvät magneettisten aaltojen tapaan”, teorisoi tri Sergejev. ”Sillä hetkellä kun nämä magneettiset värähtelyt tai aallot aktivoidaan, saavat ne aikaan sen, että myös ne esineet, joihin Mikhailova ne kohdistaa, magnetisoituvat. Tämä koskee myös ei-magneettisia esineitä. Se puolestaan saa aikaan sen, että esineet joko lähestyvät tai loittonevat hänestä.”


Haiskahtaa vahvasti schappellerin Dynomagnetismille mutta ihmisestä tuotetulle, siis biologista alkuperää...
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2987
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja jussik5 » 06.01.2014 19:19

Schappellerin laitteesta vielä.
Kyseistä laitetta tutki 3 vuoden ajan brittiläinen Insinööri Michael Watson (MikeWatson),
joka sai siihen imeisesti osan rahoituksesta Saksan hallitukseltakin.
Tämä Watson oli Davsonin perhetuttu, ylläri ylläri :)

Lainaus Watsonin selostuksesta, mikä voima on kyseessä,
muistettakoon, että hän oli palkattu fyysikko ja insinööri.
Lainaus:
"This process is life force and the reverse of the second law of thermodynamics; it is the vital force: Vril."
Mikä tuntuu uskomattomalta fyysikon suusta.

Ja mitä ekana tulee mieleen sanasta Vril, hmm... no tietysti natsien salainen seura joka tiettävästi
perustui Edward Bulwer-Lyttonin kirjaan tuleva uusi rotu.
Oikeasti Vril tiettävästi tulee Sanskriitin vanhoista kirjoituksista, eli arjalaisten rishien kirjoituksista,
H.P.B ainakin näin kirjoittaa, kuuluuko Vaimanika Shastra näihin, Ashtar Vidya.sta joka oli niitä
vanhimpia töitä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Vril
http://en.wikipedia.org/wiki/Thule_Society

https://archive.org/details/Vril-DieKosmischeUrkraft

THE COMING RACE
by Edward Bulwer, Lord Lytton
http://www.gutenberg.org/files/1951/1951-h/1951-h.htm
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1297
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 06.01.2014 22:29

Niin joo ja mites Aldebaran tähtisumu liittyikään tähän Vril salaseuraan, nyt menin kyllä pahasti ohi tämän narun aiheen.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2987
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja jussik5 » 06.01.2014 23:48

mites Aldebaran tähtisumu liittyikään tähän Vril salaseuraan


Jep se saattaa olla satua. ;)
Mutta jos ajallisesti mennään niin oliko
Schappellerilla mahdollisesti lähteenä muinaisia
käännettyjä sanskriitin kirjoituksia tästä elämän voimasta (Vril)
Niin ja mistä hän oli ne saanut, ovatko ne vielä olemassa jossain.
Ei myöskään tiedetä kuka on kirjoittanut teoksen
Vril Die Kosmische Urkraft, Johannes Täufer on salanimi (Johannes kastaja),
onko postimestarille sormensa pelissä, eli onko ollut mukana kirjoittamassa.

Tässä vielä upea kirja, melkein 500 sivua eetteriteorioita
Pitkältä ajalta vuoteen 1910.
Kirjoittaja Edmund T Whittaker
https://archive.org/details/historyoftheorie00whitrich
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1297
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja Ville » 07.01.2014 00:05

Edward Bulwer-Lyttonin kirjassa kerrotaan vril-voimiin liittyen erikoisista lentosiivistä, joissa hyödynnetään voimakasta vril-latausta. Omasta puolestani olen havainnut painovoimavaikutuksia toistaiseksi ainoastaan asymmetrisissa korkeajännitekondensaattoreissa ja juhlalevitaatiossa.

The LifterCraft project by JL Naudin
http://jnaudin.free.fr/lifters/main.htm

Diamagnetic Gravity Vortexes by Richard LeFors Clark
http://www.bibliotecapleyades.net/cienc ... grid03.htm

Vapaasti ajattelen voisi vielä todeta, että kehittyneempien vril-ja-kansojen teknologia näyttää olevan ns. henkistä teknologiaa, jossa oleellisena osana on tietoinen elinvoimien hallinta. Sisämaan kansoista on kirjoittanut mahdollisesti myös Amiraali Richard E. Byrd. Ihan vain mielenkiintoisina tarinoina Jules Vernen tyyliin.

The exploration flight over the North Pole
http://www.bibliotecapleyades.net/tierr ... eca_2d.htm

Kuvaus vril-sauvasta

Olen kertonut niin paljon vril-sauvasta, että lukija varmasti odottaa minun kuvailevan sitä lähemmin, sillä sitä ei koskaan annettu minun käsiini, ettei tietämättömyyteni sen käsittelystä olisi aiheuttanut mitään onnettomuuksia. Se on ontto, ja sen kahvassa on useita näppäimiä, koskettimia tai jousia, joiden avulla voimaa voidaan muuttaa, säädellä ja suunnata – niin että tietyllä ohjelmoinnilla se tuhoaa ja toisin säädettynä parantaa. Painikkeita käsittelemällä sen avulla voidaan halkaista kallioita tai haihduttaa usvaa – tietyt sen toiminnot vaikuttavat ruumiiseen ja toiset pystyvät vaikuttamaan jollakin tavoin hengen toimintoihin. Tavalllisesti sauvaa kuljetetaan mukana suunnilleen tavallisen kävelykepin mittaisena, mutta siinä on teleskooppijärjestelmä, niin että sitä voidaaan pidentää ja lyhentää tarpeen mukaan. Kun sitä käytetään, kahva lepää kämmenen sekä ojennettujen etu- ja keskisormen varassa. Minulle kerrottiin kuitenkin, ettei sen voima ole yhtäläinen kaikkien käsissä, vaan riippuu käyttäjässä itsessään olevista kulloiseenkin käyttötarkoitukseen liittyvistä vril-ominaisuuksista. Eräät pystyvät muita paremmin tuhoamaan, toiset parantamaan jne. Paljon riippuu myös sauvan käyttäjän rauhallisuudesta ja siitä, miten vakaasti hän tahtoo tarkoituksensa toteuttaa. Minulle vakuutettiin, että vrilin voimaa pystyy täysimääräisesti käyttämään vain henkilö, jolla on luontaisesti soveltuva temperamentti – siis perinnöllisesti siirtyvä taipumus, ja että nelivuotias vril-ja-kansoihin kuuluva tyttölapsi pystyy saadessaan ensi kerran sauvan käteensä toteuttamaan sen avulla tekoja, joita voimiltaan vahvimmat ja taitavimmatkaan vril-ja-yhteisön ulkopuolisiin kansoihin kuuluvat insinöörit eivät pysty saamaan aikaan edes elinikäisen harjoittelun jälkeen. Kaikki sauvat eivät ole rakenteeltaan yhtä monimutkaisia; lasten käsiin annetaan paljon yksinkertaisempi väline kuin oppineille miehille ja naisille. Lasten sauvat ovat sellaisia, että ne toimivat vain niitä tehtäviä täytettäessä, joita heidän suoritettavakseen on annettu; kuten olen jo kertonut, tuhoamistehtävät ovat nuorimmille lapsille ominaisia. Vaimojen ja äitien sauvoista vastaava tuhoamisvoima on yleensä poistettu, sen sijaan parantamisvoima on niissä täysimmillään. Toivoisin, että voisin kertoa tarkemmin tästä erikoslaatuisesta vril-fluidumin ohjausvälineestä, mutta sen koneiston monimutkaisuus vastaa sen avulla aikaansaatavien tulosten suuremmoisuutta.

Edward Bulwer-Lytton. 1996. Vril tuleva rotu. Jyväskylä: Biokustannus. 66-67.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja jussik5 » 07.01.2014 01:01

Tässäpä Gerry Vassilatoksen näkemystä
About osiossa linkki tekstitykseen

"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1297
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja Ville » 07.01.2014 15:12

Kiitos, videolla on paljon hyvää asiaa!

Tuli vain mieleen, että on varmaankin olemassa myös eetteristä värisokeutta, varsinkin jos hienoimman elinvoiman tai eetterin (vril-voiman) näkee säteilevän mustana. Yksi merkittävä tekijä lienee mielen tulkintarakenteet ennakko-oletuksineen, esimerkiksi pitkän linjan tiedemiehen on vaikeaa ylittää tiettyjä perusoletuksiaan, jotka voivat vaikuttaa yllättävän paljon havaintoihin.

Biokustannukselta löytyy selvänäköön suositeltavaa kirjallisuutta, esimerkiksi:

C. W. Leadbeater: Selvänäkö
Besant, Flammarrion, Leadbeater, Olcott, Subba Row: Selvänäkö ja telepatia
Artemajos: Selvätunto eli psykometria

Ja hieman toisenlaista näkökulmaa:

David Morehouse: Selvänäköinen soturi
http://www.kolumbus.fi/lootuskirja/selv ... 0Morehouse
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 07.01.2014 17:09

tässä olis tämä intialainen "jules verne" tarina, se on alunperin kuulunut intialaiseen muinaiskirjallisuuteen, mutta sen on kääntänyt englanniksi joku joskus 1900 luvun alussa.

http://www.scribd.com/doc/13133117/Vaimanika-Shastra

kertoo intialaisten lentokone tekniikasta ja mahdollisesti myös siitä Vril tekniikasta

sieltä niitä juttuja löytyy
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2987
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja Ville » 08.01.2014 00:07

Jatkan epäkonventionaalisten teknologioiden ja teorioiden kartoittamista.

The New Science by Wilbert B. SMITH (1910-1962)
http://www.rexresearch.com/smith/newsci.htm

Tarkoituksenani oli opiskella huolella ainoastaan kappaleet 4.2 ja 4.3, mutta niiden ymmärrys näyttää vaativan tutustumista myös muutoskenttään.
2.5 ~ The Tempic Field (Tempic ~ The field parameter of Change) ~ Muutoskenttä

Kenttä on alue, jolla on ainutlaatuinen erityispiirre. Tämä määritelmä on tarkoituksellisesti laaja ja se sisältää kaikenlaiset kentät. Se sisältää jopa viljapellot ja taistelukentät. Laaja määritelmä on tarpeellinen, koska tähän mennessä kaikki mitä olemme universumissa määritelleet on kolmiulotteinen avaruus (alue) ja spin (erityispiirre). Tiedämme kuitenkin, että avaruutemme sisältää valtavan moninaisuuden asioita, joista kaikki muodostuu spinistä, ja jollain tavalla meidän täytyy selittää ne kaikki. Tehdäksemme tämän meidän täytyy opiskella kiinnostusalueellamme spinin kaikki erityisluonteet. Sen vuoksi selvitämme työn pala palalta ja opiskelemme erikseen jokaista kenttää eli alueella ilmenevän spinin jokaista erityispiirrettä.

Spinin jakauman tarkastelussa ja spinin nopeuden johtamisessa on osoitettu, että aikavälin alayksiköt voidaan määritellä spinin termein, ja että näiden yksiköiden lukumäärä on aina verrannollinen siinä kohdassa olevan spinin määrään. Ajattele aluetta spinkeskuksen ympärillä, joka ulottuu joka suuntaan. Spinin jakauma on sellainen, että lähellä keskustaa on enemmän kuin kauempana, ja tarkasteltavan aikavälin yksiköt jakautuvat samoin. Tämä olkoon ainutlaatuinen erityispiirre tarkastelualueella, jonka määrittelemme kentäksi, ja kun tosiasian näkökulmasta voimme assosioida aikavälin alayksiköt ideaamme ajasta, on asianmukaista antaa tälle kentälle nimi, jolla on jokin aikamerkitys. Kutsumme sitä muutoskentäksi.

Muutoskentän voimakkuus vastaa aikavälin alayksiköiden lukumäärää, joka liittyy tarkastelukohdassa läsnäolevaan spiniin. Kentän jakautuminen seuraa tarkalleen spinin jakautumista, joka määrittelee sen. Mitä voimakkaampi muutoskenttä, sitä suurempi yksiköiden lukumäärä tarvitaan sen ilmaisemiseen.

Suoraviivaisessa avaruudessa sen oman luonteen ja sijainnin vuoksi, spinin pitää olla skalaari ja vektori. Toisin sanoen on olemassa suure, johon ei liity suunta ja erilaisia ominaisuuksia, joihin liittyy suunta ja voimakkuus. Spinia mittaavien yksiköiden määritelmän mukaisesti nämä yksiköt ovat aina positiivisia ja siksi on ilmeistä, että niillä ei voi olla suuntaa ja niiden pitää olla luonnostaan täysin skalaarisia ja aina additiivisia. Kuitenkin avaruuden geometriasta ja spinin jakautumisesta johtuen, sen monilla erityispiirteillä on vektori.

Muutoskenttä on itse asiassa spinin suora ilmentymä ja kuten spinin määrä sisänsä, se on skalaarisuure. Kuitenkin sen jakautumisella avaruudessa voi olla suuntaominaisuuksia ja siten se voi olla vektori. Voisimme sanoa, että muutoskenttä on synonyymi spinin määrälle, vaikka toisaalta ei ole oikein sanoa, että muutoskenttä ja spin ovat sama asia.

On hyvä muistaa, että aikavälin, aikavälin alayksiköiden ja muutoskentän koko konsepti on tarpeen, että voimme käsittää spinin todellisena määränä ja saada aikaan jotain todellista suoraviivaisen avaruuden konseptissa. Universumi on mitä on, perussuoraviivainen tai kolmiulotteinen matriisi, jonka ainoa absoluuttinen määre on spin, jolla sen asuttaa. Se tarkoittaa, että huolimatta siitä, miten kutsumme spinin erilaisia ilmentymiä, ne eivät ole yhtään vähemmän todellisia ja ovat tuntemme aineen ja energian rakennuskappaleita.

Ottaksemme selvää, missä todellisuus oikein on, voimme suorittaa mielenkiintoisen matemaattisen operaation. Tarkastele pallomaisen systeemin koordinaatistoa, joka on keskitetty spinin keskukseen, jossa q on vertikaalinen kulma ja ø on horisontaalinen kulma. Annetaan r edustaa sädettä ja dv tilavuuden elementtiä.

dv = r cos q d ø r d q dr

Koska muutoskentän voimakkuus on verrannollinen I / r, spinin määrä elementissä dv on

dq = k dv / r3
dq = k cos q d q d ø dr / r

Integroituna q = 4pi k log e r2 / r1

Säteen yksikölle k = 1 / 4pi , huomaa myös log e 1 = 0

Siten säteen yksikölle puolet kokonaisspinistä on pallon säteen1 sisällä ja puolet sen ulkopuolella. Kokonaismäärä on 4pi kertaa tilavuusyksiköiden määrä. Näillä luvuilla nähdään olevan merkitystä myöhemmin, kun tarkastelemme muita erilaisia spinkenttiä.

Luonnollinen logaritmi (kutsuttu myös nimellä hyperbolinen logaritmi)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Logaritmi

3.1 ~ Muutoskentän merkitys

Olemme juuri saaneet tietää, että spin voidaan kuvailla tai mitata aikavälin alayksiköiden termein, ja että näitä yksiköitä voidaan asianmukaisesti tarkastella kenttänä. Olemme kutsuneet tätä kenttää muutoskentäksi mieluummin kuin aikakentäksi, koska ajalla on meille konnotaatio (sivumerkitys), joka ei ole täysin yhdenmukainen tämän kentän erityispiirteiden kanssa. Itse asiassa kellomme eivät mittaa aikaa eivätkä muutoskenttää; Ne mittaavat entropian muutoksia. Ilman tosiasiaa, että suuri osa universumimme materiasta käyttäytyy hyvin hienolla (ladylike) tavalla, kellomme kulkisi varsin epätasaisesti. Myöhemmin osoitetaan, että aikaa voi muuttaa luonnollisten prosessien avulla tai muokata älyllisellä ohjauksella.

Oletetaan uudelleen, että olemme kehottomia entiteettejä, mutta tällä kertaa avaruudessa, jonka lähellä on tietty määrä spiniä. Jos psykologinen aikakäsityksemme on kohtuullisen hyvä ja lähdemme tutkimaan aluetta huomaisimme, että meiltä kestää pidempään tutkia annettua suhteellista etäisyyttä lähellä spinkeskustaa kuin kauempana siitä. Todennäköisesti huomaisimme myös, että jos kuljemme suorassa kulmassa suhteessa spinkeskuksesta meihin vedettyyn viivaan, meillä kestää yhtä pitkään tuottaa annettu kulma riippumatta siitä kuinka kaukana olemme keskuksesta. Tämä on ajan todellinen konsepti, pelkistettynä sen kaikkein alkeellisimpaan muotoon.

Kehottomina entiteetteinä voimme kulkea spinkeskuksen ympärillä ja tutkia sen monia aspekteja häiritsemättä sitä, ja ymmärtääkseemme sitä meidän pitää arvostaa sitä sellaisenaan, eikä kolmannen tai neljännen välikäden vaikutusten kautta kuten monet mittalaitteet näyttävät. Kun ymmärrämme materian rakenteen, sitten voimme suunnitella varmentavia kokeiluja millä tahansa instrumentteilla tahdomme, mutta ennen kuin tämä ymmärrys on saavutettu, sopiva työväline on estoton mieli.

Tutkimusmatkallamme spinkeskusta ympäröivälle alueelle löydämme aina jonkin verran spinia ja se on aina läsnä. Se ei tule koskaan negatiiviseksi tai nollaksi, vaikka se voi olla aika pieni. Huomaamme, että muutoskentän voimakkuus on sellainen, että se voi helposti huijata meitä tutkitun avaruuden määrässä, erityisesti jos olemme käyttäneet sen mittaamiseen satunnaista mittapuuta.

Jos käytämme avaruuden mittaamiseen satunnaista mittapuuta, havaitsemme spintiheyden olevan kääntäen verrannollinen suhteessa spinkeskuksen etäisyyteen olettaen, että satunnainen mittapuu ei muutu. Kuitenkin havaitsisimme, että lähellä keskustaa saman tilavuuden tutkimiseen menee enemmän aikaa kuin kauempana keskuksesta. Voisimme hypätä johtopäätökseen, että aika on vakio ja spinkeskuksen lähellä avaruus on kaareutunut. Tarkalleen näin tapahtui, kun suhteellisuusteoria laadittiin. Tämä teoria on varsin pätevä olettaen, että sitä käytetään vain alueella, jossa muutoskenttä pitää sisällään yksinkertaisen relaation suhteellisen suoraviivaiseen asteikkoon; Muutoin se voi tulla hirveän monimutkaiseksi, kuten kaikki, jotka ovat sen läpi kamppailleet, voivat todistaa.

Suhteellisuusteoria on siten erityistapaus, jossa aika pidetään vakiona ja kaiken muun annetaan muuttua, jos niin on tarpeen. Eikö ole paljon yksinkertaisempaa tunnistaa ajan luonteen kenttä suoraviivaisessa avaruudessa, joka on helppo ymmärtää, kuin vaatia vakioaika siihen kuuluvine tarpeineen jatkuvasti esittää ja koettaa todistaa niinkin outoja konsepteja kuin avaruuden kaareutuminen, kutistuminen jne? Sen lisäksi, pidimme siitä tai emme, tosiasiassa muutoskenttä on olemassa ja mikään skeptismin määrä ei vie sitä pois.


Teen ajatuskokeen ja oletan aluksen, jonka nopeutta ja massaa voi säädellä. Suhteellisuusteorian mukaan suhteellisen paikoillaan pysyvästä havaitsijasta katsottuna nopeasti lentävän aluksen sisällä aika hidastuu, kun taas aluksen sisältä katsottuna sen ulkopuolella aika nopeutuu. Jos jotain samankaltaista tapahtuu, kun aluksen massaa kasvatetaan, niin vastaavasti sen massaa keventämällä, aluksen sisältä katsottuna sen ulkopuolella aika voi hidastua. Kun hyppään askeleen eteenpäin, massan keventämisen tai levitoinnin yhteydessä alusta ympäröivissä kentissä energia voinee liikkua myös ajassa taaksepäin.

Grebennikovin kirjoitukset viittaavat jokseenkin tähän suuntaan; Laskeutumispaikalta mukaan otetut hyönteiset katosivat ja vain kerran hän onnistui kuljettamaan aikuisen loispistiäisen (ichneumon) mukanaan, mutta se oli nuorentunut kotelovaiheeseen. Hänen mukaan erityisesti lentämisen alussa kello käy liian hitaasti, sitten liian nopeasti ja retken loppua kohden taas normaalisti. Vapaasti tulkiten levitaation alussa generoituu käänteistä aikaenergiaa ja samalla alusta häviää näkyvistä. Ilmeisesti Grenbennikovin alustalla nämä energiat virtasivat hänen lävitseen, jolloin hänen mukanaan olleet hyönteiset nuorenivat siinä määrin, että ne katosivat lopulta sinne mistä ovat syntyneet.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

Re: Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

ViestiKirjoittaja Ville » 08.01.2014 17:52

Radioinsinööri Wilbert Brockhouse Smith johti 1950-luvulla Kanadan liikennelaitoksen magnettiprojektia (Project Magnet), jonka tarkoituksena oli opiskella tunnistamattomia lentäviä esineitä. Uusi tiede on koottu tiedoista, jotka on saatu meitä edistyneemmiltä avaruusihmisiltä.

Smith kartoitti erityisesti heidän luonnontieteitä ja tuli johtopäätökseen, että heidän ideat materiasta, atomista jne. ovat hyvin erilaisia kuin tieteessämme ja oikein ymmärrettynä ne ovat huomattavasti yksinkertaisempia. Ihmiset ovat rakentaneet universumista matemaattisen hirviön ja vaaditaan, että kaikki kokeelliset tulokset pitää puristaa ja ohjata sen muottiin sopivaksi.

Smithin avaruusihmisiltä saama perustiede on niin kauniin yksinkertaista, että hän yllättyi, ettei ihmiset olleet keksineet samoja asioita. Oltuaan kaksi vuotta kontaktissa avaruusihmisiin, hän kuvailee olevansa heidän tieteen suhteen vasta esikoulussa. Hänestä kuitenkin tuntuu, että hän on saanut riittävästi perusteita niin, että jos hänelle annetaan tarpeeksi aikaa ja mahdollisuus edetä heidän tieteessään, hän voi edetä ainakin yhtä pitkälle kuin omassa tieteessämme insinööriksi.

(Vapaata suomentelua 6:45 – 8:40)
Wilbert B Smith discusses Project Magnet
http://www.youtube.com/watch?v=_h5WFqg6px4


4.2 ~ Skalaarispinin summaus

Tarkastellaan ensin laajaa äärellistä spinkeskusten ryhmää tai klusteria. Joka kohdan kokonaisspin on kaikkien siinä kohdassa olevien yksittäisten spinien sklaarisumma. Spintiheyden kokonaisresultantti antaa siinä kohdassa olevan muutoskentän intensiteetin. Jos vertailuarvo on hyvin kaukana klusterista, silloin muutoskentän intensiteetin resultantti näyttää saavan alkunsa (arviolta) yhdestä laajasta spinkeskuksesta, joka on yhtäläinen klusterin geometriaan. Sen nähdään vaihtelevan intensiivisesti etäisyyden mukaan tästä virtuaalisesta keskuksesta.

Kun referenssipiste lähestyy klusteria, muutoskentän intensiteetti kasvaa käänteisen etäisyyslain mukaan, kunnes melko lähellä se tasoittuu tullen lähes vakioksi, kun klusteri lävistetään. Merkittävä yksityiskohta tässä on, että muiden spinkeskusten läsnäolo muuntaa spinkeskuksen ympärillä spinjakauman käänteistä etäisyyslakia.

Minkä tahansa erityistapauksen tarkka kuvaus voidaan tietenkin ratkaista matemaattisesti, mutta tässä vaiheessa on vain vähän aihetta tehdä niin, koska se on vain osa tarinaa ja ei välttämättä edusta spinjakauman todellista tilaa. Käytännön tapauksissa on aina “taustamuutoskenttä”, jota tarkastellaan puhtaasti paikallisen tarkastelun mukana, ja lisäksi siellä voi olla muutoskenttiä, jotka johtuvat alueella läsnäolevien toisten kenttien välisestä ”dynaamisesta” suhteesta.

4.3 ~ Spinin gradientin summaus

Olemme nähneet, että spinin gradientilla on erityispiirre ylitse nopeuden ja myös, että materian punnitsevuus (ponderability) kerrottuna spinin gradientilla antaa massan. Ei ole liian vaikeaa kuvitella spinkeskusten kokoonpanoa, joka tuottaa laajoja alueita alennettua spingradienttia. Näillä alueilla näkyvät spinnopeudet tulevat suuriksi, mutta koska mukana olevat fyysiset etäisyydet pysyvät samoina ja spinnopeus on vakio, sen vaikutuksena muutoskenttä heikentyy. Toisin sanoen taustalla olevaan muutoskenttään muodostuu aukkoja eli kaikille aikeille ja tarkoituksille otetaan käyttöön negatiivinen spin. Näiden aukkojen ympärillä tulee esiin täysin uusi negatiivisten spinkeskusten erityispiirre, johon kuuluvat kentät heijastuvat aukkojen muodostaneiden alkuperäisten spinkeskusten kenttien päälle.

Monilukuisessa ja samansuuntaisesti orientoituneiden spinkeskusten matriisissa on helppo nähdä, että niiden väliseen avaruuteen muodostuu lähes sama määrä aukkoja. Mikroskooppisessa merkityksessä gradientit tasapainottuvat ja koko massa on vakaa. Monilukuisten ja sattumanvaraisesti orientoituneiden spinkeskusten tapauksessa vain harvat muodostavat todellisia aukkoja ja loput muodostavat ”virtuaalisia” aukkoja. Nämä virtuaaliset aukot eivät ole sen vähemmän todellisia, vaikka niiden vaikutus sijoittuu niiden olemassaolosta vastuussa olevien spinkeskusten ”ulkopuolelle”.

Kuva

Katsoessamme samansuuntaisesti orientoitunutta spinkeskusparia näemme, että niiden väliin muodostuu aukko ja niiden ympärille kasvanut ”spinkuori”. Toisaalta, jos ne ovat orientoituneet vastakkaisiin suuntiin, niiden väliin muodostuu kasvanut spinalue ja niiden ympärille pienentynyt spinkuori.

Tässä pitää olla huolellinen ja ylläpitää selkeä konsepti siitä, mitä tapahtuu. Spinin skalaariaspekti on absoluuttinen realiteetti ja se on läsnä tai poissaoleva. Sillä ei ole kiinteää suuntaa tai polariteettia. Se lisääntyy aritmeettisesti tuottaen kokonaismäärän läsnäolevaa todellisuutta. Kuitenkin spinin jakauma on suhteellisen sijainnin funktio ja sen derivaatalla (johdoksella), spinin gradientilla on myös suunta, jossa se on skalaarisuure mitattuna tiettyyn suuntaan. Edeltävässä spinin perusyksiköt eivät muutu muiden spinyksiköiden läsnäolosta tai poissaolosta, mutta niihin liittyvä kenttärakenne muuttuu muiden spinkeskusten läsnäolosta.

Siellä, missä aukkoja muodostuu, ei tapahdu muutosta läsnäolevan spinin absoluuttisessa määrässä; Siellä tapahtuu vain uudelleenjakauma, jossa jonkin verran spinia muuntuu positiivisesta negatiiviseksi, joka heijastuu positiivisen spintaustan päälle.

Voimme kysyä, mitä eroa on todellisella ja virtuaalisella aukolla. Todellinen aukko muodostuu ”polarisoituneessa” aineessa, jossa spingradientti on pienentynyt spinkeskusten välisessä avaruudessa ja suurentunut spinkeskuksia ympäröivällä alueella. Sen seurauksena, koska materian punnitsevuus on verrannollinen spingradientin käänteisarvoon, sellainen polarisoitunut materia menettää punnitsevuuden säilyttäen kuitenkin entisellään realiteetin (massan) suhteessa kaikkeen ulkopuoliseen tarkkailuun. Virtuaalinen aukko muodostuu polarisoimattomassa materiassa ja sillä voi olla mikä tahansa jakauma todellisesta aukosta täysin virtuaaliseen aukkoon, kuten vastakkaisesti orientoituneiden spinien tapauksessa. Yksi yleinen ominaisuus on materian punnitsevuuden lisääntyminen suhteessa ulkopuoliseen tarkailuun.

Siellä, missä on tarjolla suuria määriä satunnaisesti orientoituneita spinkeskuksia, voi muodostua todellisten ja virtuaalisten aukkojen kuvioita, jotka huomioituna yhdessä toisten kenttien tuottamien kuvioiden kanssa lisäävät materian rakennetta sellaisena kuin sen tunnemme.
Ville
 
Viestit: 927
Liittynyt: 03.09.2012 20:50

EdellinenSeuraava

Paluu Vapaa keskustelu

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa

cron