Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

[siviili2003]

Vipuselle

eikös se napaisuuttaan vaihtanut akku sitten annakkaan virtaa?

ja
Siitäkös tämä kettumainen talvi johtuikin kun manasit meille ensin kuivaa kesää ja nyt tulee nekin vedet mitkä olis kesällä pitäny tulla.

Jussille
<<
Ainoa ohje jonka voin antaa on, lapsenomainen uskominen ja
oman intuition kuuleminen. >>

jos tuollainen kiinnostaa niin suosittelen lukemaan Lahtisen Pekan kirjallisuutta, kuten nyt vaikka; Ufojen arvoitus ratkeaa.
sieltä minäkin luin ensimmäisen kerran Joe Cellistä. Loput Pekan kirjoista jätin lukematta.

[Ville]

Kun mentiin hetkeksi 'rajan toiselle puolen', seuraavassa tietoa, joka voi olla hyödyksi.

Vanha okkulttinen laki kuitenkin sanoo, että energia seuraa ajatusta. Tämä on tärkeätä huomata. Mutta mieli ei voi pelkästään haluamalla tai aikomuksella muuttaa yhdenkään eetterisessä kaksoispuolessa (fyysistä kehoa laajemmassa hienoaineisessa vitaalikehossa) vaikuttavan virran suuntaan. Kun kuitenkin mieli vaikuttaa tähän kenttään, niin on tutkijoita hämmästyttänyt se, miksi niin tapahtuu? Vaikuttaako siihen ajatuksen laatu? Luultavasti ei sellaisenaan. Siihen vaikuttavat määrälliset tekijät. Toisin sanoen ajatteluprosessin voimakkuus, sillä voimakkuus sinänsä on jo vitaalienergian selvää käyttöä. Tästä myöskin seuraa, että voimme saada aikaan itsellemme paljon enemmän pahaa kuin hyvää, sillä huonojen ajatustemme voima on usein paljon suurempi kuin hyvien ajatusten voima. Asia selviää täysin, kun vain ajattelemme itseämme suuttuneena ja toisaalta taas ystävällisenä. Kummassa asenteessa on enemmän voimaa?

...

Kirjassaan ”Psychic Discoveries Behind the Iron Curtain” (Psyykkisiä tutkimuksia rautaesiripun takana) Sheila Ostrander ja Lynn Schroeder kertovat, kuinka he osallistuessaan v. 1967 Moskovassa pidettyyn kansainväliseen ESP-konferenssiin saivat tilaisuuden tutustua näihin tutkimuksiin sekä itse paikan päällä että sen valtavan lähdeaineiston valossa, jota heille siellä annettiin. Vastaava konferenssi pidettiin Moskovassa myös v. 1972.

Mainitussa kirjassa kerrotaan, kuinka tri Genadi Sergejev, Leningradin sotilasinstituutista, tutki psyko- eli telekineettisten ilmiöiden luonnetta. Nelia Mikhailova – niminen oli todistettavasti osoittanut, että esineitä voidaan liikuttaa ajatuksen voimalla, mikä käytännössä merkitsee sitä, että tuosta koehenkilöstä todella sykkii jotakin tuntematonta energiaa pöydällä oleviin esineisiin. Voisiko jokin ilmaisija osoittaa merkkejä tästä psykokineettisestä energiasta, joka näyttää olevan eräs ihmisolennon kartoittamattomia potentiaalisuuksia?

Tri Sergejev teki kuin tekikin uuden keksinnön ja suunnitteli laitteen, joka rekisteröi nuo ”biologiset kentät”, kuten hän niitä nimitti, noin neljän metrin päässä ihmisen kehosta ilman mitään suoranaista yhteyttä. Kirjan tekijät kertovat nähneensä filmin, jossa esiteltiin käyriä, joita nämä ”ilmaisijat” olivat piirtäneet, mutta heille oli sanottu, että ilmaisijalaitteen rakennetta ei paljasteta julkisesti.

Filmissä, joka näytettiin, rva Mikhailova istui Leningradissa sijaitsevassa fysiologian laboratoriossa EEG-tutkimushuoneessa. Pää ja kädet olivat täynnä elektrodeja. Laitteet mittasivat sydämenlyönnit ja aivoaallot. Noin 3,5 m:n päässä hänestä olivat Sergejevin uudet kojeet mittaamassa ”biologisia kenttiä”.

Mikhailova alkoi liikuttaa käsiään ympyränmuotoisin liikkein pöydällä olevien esineiden yläpuolella. Ponnistus näkyi hänen kasvoiltaan hänen aktivoidessaan psykokineettisiä voimiaan.

EEG-aallot osoittivat valtavaa aktiivisuutta aivojen siinä osassa, mikä kontrolloi näkemistä. Johtuiko myöskin se, että hän joskus näiden psykokineettisten kokeiden jälkeen tulee ohimenevästi sokeaksi juuri tästä räjähdysmäisestä aktiivisuudesta aivojen tuolla alueella? Voimakkaan keskittymistilan aikana myöskin sydämen lyöntitiheys oli noussut nelinkertaiseksi ollen nyt 240 lyöntiä minuutissa.

Esine Mikhailovan edessä alkoi liikkua. Pystyisivätkö uudet kojeet mittaamaan psykokineettisen toiminnan? Yht’äkkiä Sergejevin laitteet ilmaisivat jotakin sellaista, mitä tutkijat eivät vielä koskaan aikaisemmin olleet pystyneet havaitsemaan. Valtava magneettikenttä Mikhailovan ympärillä alkoi sykkiä. Oli kuin hän olisi pannut energia-aallon väreilemään häntä ympäröivän näkymättömän energiakuoren läpi. Aivot ja sydän sykkivät samassa rytmissä näiden hänen voimakenttänsä värähtelyjen kanssa. Eikä pelkästään koko hänen voimakenttänsä sykkinyt, vaan laitteet osoittivat tämän sykähtelevän voimakentän keskittyneen hänen katseensa suuntaan.

Mutta miten tämä sykähtelevä voimakenttä, jonka hän kohdisti esineisiin, sai ne liikkumaan?

”Luulen, että häntä ympäröivissä kentissä tapahtuvat värähtelyt käyttäytyvät magneettisten aaltojen tapaan”, teorisoi tri Sergejev. ”Sillä hetkellä kun nämä magneettiset värähtelyt tai aallot aktivoidaan, saavat ne aikaan sen, että myös ne esineet, joihin Mikhailova ne kohdistaa, magnetisoituvat. Tämä koskee myös ei-magneettisia esineitä. Se puolestaan saa aikaan sen, että esineet joko lähestyvät tai loittonevat hänestä.”

Tri Ravitz’in ja Harold Burr’in tutkimusten mukaan myöskin auringon ja kuun toiminnat vaikuttavat kehomme voimakenttiin (Yale Journal of Biology and Medicine 1951). Tri Sergejev hyväksyy tämän ajatuksen ja sanoo: ”Kaikkein suotuisin aika psykokineettisille kokeille on silloin, kun auringonpilkut aiheuttavat häiriöitä maan magneettisessa kentässä”.

Neuvostotutkijoiden mukaan kolme seikkaa vaikuttaa voimakenttiimme ja samalla PSI-kykyihimme:

1. Koneiden aiheuttamat voimakentät.
2. Auringon, kuun ja mahdollisesti myös planeettojen luomat luonnolliset voimakentät.
3. Tärkeimpänä kaikesta ihmisten emootiot. Tässä lisäksi huomattava se, etteivät ainoastaan koehenkilön omat emootiot vaikuta meitä ympäröivään kenttään, vaan myöskin tarkkailijoiden tunteet näyttelevät siinä tärkeää osaansa.

”Tämä on ollut monille tiedemiehille vaikea kohta ylittää”, sanoo Edward Naumov, Neuvostoliiton johtava parapsykologi. ”He olettavat ihmisolentojen olevan kuin koneita. He eivät näytä ymmärtävän, että heidän omat voimakenttänsä voisivat vaikuttaa rva Mikhailovaan. Jotkut tiedemiehet, joilla ei ole psykologista tuntemusta, säteilevät epäluuloisia ja jopa vihamielisiä tunteita, jolloin rv Mikhailova aistii ne. Tavallisesti pystymme antamaan näytöksen psykokinesiasta milloin tahansa, mutta tuollaisten henkilöiden ollessa kyseessä voi viedä seitsemänkin tuntia, ennenkuin Nelia saa kompassin neulan liikkumaan. Heidän negatiiviset asenteensa ovat esteenä, kun taas ystävällisten ja myötämielisten ihmisten seurassa sama koe saadaan suoritettua viidessä minuutissa.”

Aimo Palomäki 1989. Ihmisen energiavirrat. Hakapaino: Elonpyörä ry. 19, 59-61.

Alleviivauksilla halusin osoittaa yhteyksiä Constablen tutkimuksiin:

Alusten kohtaamiseen liittyvä sokeutuminen on myös yhteydessä korkeaan orgoniseen potentiaaliin. Reichin mukaan optinen hermo on hyvin herkkä orgoniselle energialle. Kun ihminen katsoo alusta, jossa käytetään erittäin korkeita eetterisiä potentiaaleja, hän yhdistyy siihen bioenergisesti silmien säteen kautta. Constablen kokemuksen mukaan silmien säteen energinen vuorovaikutus voi toimia molempiin suuntiin, organismin energia voi purkautua tai latautua voimakkaasti. Lautautumisen mietona vaikutuksena voi tulla silmän sidekalvontulehdus. Esimerkiksi Reich sai silmien sidekalvotulehduksen seurattuaan bioneita – mikroskooppisia sinisiä energiarakkuloita, joita hän havaitsi matkallaan paljon suurempaan orgonienergia löydökseen.

Trevor James Constable. 1976, 1990. The Cosmic Pulse of Life. United States of America: Borderland Sciences.

[Vipunen]

Vipuselle

eikös se napaisuuttaan vaihtanut akku sitten annakkaan virtaa?

ja
Siitäkös tämä kettumainen talvi johtuikin kun manasit meille ensin kuivaa kesää ja nyt tulee nekin vedet mitkä olis kesällä pitäny tulla.

Jussille
<<
Ainoa ohje jonka voin antaa on, lapsenomainen uskominen ja
oman intuition kuuleminen. >>

jos tuollainen kiinnostaa niin suosittelen lukemaan Lahtisen Pekan kirjallisuutta, kuten nyt vaikka; Ufojen arvoitus ratkeaa.
sieltä minäkin luin ensimmäisen kerran Joe Cellistä. Loput Pekan kirjoista jätin lukematta.

Kyl se virtaa antaa mutta zeinerdiodi, joka toimii auton latausäätimenä, päästääkin nyt virran toiseen suuntaan ja siinä sitten pärähtää laturi kuin dynamo...

Nyt on ollut paremmpi syksy. Perinteisesti täällä on lossakolla oltu tammikuun puoliväliin saakka ja rekikelit ovat tulleet sen jälkeen. Joulukuussa joki nousi tulvarajaan mutta pikkupakkaset pysäytti nousun. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lunta kuitenkin on ollut jo lokakuusta alkaen polviin saakka. Vuosi sitten kuitenkin täällä tuli vettä taivaan täydeltä ja Nenättömänluoma muuttui muinaiseksi Nenättömänjärveksi lainehtien leviäätte. Mettäojat jotka olivat umpeutuneet vuosia sitten, olivat mettähallituksen toimesta avanneet ne parin viimme vuoden kuluessa ympäriinsä koko Kyrönjoen keskijuoksulla, se tietenkin aiheutti helkkarinmoisen tulvan kun joki ei enää vetänyt suo- ja metsäpohjien tyhjennyttyä kertalaakista. Kukkuraansa myöden täynnä olevaa jokea varten joutuivat avaamaan sen reunavallit ja vesi laskettiin alajoen pelloille. Muuten olisi keskustoissa monen tupa kastunut. Sitä mitä ei ole ikuna tapahtunut, Malkakosken keinopadon ansiosta vesi nousi yläjuoksulla ja lainehti sellaisssakin paikoissa, missä ei ole tulvaa koskaan ollut. Jos muuten lunta ja pakkasta haluat, kerää keko ruosteisia kiviä ja laita kolme al-putkea pystyyn kivien väliin ja kivillä tukien ne länsi - itäsuunnassa (muista kintaat käres). Lurauta navan alta idänpuoleiseen putkeen ja sen sekä keskimmäisen juureen... Lännen puolelta lurautettuna saadaan tuulivoimaa lisää... Sen enemmän mitä useammin... No joo

Syksyllä sattui sikäli hassusti, kun käväistiin Ilmajoella oli tosi komia päivä. Mitä nyt tihkusadetutkimusta oli taivaalla tehty koko päivän ja sehän teki sen, että ajaessamme Kurikkaan asioolle, siellä taivaalta alkoi tulla vettä kuin saavista kaatamalla ja ukkonen möyrätä präiskötti sitten viimeisen päälle. Koskenkorvan kautta kotiin ja vettä tuli niin ettei auton pyyhkimetkään meinanneet perässä pysyä. Palokunta oli jo pumppaamassa vettä rautatiesillan aallopin alla kun käännyttiin kotiin päin. Kaatajanvuoren kohtaan päästyämme vettä vain piskotteli, ja nimensä mukaan vuori kaatoi sateen Kyrönjokilaaksoon. Kilometrin päässä meiltä maantien risteys oli aivan kuiva. Märän ja kuivan raja meni selkeästi risteyksessä ja kotiin päästyämme piha oli ihan kuiva, vettä ei ollut tullut tipan tippaakaan...

Sain saman kirjan lainaksi kymmenen vuotta takaperin ja itte luin siitä Teslan jutun. Sitten se unohtui piirongin lootaan viimme kevääseen saakka, kun viimein luin koko kirjan. Täytyy sanoa että kyllä siinä jotkut asiat hämmästyttää kirjan kirjoittamisen ajankohtaan nähden. Niinkuin tämänkin tieteiskirjailijan näkemys: http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art- ... 88086.html

[Ville]

Schappellerin laitteen alustavaa kartoitusta.

Karl Schappellerin filosofian mukaan muutos avaruuden kudoksessa (staattisessa potentaalissa) kasvattaa niin sanottua primaarista magnetismia, jonka voi tulkita itsegravitaation lajiksi. Primaarinen magnetismi aiheuttaa ympäröivän avaruuskudoksen kerääntymisen, josta se päästää liikkeelle perustavanlaatuisemman energian primaarisen magnetismin tehostumisena. Tietyssä vaiheessa systeemi saavuttaa avaruuskudoksen kerääntymisen tasapainopisteen, josta se emittoi energiaa. Kun energiatiheys saavuttaa tarvittavan tason, syntyy materiaa. Luonnollisessa tilassa systeemi saa pallomaisen muodon ja tulee Schappellerin kutsumaksi hehkuvaksi magnetismiksi. Hänen mukaan hehkuva magnetismi muodostaa kaikkien aurinkojen ja planeettojen ytimen, gravitaatiokeskuksen.
...

Pallosalaman merkillinen antigravitaatioefekti, induktioefektit ja mahtava energia sopivat hienosti Schappellerin teoriaan hehkuvasta magnetismista. Polarisoitunut avaruuskudoksen hehkuva pallo saostuu (tulee ulos) ukkosmyrskyjen valtavista staattisista kentistä ja voimakkaista virtapulsseista.

Avaruuskudos muuntuu hehkuvan magnetismin keskuksessa ja energiatiivistymä tulee ulos magneettikenttinä ja säteilynä. Kulutettu kudos korvautuu ympäröivän avaruuden sisäänvirtauksella. Ympäröivän avaruuden materiahiukkasiin kohdistuu keskustaa kohti vetävä voima. Se on painovoimakenttä.
...

”Hehkuva magnetismi” sana viittaa, että Schappeller harkitsi sen olevan ensisijaisen tärkeää. Itse asiassa hänen mukaan hehkuvan ytimen tuottama magnettikenttä on dynaaminen, eikä staattinen kuten tunnettu kenttä. Tämä on johdonmukaista energialähteelle, jonka rajaton energia voi tuottaa jatkuvasti laajentuvan vuon. Sellainen dynaaminen vuo kykenee indusoimaan johtimiin tasavirtaa. Sekundaarisena efektinä virrat tuottavat normaalin tyyppisen staatisen magneettikentän. Kosmisen kappaleen johdin tuottaisi siten dynomagnetismia, jota materia absorboi tuottamaan magnettikenttää. Teoriassa tämän kentän pitäisi olla painovoiman funktio, jotta se on yhtään hyväksi.
...

Schappeller piti magneettikenttää perustavanlaatuisempana kuin sähkövirtaa, jota hän piti johtimessa virtaavana magnetismina. Johtimen ulkopuolella oleva vaikutuskenttä syntyy johtimen sisällä olevan vuon ulkoistumisesta.
...

Hehkuvan ytimen primaarinen magneettikenttä on perustavanlaatuisesti erilainen kuin normaali magneettikenttä. Kun täydellisessä johtimessa elektromotorinen voima (emv) pidetään yllä, virta ja magneettikenttä kasvaa. Kenttä laajenee niin pitkään kuin systeemiin laitetaan energiaa. Resistanssissa energia häviää lämpönä ja kenttä on vakio. Schappellerin primaarisessa kentässä vuo saa jatkuvasti energiaa ja siksi se laajenee. Se on dynomagnetismia, jota ei voi havaita normaalilla magnetometrilla. Sen sijaan kentässä olevaan johtimeen indusoituu virta, joka tuottaa havaittavan staattisen kentän. Dynomagneettista kenttää havaitsevassa mittalaiteessa pitää olla johdinlenkki, jonka keskellä on magnetometri.

Jos, kuten Schappeller lausuu, maan keskuksessa on hehkuvaa magnetismia, sen pitäisi tuottaa dynomagnetismia. Planeetan materiaali absorboi siitä suurimman osan ja tuottaa staattisen kentän. Jos yhtään dynomagneettista kenttä läpäisee maan pinnan, sitä on vaikea havaita ilmakehää ja staattista kenttää vasten. Aikaisemmissa kokeiluissaan Reich havaitsi ja varasi maasta peräisin olevaa energiaa, joka oli jotain muuta kuin säteilyä. Hehkuvan magnetismin ydin on mahdollisesti ollut ja on edelleen materian tuotantoprosessissa. Maa on laajentunut siitä lähtien kun se on muodostunut. Tämä on paras selitys mannerten liikkeille, mutta syytä laajentuvalle maalle ei ole löydetty. Maantieteilijät toivottaisivat idean tervetulleeksi, koska maa massojen on osoitettu sopivan hienosti palloon, joka on noin puolet maan koosta.

John A. Thomas Jr. 1993. Antigravity: The Dream Made Reality. The Story of John R. R. Searl. New York: Direct International Science Consortium. 34-38.

[Ville]

Shappellerin laitteen rakenne

Davsonin kuvauksen mukaan Schappellerin laite rakentuu kahdesta erillisestä osasta, roottorista ja staattorista. Staattori on rakennettu seuraavasti: Sen pinta on pyöreä tai pallon muotoinen ja se rakentuu kahdesta puolikkaasta teräskuoresta. Teräskuoren puolikkaat ovat ilmatiiviitä ja ne pitävät sisällään rakenteen. Kummankin teräskuoren navalle on kiinnitetty rautainen tankomagneetti, joka on suurimmaksi osaksi sijoitettu pallon sisälle. Tämä tarkoittaa, että valtaosa kummastakin magneetista on teräspallon sisällä, toinen toistaan vasten. Kahden tankomagneetin välissä on tila, joka on pallon keskellä.

Teräspallon sisäpinnalla on eristävä keraaminen materiaali, joka jättää keskusalueen ontoksi. Tälle ontolle keskusalueelle ja magneettien välisen tilan ympärille on asennettu kaksi käämiä. Ne alkavat kummankin tankomagneetin navalta ja päätyvät pallon keskelle, josta on yhteys pallon ulkopuolella olevaan roottoriin. Käämit on tehty ontoista kupariputkista ja ne on täytetty erityisellä, salaisella ”elektreetiksi” kutsutulla substanssilla. Tullessaan ulos pallosta, elektreetti täytetyt kupariputket korvataan konventionaalisella kuparilangalla. Ulkopinnan toisesta navasta on sähköinen yhteys erityisen tyyppisen akun napaan, jonka toinen napa on maadoitettu, tai vaihtoehtoisesti Ur-laitteeseen, josta keskustellaan myöhemmin.

Elektreetti on pallon sisäinen kestomagneetti. Tämän tyyppinen magnetismi ei ole identtinen ferromagnetismin tai sähkömagnetismin kanssa, se on paljon voimakkaampi (Davson 1955, 212-213). Schappellerin elektreetin varsinainen koostumus on salaisuus, mutta myös Professori Mototaro Eguchi on tehnyt elektreetin. Se koostuu karnaubavahasta ja pihkasta/hartsista, mahdollisesti sisältäen hieman mehiläisvahaa. Sitä pidettiin voimakkaassa sähkökentässä ja paistettiin hitaasti, kunnes se kiinteytyi. Schappellerin pallojen tuottamiseen täytyy rakentaa kokonainen elekteetti valmistuskoneisto, jollaista ei ole nykyisessä tieteessä (Davson 1955, 231).

Ennen kuin laitetta operoidaan, pallon ontosta keskuksesta pumpataan kaikki ilma pois. Koko pallo kiinnitetään nivelmekanismiin niin, että napoja voi siirtää vertikaalisesta horisontaaliin. Staattori ei ole kiinnitetty roottoriin. Staattori voi toimia ilman roottoria ja se kykenee tuottamaan sähköenergiaa ilman roottoria. Roottoria voidaan käyttää myös generoimaan lisää sähköenergiaa.

Roottori rakentuu erityisesti suunnitellusta teräsrenkaasta, joka on kiinnitetty ajettavaan akseliin ja sitä ympäröivällä ulkopinnalla on magneetteja, joita staattorin voima vetää puoleensa ja hylkii. Kuparilanka, joka on kiinnitetty sisäisiin elektreetti täytettyihin kupariputkiin, menee tämän renkaan kautta ja välittää sähkötehoa magneetteihin. Magneetit ovat onttoja ja ne on täytetty samalla elektreetillä. Roottorin magneetteja on aina pariton luku.

Tämän roottorin muunnos tulee Taeuferilta, joka viittaa tähän jatkokehitykseen ”Ur-koneella”. Kone rakentuu kuudesta yllä kuvaillusta palloyksiköstä, joista viisi pyörii kuudennen ympärillä, joka on sijoitettu muiden pallojen tason ylä- tai alapuolelle. Seitsemäs yksikkö pyörittää viittä palloa ja se on offset (poikkeaa muista) ja ei ole kiinnitetty niihin. Viisi pyörivää palloa lataa kuudennen pallon, joka on paikoillaan. Kuudes ja seitsemän pallo toimivat anodina ja katodina ja siten maadoittavat yksikön. Ur-konetta voi käyttää aktivoimaan toisia palloja maadoitetun akkutoiminnon sijaan. (Davson 1955, 217, 223.)

Primaariliikkujana, moottorina, roottorilla voi pyörittää akselia. Staattori on offset, toisin sanoen se on siirretty pois keskuksesta suhteessa roottoriin. Schappeller selvitti tehokkaita kulmia (Taeufer 1930, 30-32). Ajoakselilla voi antaa tehoa erilasille konesovelluksille, kuten laivojen propelleille.

Suomennos lähteestä:

The Karl Schappeller Device (Henry Stevens)
http://www.free-energy-info.tuks.nl/Stevens.pdf

[jussik5]

Yritin katsella lähteitä lisää.
Mototaro EGUCHI.ista ei löydy paljoa, elektreetin osalta tuo esimerkkinä.
http://energy21.freeservers.com/eguchi.htm

Mutta taitaa oikeasti olla se Radium siellä elektreetissä se yksi elementti, ainaskin
Schappellerin ja sen avustajan omien kirjeiden mukaan.
Schappeller itse antaa lähteeksi Ferdinand Maack.in kirjan Das Wesen der Alchemie (kirjoitettu 1921)
Eli ajallisesti täsmää 100 %sesti.
Siitäkään en löytänyt digikopioo.
http://www.amazon.de/Das-Wesen-Alchemie-Ferdinand-Maack/dp/3902640537

Radiumhan oli tuohon aikaan ihan normi käsikauppatavara, sitä oli saapasrasvasta voihin,
sitä lisättiin melkeen joka hyödykkeeseen ihmeaineena.

[Ville]

Samaan suuntaan viittaa myös Mike Watson, joka kirjoittaa tietävänsä tarkalleen, mikä salainen aineosa on; Pikivälkettä (uraania ja radiumia sisältävää mineraalia) ja hiiltä sulatettuna yhteen radiotaajuisessa induktiouunissa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uraniitti

We know what exactly what Karl Schappeller’s secret sublimate is from the papers of Louis Gfoellner Schappeller’s laboratory assistant. A group of us acquired the Gfoellner papers from his estate. The sublimate is a mixture of pitchblende and carbon melted together by an radio frequency induction furnace.

Here is a letter dated 24 June 1927

“Our present (oscillator) models work at several meters (wavelength), eight meters long waves have been worked out and tested by Gfollner, and I was concerned about the handling, because a flash-over is easily caused and current can jump off the conductors. Stones and porcelain were fused, and I always wanted to encourage in Vienna that the special magnetostatic melting apparatus which is built to make the electrets – is used to obtain (ordinary) metals in order to protect us from imitation. As this task has not yet succeeded, the engine must now be built, probably so, but [still] is not the completion, one needs. One set of charged batteries and the like slabs are already dry, and is it not a miracle that nature has given us the natural radium in the natural consistency which then presents us with the bound electron energy. A combination of the uranium ore pitchblende, and has made us acquainted with the radium, and we know how long does a gram of radium is able to shine. The radium is an artfully special sort of Electret product of nature without the limited life usually present in any field of art, a lot is possible because researchers and inventors spring like mushrooms from the ground, as a result of the incredibly diverse literature that has suggested many applications.....”.
...

Eguchi found the art to integrate energy into foreign substance , the Elektret list is no secret any more , but only a example for the construction of the other, the radium - electrets , which multiply in the future sparks of carbon at high pressure from inside to the outside . This force is in lapis philosophorum (philosopher's stone) as you know from the theory of the Hamburg chemist Dr. Ferdinand Maack, it is essential because it prevents ail other inflowing oscillations , which it absorbs and make them impossible so act as centers of any kind as necessary. And those who have eyes to see what I have suggested and also because of immature preparation I must omit details until the electron theory has been fully recognized ....

http://www.overunity.com/13140/karl-sch ... snDZrTdX1U

Ilmeisesti radium-hiilielektreetti on olennainen aineosa, koska se absorboi kaikki sisään virtaavat oskillaatiot ja estää niitä toimimasta minkäänlaisina keskuksina.

[Ville]

Laitteen toiminta

Laite käynnistetään yhdistämällä se ainutlaatuiseen akkuun ja maahan (Davson 1955, 230). Laitteelle pitää antaa erityinen aktivointi-impulssi (Davson 1955, 226). Sähköimpulssi johdetaan rautamagneettiin ja pallon keskuksessa se hyppää välin toiseen rautamagneettiin.

Se mitä sitten tapahtuu, erottaa tämän laitteen kaikista muista. Pallon keskellä olevassa tilassa, tyhjiössä kahden magneetin välissä muodostuu ”hehkuvan magnetismin” kenttä. Hehkuva magnetismi on jotain täysin ainutlaatuista. Se tunnistetaan magneettikenttänä, mutta paljon voimakkaampana ja erilaisena kuin rautatangon tai sähkömagneetin muodostama magneettikenttä. Kun laitteen käynnistämisen alkuimpulssi on annettu, akku ja maayhteys voidaan poistaa. Sitten laite jatkaa toimintaa itsestään (Taeufer 1930, 30).

Ymmärtääksemme mitä laitteessa todella tapahtuu meidän pitää tarkastella tankomagneettia. Ajattelemme, että magneetilla on kaksi napaa, yksi positiivinen ja yksi negatiivinen tai pohjoisnapa ja etelänapa. Mutta itseasiassa magneetissa on kolme komponenttia. On kaksi napaa ja neutraali alue niiden välissä. Jos katkaisemme magneetin puoliksi, saamme kaksi uutta napaa. Schappellerin laitteessa tämä neutraali alue on hyvin tärkeä. Kuvittele kuinka tankomagneetti menee pallon pystyakselin lävitse ja sitten sen keskusosa leikataan pois. Saamme pohjoisnavan pallon yläosaan ja etelänavan pallon alaosaan aivan kuten maaplaneetalla. Keskuksesta puuttuu osa ja sen yläpuolella on etelänapa ja pohjoisnapa pallon päällä, ja vastaavasti alapuolella pohjoisnapa ja etelänapa pallon pohjassa. Meillä on nyt neljä napaa ja katkaistu tankomagneetti, jonka keskusosassa on väli.

Tässä keskellä olevassa välissä generoituu maadoittamisen avulla Schappellerin ”hehkuva magnetismi”, kun laite ladataan erityisen akun ja maa yhteyden avulla. Hehkuva magnetismi on mysteeri. Davson lainaa Schappellerin laskelmia ja kertoo tämän magnetismin olevan tuhat kertaa voimakkaampi kuin mitä normaali magnetismi (Taeufer 1930, 32). Hän myös mainitsee, että tässä magnetismin muodossa sähkö on staattista ja magnetismi puolestaan säteilee (Davson 1955, 231).

Uudestaan sanottuna Davson väittää kirjansa alusta loppuun, että hehkuvaa magnetismia ei löydä sekundaarisesta fysiikasta eli modernista fysiikasta, ja että hehkuva magnetismi on primaarista fysiikkaa. Primaarisen fysiikan ilmiönä se voi tuottaa lämpöä, sähköä ja magnetismia, joista se on vastuussa.

Alkustimulaation jälkeen ja hehkuvan magnetismin tilassa, akusta ei tarvi johtaa sisään enempää energiaa. Tämä laite pystyy vetämään energiaa suoraan ympäröivästä eetteristä, jonka se sitoo magneettisella elektreettimateriaalilla, joka on sisäisten kupariputkien täytteenä ja sitten se säteilee energian uudestaan lämpönä, sähkönä ja magnetismina tai mekaanisena työnä sovelluksesta riippuen.

Toisin sanoen tämä on imploosiolaite ja se kuvaillaan sellaisena (Davson 1955, 57, 231). Toisin kuin Schaubergerin laite, joka yhdistetään imploosioon, Schappellerin laite toimii puhtaasti energeettisellä tasolla. Energia vetäytyy magneettien lävitse pallon keskustaan hehkuvan magnetismin kenttään ja säteilee sitten ulospäin.

The Karl Schappeller Device (Henry Stevens)
http://www.free-energy-info.tuks.nl/Stevens.pdf

[Ville]

Schappellerin laitteen yhteenvetoa ja tulkintaa

John A. Thomas Jr. (1993) mukaan primaarinen magnetismi aiheuttaa ympäröivän avaruuskudoksen kerääntymisen. Tietyssä vaiheessa systeemi saavuttaa avaruuskudoksen kerääntymisen tasapainopisteen, josta se emittoi energiaa. Avaruuskudos muuntuu hehkuvan magnetismin keskuksessa ja energiatiivistymä tulee ulos magneettikenttinä ja säteilynä. Kulutettu kudos korvautuu ympäröivän avaruuden sisäänvirtauksella. Ympäröivän avaruuden materiahiukkasiin kohdistuu keskustaa kohti vetävä voima.

Tässä prosessissa näyttää olevan mukana avaruuskudoksen sisäänvirtaus, keskittyminen, muuntuminen ja emittoituminen energiana.

Lisäksi Thomas Jr. (1993) mukaan, jos maan keskuksessa on hehkuvaa magnetismia, sen pitäisi tuottaa dynomagnetismia. Planeetan materiaali absorboi siitä suurimman osan ja tuottaa staattisen kentän. Sellainen dynaaminen vuo kykenee indusoimaan johtimiin tasavirtaa. Sekundaarisena efektinä virrat tuottavat normaalin staattisen magneettikentän.

Schappellerin pallo näyttää mallintavan maapalloa ja kuten maankuoren sisässä on radioaktiivisia materiaaleja, myös Schappellerin putkissa voi olla pikivälkettä ja hiiltä, kuten Mike Watson (2013) kirjoittaa Schappellerin viestin (1927) perusteella. Ilmeisesti tämä salainen yhdistelmä absorboi kaikki sisään virtaavat oskillaatiot ja estää niitä toimimasta keskuksina (mitä se sitten tarkoittaakaan). Schappellerin palloon näyttäisi virtaavan uutta energiaa ainoastaan sen navoilta ilmeisesti samaan tapaan kuin maassa.

Davsonin (1955) mukaan laitteelle pitää antaa erityinen aktivointi-impulssi. Sähköimpulssi johdetaan rautamagneettiin ja pallon keskuksessa se hyppää välin yli toiseen rautamagneettiin. Tämän jälkeen hehkuvan magnetismin tilassa laite pystyy vetämään energiaa suoraan ympäröivästä eetteristä, jonka se sitoo sisäisten kupariputkien elektreettimateriaalilla ja sitten säteilee sen lämpönä, sähkönä ja magnetismina tai mekaanisena työnä sovelluksesta riippuen. Toisin sanoen laitteessa tapahtuu imploosio.

Ilmeisesti energian muuntuminen hehkuvasta magnetismista lämmöksi, sähköksi ja magnetismiksi tapahtuu kupariputkissa. Jos sisäänvirtaavalla energialla on jokin yhteys orgonienergiaan, kuten Thomas Jr. näyttää viittaavan ja magneettien napaisuus on sama kuin maassa, tutkimusteni perusteella orgonienergia virtaa laitteen yläosasta sisään. Ja sitten annettujen tietojen perusteella se säteilee magneettien väliseltä Blochin seinämältä (spin vapaalta alueelta) ulospäin.

Kupariputket, joiden sisässä on radioaktiivista radium-hiilielektreettia, toimivat käänteisinä orgoniakkumulaattoreina, jotka emittoivat ympärilleen Oranuria ja DORia.

Lyhyesti kerraten Constablen (1976) mukaan DOR (tappava orgonisäteily) on orgonienergiaa, joka on tullut eristetyksi ja sen vuoksi lamaantuneeksi ja kuluneeksi. Lindemannin (1992) mukaan Oranur on orgonienergiaa, joka on omaksunut osan radioaktiivisen hajoamismateriaalin luonteenpiirteistä, ja sen läsnäolo estää elävän organismin itseorganisoivaa (parantavaa) aktiviteettia ja edistää niiden hajoamista (kuolemaa).

Ilmeisesti magneettikenttää pitkin pallon sisään virtaavan energian ja kupariputkien elektreettimateriaalin säteilyn vuorovaikutuksesta kupariputkissa muodostuu sekundaarisia energioita (lämpöä, sähköä ja magnetismia). Tämän tulkinnan mukaan kyseessä olisi Orgonin, DORin ja Oranurin vuorovaikutusprosessi, joka tuottaa energiaa.

Lindemannin (1996) mukaan radioaktiivisia hiukkasia ympäröi Oranur (hajonnut – lähes liikkumaton orgonienergia), sekä ympäristöä tiheämmän eetterin rajapinta, jossa muodostuu DORia (vahingoittunut – kankeasti liikkuva orgonienergia) ja lopulta rajapinta, jonka ulkopuolella on tervettä orgonienergiaa. Mahdollisesti eloisan ja sykkivän orgonienergian virratessa sellaisiin olosuhteisiin, sen liike alkaa hidastua ja prosessissa generoituu sekundaarisia energioita.

Torsioteorian näkökulmasta sekä tyhjiö että radioaktiivinen hajoamisprosessi liittyvät vasemman käden torsiokenttään. Anatoly Akimovin (1995) mukaan torsiokentissä samat polariteetit vetävät toisiaan puoleensa. Siten Schappellerin pallon keskuksesta emittoituva ja kupariputkien emittoimat energiat vetävät toisiaan puoleensa ja vuorovaikuttavat keskenään. Toisin sanoen laiteessa tapahtuu vastakkaisiin suuntiin kulkevien pitkittäisten aaltojen vuorovaikutusta, ja prosessissa ilmeisesti generoituu sekä gravitaatiopotentiaalia (Bearden) että lämpöä, sähköä ja magnetismia.

Tästä tulkinnasta syntyikin melkoinen ketjureaktio, jota ei olisi ollut mahdollista päätellä ennen joulua, koska tieto salaisesta elektreettimateriaalista puuttui ja Oranur opinnot olivat kesken. Toisaalta tämäkin tulkinta on vain yksi mahdollisuus ja sisältää mahdollisesti virheitä, mutta ehkä tämä saa ajattelemaan ja antaa virikkeitä tulevaisuuteen.

[siviili2003]

Vipuselle

eikös se napaisuuttaan vaihtanut akku sitten annakkaan virtaa?

ja
Siitäkös tämä kettumainen talvi johtuikin kun manasit meille ensin kuivaa kesää ja nyt tulee nekin vedet mitkä olis kesällä pitäny tulla.

.

Kyl se virtaa antaa mutta zeinerdiodi, joka toimii auton latausäätimenä, päästääkin nyt virran toiseen suuntaan ja siinä sitten pärähtää laturi kuin dynamo...

l

No etkös ole koittanu että vaihdat akussa ne napakengät keskenään, ja jatkat autoilua - laturin tai zeinerdiodin uusimisen jälkeen, -tiedä vaikka olis auto alkanu kulkemaan orgoonienergialla, Joecellissähän on semmoinen piirre että se pitää erottaa auton rungosta sähkösellä eristinmaterialilla, kun sen kennon ulkokuori on plussa sähkönen.
tuossapa oliskin ideaa kun olis munkin autossa napaisuuttaan vaihtanu akku ja akkukengät laittasin vastakkaisiin napoihin jolloin auton runko oliskin plussasähkössä jolloin Joecellikin sais olla ulkokuoreltaan yhteydessä auton rungon kanssa, ainoo vaikeus olis tässä vielä startin napasuuden vaihto.
Olikos Englannissa tapana käyttää jossain vanhemmissa autoissa plussaa auton rungossa?
ettei vaan australian Holdeneissa ollutkin plussa rungossa, Joecellit ilmeisesti pelas niissä parhaiten?