Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

[Ville]

Vipusella on muuten loistoidea puhdistaa maaperää koivujen avulla.

Monet nykyajan tekniset ratkaisut ovat kaukana luonnosta, kun lähtökohtana on ollut luonnon hallinta sitä vastaan taistelemalla sen sijaan, että tehtäisiin luonnon kanssa yhteistyötä.

Palaan taas Schaubergin oppiin.



Imuturbiini
Viktor Schauberger 1958

Yltäkylläisyys-tuottava vesiratas, joka hyödyntää keskipakoispainetta, rakentuu pääasiassa kaksoiskalvosta (katso suunnitelma ja läpileikkaus Diagramista 1), jota pienitehoinen ajomoottori pyörittää vastapäivään pystyakselin ympäri.

Niin kutsuttu kehrä-putki (whorl-pipe) kierretään pystyakselin ympäri. Alhaalta tarkasteltuna kehrä-putki pyörii myötäpäivään ja imee vastuksetta keskihakuisesti tiivistetyn ajo-veden ylös. Mitä nopeammin ajomoottori pyörittää vettä (joka kiertää itsensä ympäri ja pyörii itsensä sisällä) kaksoiskalvojen lävitse, sitä suurempi vesimäärä nousee kehrä-putken alaosasta. Vesi pyörii sisäänpäin ja ylöspäin myötäpäiväisellä liikkeellä, jonka jälkeen se sentrifugoidaan ulospäin ja alaspäin rytmisesti vuorottelevissa vaakatasoisissa ja pystytasoisissa kurveissa, ja vedetään sitten suutinjärjestelmässä uudestaan keskihakuisesti sisäänpäin.

Toisin sanoen: Jatkuvalla (yksipuolisella) pyörimisellä on jarrutusefekti. Sen vuoksi: Kehräputken vesi nousee myötäpäivään. Sen jälkeen vesiemulsio pyörteilee kaksoiskalvosta suoraan kananmunan muotoiseen suuttimeen, jossa ajovettä liikutetaan valtavalla keskipakoisella paineella jälleen kerran keskihakuisesti. Sitten se virtaa hyvin korkealla ulostulonopeudella alempaan hermeettisesti suljettuun painekammioon, joka hydraulisessa ylipaineessa liikuttaa veden, jonka kehrä-putken imu veti alun perin ylös, takaisin kehrä-putken sisäänottoon.

Tämä tarkoittaa: Imuvoiman pitää olla ja pysyä hallitsevana voimana koko liikesarjan läpi. Painekomponentit, jotka tuottavat enemmän alempitasoista painetta, eivät saa koskaan suuntautua pystysuoraan, vaan aina tangentiaalisesti noin 32° kulmassa. Ja tämän vuoksi: Sykloidinen-spiraali-avaruus-kurvi tuotetaan aina niin, että liikuteltu massa kiertyy kehältä sisäänpäin kohti keskustaa siten, että gravitaation keskuksessa eripainoiset (kaksinapaiset) massat (kuten happi – atomipaino 16) siirtyy akselin keskelle. Näin happi viilenee (putoava [positiivinen] lämpö-gradientti) ja näissä olosuhteissa tulee vastakkaisesti polarisoituneen vedyn, jonka ylöspäin suuntautuva nopeus on noin 2 m/s, ympäröimäksi ja sitomaksi (emulgoiduksi = kulutetuksi ja sulatetuksi).

Tämän emulgointiprosessin tuotoksena (ur-lisääntyvä toiminta) on diamagnetismi. Toimiessaan levitaatiovoimana (itsenäisenä eloon herättävänä energiana), se nostaa veden luonnollisesti korkeimpien vuorten huipulle (todellisiin vuoristolähteisiin). Veren ja mahlan liikkeet ovat yhtälailla yläpuolisen emulsion tuotetta = kahden vastakkaisesti polarisoituneen perusaineen sisäinen yhdistyminen (naimisiinmeno), joka luo uudelleen vastaparien muodostaman yhtenäisyyden (yksilöllisyyden).

Nykyteknologia toimii ainoastaan ylipaineella ja jättää huomiotta kehityksellisesti tärkeät imukomponentit. Siten saavutetaan lisääntyvää painetta, kitkaa ja lämpöä. Nämä ovat käänteisten emulsioefektien tulosta, jotka vuorostaan tuottavat pääasiassa virtausliikkeen dielektrisiä muotoja. Koska lämpö on sähkön alin muoto ja sähkö hajottaa vettä, mahlaa ja verta, on seurauksena taantuva kehitys.

Kun ylipaine sortaa kaikkea kasvua, alipaine (kevyt imu tai tyhjiö) – ylöspäin liikuttava diamagneettinen voima - taas ravitsee sitä.

Mitä nopeampaa ajomoottori pyörittää kaksoiskalvoa, sitä enemmän ajovettä nousee ylös ja sitä suuremmaksi tulee keskihakuinen tiivistyminen, joka sitten purkautuu painesuutinten kautta. Tämä vahvistaa pyörimisvoimaa vastakkaiseen suuntaan, jota pitää jarruttaa dynamolla (sähkövirtageneraattorilla), jottei imuturbiini repeä tai pirstoudu jatkuvasti lisääntyvän keskipakoisen paineen vaikutuksesta.

Suuttimissa tapahtuva keskihakuinen kompressio säädetään ajomoottorin pyörimisnopeudella. Kompression ja pyörimisnopeuden yhdessä toimivat kaksi suuretta määrittävät suuttimien tuottaman ja purkauksen vastasuuntaan toimivan kokonaistehon. Se herättää uudestaan hydraulisen ylipaineen hermeettisesti suljetussa painekammiossa, joka täydentää kehrä-putken imemän veden volyymia.

Koska keskipakoisen paineen ja keskihakuisen imun rytmisessä vastavuoroisuudessa, reaktiivisten voimien kautta, teho lisääntyy pyörimisnopeuden neliössä, imuturbiinin vesivarastot pitää varustaa säädettävällä kuristusventtiilillä siltä varalta, että dynamo vapautetaan yhtäkkiä kuormastaan.

Imuturbiini on ensimmäinen kone, joka toimii vastavuoroisesti aktiivisilla reaktiivisilla voimilla.

Asianmukaisesti rakennetun ja tarkasti lasketun imuturbiinin vapauttamien voimien valtava suuruus voidaan todistaa hyvin tunnetulla keskipakoisvoiman kaavalla.

Jos yksi litra = 1 kg vettä sentrifugoidaan 10,000 kierrosta minuutissa (rpm) 10 cm säteellä ja sitten yllättäen keskihakuistetaan painesuuttimissa (katso luonnos 29), silloin purkausnopeus on noin 40 m/s, joka vastaa noin 400 metrin geologista huippupainetta, jolloin vapautuu työntövoimia, jotka vastaavat noin 57,000 kg paineen kasvua.

Tämä ratkaisee suuren energiaongelman yksinkertaisesti ja edullisesti, ja kaiken lisäksi, luonnollisesti.

Huomionarvoista on että kukaan ei ymmärrä kuinka muutetaan edullinen ja voimakas reaktiivinen voima – keskipakoisvoima – keskihakuiseksi voimaksi (reaktiiviseksi imuvoimaksi), jonka avulla kaikissa nykykoneissa liikkeen vastus voidaan muuttaa lisävoimaksi. Toisin sanoen, tähänastisen suurin piirtein 10-12 % hyötysuhteen sijaan, voidaan hyödyntää 96% hyötysuhdetta.

(Callum Coats 2000, 181 – 183).




Imuturbiinin kehittelyä
Viktor Schauberger 1958, Texas

...
Neliössä kasvava liikkeen vastus on luonnottomasti lisääntyvän nopeuden tulos ja biologinen seuraus luonnottomasta ja siten vääränlaisesta liikkeestä. Tämä on erityisesti totta suhteessa nykyaikaisiin turbiineihin, joiden sentrifugoinnin väliaineena on vesi. Kaiken lisäksi tieteenalalla käytetään paramagneettisia metalleja (terästä yms.), jotka lisäävät lämpöä (joka on sähkön alin muoto) ja tuottavat siten ylimääräistä hajottavaa energiaa (sähköä).

Tämän löydöksen tuloksena veden pyörittämiskokeiluja tehtiin myös diamagneettisista materiaaleista (kupari, pronssi yms.) tehdyillä mutkittelevilla muodoilla. Jopa diamagneettista puuta voi käyttää. Näistä kokeiluista nousi kaksoiskalvo, jonka halkaisijan kasvaminen lisää automaattisesti läpivirtausnopeutta, jos sen vuorotellen järjestyneiden liukupintojen kulmat tasoittuvat ulkokehälle päin mentäessä.

Diagrammissa 1 havainnollistetaan sellainen kaksoiskalvo (pyörivä kiemura), johon vesi osittain imetään ja osittain työnnetään ylöspäin vastasuuntaan pyörivällä kehrä-putkella (= sykloidinen-avaruus-kurvi). Sitten vesi hajaannutetaan tasaisesti vastakkaiseen suuntaan, pyörittäen vettä sisäisesti ja oman akselinsa ympäri, ja näin siirretään läpivirtaavan materiaalin gravitaation keskus kohti akselin keskustaa.

On kaksi mahdollisuutta lisätä ulosvirtausnopeutta suhteessa sisään virtaus nopeuteen, ja nostaa samalla spesifisen tiivistymisen avulla sen kuljetuskapasiteettia ja vetovoimaa, kuten tahdotaan. Niin kuin aikaisemmin mainittu, tämä luonnollisesti edellyttää laadun paranemista.

Sisäänpäin kiertyvä veden liike ja siten veden ammentamisen keskihakuisuus saavutetaan joko asianmukaisesti suunnitelluilla spiraali muodoilla, jotka hyödyntävät olemassa olevaa geologista gradienttia, tai imuturbiinilla jota pyöritetään ajomoottorilla ensin tyhjänä, kunnes haluttu pyörimisnopeus on saavutettu, jonka jälkeen lisätään ajovesi, jonka imu vetää sisältä ulospäin kohti kehää lisääntyvällä nopeudella. Näin nopeammin ulospäin virtaavan ja spesifisesti tiivistyvän veden avulla luodaan takaperin laajentuva imu. Tarvittaessa veden ulosvirtausnopeutta, joka aktivoi takaisiniskun, joka kineettisin termein vastaa ulosvirtausnopeutta, voidaan säädellä.

Liikuttamalla ilmaa yli sen raja-nopeuden, joka laskevassa (positiivisessa) lämpötilagradientissa retro-muodostaa vesimäistä ainetta, pitää käyttää erityisiä spiraali-kierremuotoja, jotta edellä mainitut vaikutukset saavutetaan. Spiraali-kierremuoto on kuin ontto propelli, joka osittain imee ja osittain työntää ympäröiviä ilmamassoja. Edelleen, imukomponentin pitää hallita, jotta estetään kaikki paine ja lämpöstressit. Näin ilmaantuvat biologisesti oikeat emulsiot, joiden tuotteena on diamagneettisesti supervaratut energiat, jotka levitoivat ja vetävät niiden generoineen koneen peräaallossaan (kuten taimenen levitaatio, jota ei voi selittää mekaanisesti vaan ainoastaan atomisesti).
...
(Callum Coats 2000, 184-186).



Luonnoton liike – Alulla olevan kuolema
Viktor Schauberger 1958, Texas

...
Ylöspäin ruuvikierretty vesi johdetaan sitten kaksoiskalvon lävitse ja liikutetaan niin, että vesi pyörii vastapäivään samalla kun se pyörii oman akselinsa ympäri (toisin sanoen kiertää itsensä ympäri ja pyörii itsensä sisällä), jolloin sen nopeus lisääntyy ulkokehälle päin mentäessä.

Tätä liikettä kalvojen välissä voidaan verrata hiihtäjän luistelutyyliin, joka nousun aikana siirtelee kehonpainoa rytmikkäästi jalalta toiselle ja lisää siten nousunopeutta. Mitä nopeammin kehonpainoa siirtelee, sitä nopeammin liikkuu.

...
Virtauksen aikana ajovesi, joka vapauttaa itsensä sitä johtavien seinämien pinnoista – katso professori Pöpelin asiantuntija näkemys – laskeutuu sen tuloksena lähes kitkatta, koska se hakee suorinta reittiä mutkittelevissa kalvoissa, ja liikkuu seuraten työntövoimia ja pyörimisimpulsseja ja virtaa ulos seppelemäisten turbiinilapojen pienistä väleistä.

Kun ajovesi saapuu hermeettisesti suljettuun painekammioon, syntyy atominen retro-sykkivä voima, jonka magnitudi on yhtä suuri kuin ulosvirtaavan veden, koska edellisessä kappaleessa mainittu levitaatiovoima purkautuu koneiston pyörimisen kanssa samaan vastapäiväiseen suuntaan. Tässä ilmenee sama vastavoima, joka ylläpitää luonnollisesti säädellyille joille tyypillistä tasaista virtaa, joka ylittää jatkuvasti vaihtelevia gradientteja.

...
(Callum Coats 2000, 186-189).

Coats, Callum. 2000. The Energy Evolution. Harnessing Free Energy from Nature. Volume 4 of the Eco-Technology Series. Dublin: Gateway.

Korjaus edelliseen sanastoon:

Rasva-aine (fatty matter)

Sen yhteydessä mitä Viktor Schauberger kutsuu ’makeaksi aineeksi’, luovaksi, kehittäväksi substanssiksi, tämä liittyy pääasiassa yhdisteisiin, joissa on hiiltä C ja vetyä H (hiilivedyt – CH) ja kaikkiin aineisiin, joihin viitataan ’carbone’ tai ’äiti-materiaalit’ sanoilla. Tässä suhteessa, huolimatta sen yleisestä ’neutraaliudesta’ kantaja-aineena (kuten äiti lapsen kanssa), H on kallistunut enemmän feminiiniseen kuin maskuliiniseen. (Callum Coats 2000, 47).

Sanakirja käänsi (Coatsin käännöksen) carbohydrate hiilihydraatiksi, jota ei varmaankaan tarkoiteta, koska hiilihydraateissa on happea. Nyt se on korjattu hiilivedyksi.

[siviili2003]

Joku mysteerihän se tämänkin takana on, jos tehdään niin kuin patentissa selitetty, eli ulkopuolisella energialla, eli siis vaikka magneettiraudalla käynnistetään tämän hässäkän värähtely, niin sen ei pitäisi vaimentua, vaan päinvastoin alkaa värähtelemään aina vaan voimakkaammin.

LINKKI jonkun muun kokeilijan sivuille: http://my.voyager.net/~jrrandall/CookCoil.htm

Sähkötekniikkaa opiskelleenani, aina tuntuu tuommoiset väittämät epäilyttäviltä, sillä onhan näissä langoissa varmasti vastusta, niin että värähtelyt kuolee aika nopeaan, mutta jos tään toiminta perustuu johonkin sellaiseen ilmiöön joka ei ole yleisesti tiedossa, niin varmuuden vuoksi rakensin kuitenkin replikan, että saan itse kokea niin negatiiviset kuin positiivisetkin tulokset.

Käämissä on molemmissa vain yksi käämikerros (siis ohuessa ja paksussa langassa), nää vois olla myös kapasitiivisia, tai siis nää käämit on kytketty siten ristiin että tässä toteutuu yhtäaikaa kapasitiivinen ja induktiivinen kytkentä, induktiivinen siten että ylemmän käämin paksulanka kiertää alemman käämin ohueen lankaan, ja alemman käämin paksulanka kiertää ylemmän käämin ohueen lankaan, juuri niinkuin patentissa on kuvattu.

Jos oletettavasti värähtelyn taajuus nousee niin alemmilla taajuuksilla on voimassa induktiivinen takaisinkytkentä, mutta korkeammilla taajuuksilla värähtely syntyykin kapasitiivisen kytkennän kautta, sillä edustaahan nuo käämikerrokset itsessään kuin putkikondensaattorin levypintaa.
Eikö liene luultavaa että tämä värähtely kytkentä hakee itse luonnollisimman, pienivastuksisimman tavan tuottaa värähtelyä, tämä voi toimia automaattisena taajuuslukittuvana komponenttina, mikä olisikin suorastaan hieno löytö, Tässä McFarlandin keksinnössä ovat yhtäaikaa vaikuttamassa Induktiivinen kytkentä, Kapasitiivinen kytkentä ja vielä sähkömagneettinen kytkentä, kaikki edellytykset mitkä tarvitaan luonnollisten resonanssitaajuuksien löytämiseksi.


Sen lisäksi on tietysti mahdollisuus että näissä vierekkäisissä käämirungoissa on toisistaan läpikiertävä magneettinen kytkentä, joka voi toimia yhtenä säätöparametrinä.

On tämä sen verran monimutkainen pääteltävä että katsoin paremmaksi rakentaa sen alkuperäisohjeiden mukaan ja testata sitä käytännössä.

Ville tossa sanoikin jotain mikä sopii varmasti myös sähköisiin kytkentöihin:
>>...
Neliössä kasvava liikkeen vastus on luonnottomasti lisääntyvän nopeuden tulos ja biologinen seuraus luonnottomasta ja siten vääränlaisesta liikkeestä. <<

Minä ainakin uskon että tieteessä ei olla tosiaan tajuttu täsä asiaa, niin vedenvirtauksessa kuin sähkönvirtauksessa, nykytekniikka pakottaa sähkön kulkemaan siitä missä sattuu, eikä tosiaan olla tajuttu että on olemassa jotkut luonnontieteelliset olosuhteet joissa niin vesi kuin sähkökin kulkee vastuksetta, tai jopa "negatiivista vastusta" pitkin.

Tämmöiset Shaubergerin kuvaamat systeemit voivat olla luonnollisten veden etenemismuotojen vastuksetonta liikettä.

Olisi hienoa jos löydettäisiin uudestaan ne Nikola Teslan havainnot, siitä kuinka sähkö virtaa vastuksetta (enkä puhu nyt mistään suprajohteista) luonnollisissa värähtelypiireissä jota Luonto itsessään värähtelee joillakin taajuuksilla, se voi olla SChumann resonanssi, se voi olla 33.33 taajuus kerrannaiset, se voi olla 167 Gigahertsin infra-aallot, en tiedä mutta jospa tässä vielä viisastuttaisiin.

[siviili2003]

Nyt tulee liikaa asioita. Palaan lehtipuun kautta taimenen levitaatioanalyysiin.

Viikon 6/2013 Lappilainen lehdessä Eelis Pulkkinen kirjoittaa ”Kasvit käyttävät vettä pääosin yhteyttämisen eli fotosynteesin aineksena. Jotkut kasvit käyttävät sitä myös jäähdyttämiseen. Tällainen puu on esimerkiksi kookas lehtipuu. Suuri koivu saattaa kuumana kesäpäivänä haihduttaa tuhat litraa vettä.
>>
Olen sitä mieltä että parhaita "jätevedenpuhdistamoja" on avo-oja ja sen ympärille istutetut muutama koivu ja kuusi. En enää yhtään ihmettele että ennen aikoinaan koivukujat olivat kovasti suosiossa, niillä oli muutakin tehtävää kuin koristaa pihamarkkia.

Juurakkopuhdistamot ovat edelleen parhaita luonnollisia puhdistamoita, mutta kun ne eivät toimi Suomessa talvella, koska ne jäätyy.

http://www.bioteknologia.info/etusivu/t ... teikoissa/

[Ville]

Klimator – Avaruus Energia Generaattorin tuottama uudenlainen yhdistävä virtaus.
Viktor Schauberger 1945


...
Mikä on Klimator? Se on ainoastaan eräänlainen dynamo, joka tuottaa luonnollisia lämpömuotoja tai tarkemmin, putoavia ja tiivistyviä lämpösäteitä sekä nousevia ja laajenevia kylmämuotoja. Jälkimmäiset edistävät terveyttä ja ovat bakteereille kuolettavia.

Klimator koostuu pohjimmiltaan kolmesta erityisestä osasta (katso kuva 28)

1. Se on pieni konventionaalinen lämmityselementti, johon on liitetty Seleenikenno, jota ympäröi aineellinen massa. Kuten luonnollisessa elävässä solussa (samankaltaisesti kuin protoplasmassa) kaikki tärkeimmät ja toissijaiset peruselementit ovat läsnä allotrooppisessa tilassa. Sen sisällä on kaikki allotrooppisten fruktigenien ja hedelmöittävien substanssien, oligodynaamisten (hajoamista edistävien) ja katalyyttisten (kasvua nopeuttavien), jännittävien ainesten varastot.

2. Se on pieni, mutta uskollinen Maan itsensä kopio, jonka sisällä pyörii agitaattori, joka on kiinnitetty pystysuoraan akseliin. Lisäksi Klimator rakentuu sisäkkäisten, kanavoitujen, verhiön {kukan verholehtien} kaltaisten suonten sarjasta, jotka on rakennettu siten, että läpi virtaavat massat, kuten vesi ja ilma voidaan biosentrifugoida. Kasvavien keskihakuisten ja keskipakoisten nopeuksien avulla, joita ei ole tähän mennessä saavutettu muualla, tuotetaan suurentuva paine ja imu, jotka vahvistavat toisiaan vastavuoroisesti ja eksponentiaalisesti. Tuloksena on, perusteellisen pienimpien sedimenttimolekyylien trituraation kautta, veden ja ilman hajoaminen, joka johtaa tähän asti tuntemattomaan synteesiprosessiin. Tästä nousee kaksi pitkittäisesti suuntautunutta sisäänpäin kierivää, spiraalinomaista virtaa, joista yksi virtaa ylöspäin ja toinen alaspäin.

3. Pieni generaattori, jonka ankkuri on pysyvästi paikoillaan ja jonka ympäri staattori pyörii. Synteesin päätuotteena on biomagneettinen rakentava ja levitoiva virta, jota ei käsitellä tässä tarkemmin, koska olemme pääasiassa kiinnostuneita lämmitysongelmien ratkaisusta, nimittäin toissijaisen virtauksen tai takaisinvirtauksen/vastaiskun toiminnasta. Se on potentiaali, jonka avulla on mahdollista lämmittää tila ylhäältä alaspäin, kuten aurinko tekee. Se on säteilevä lämmön muoto, joka lämmittää koko tilan tasaisesti. Jos pienen lämpövastuselementin intensiteettiä vähennetään, jota varten agitaattorin pyörimisnopeutta pitää nostaa, silloin koko asuintilaan levittyy tasaisesti hajaantunut, nouseva, laajentuva ja korkeanilmanalan kaltainen raitis ilma. Näin tuotetaan lähes ilmaiseksi luonnollisia, reaktiivisia lämpömuotoja, joiden avulla laaksoilmastojen luonnollinen lämpö tulee esiin. Se on vuoristo mikro-ilmasto.

Klimator edustaa perusteellisinta kehityksen muotoa, josta luonnolliset, primaariset liikevoimat voivat kehittyä, joiden kaksi osaa voidaan erotella seuraavasti:

(a) Metafyysinen, joka toimii sisältä ulospäin, ja
(b) Fyysinen, joka toimii ulkoa sisäänpäin.

Nämä paineen ja imun korkeammat muodot tuottavat yhdessä alkuperäisen liikkeen, josta korkeammat vaikutukset nousevat ja jotka vuorostaan tuottavat lisääntyvää ja laadullisesti paranevaa, primaarista elämänvoimaa.

...
(Callum Coats 2000, 166-169).

Peruselementtien ja hienoaineen synty
Viktor Shauberger

Kaikki perusaine kantaa mukanaan lisääntymisen ja ylöspäin suuntautuvan evoluution (aineen korkeampien muotojen lisääntymisen ja laadullisen parantumisen) siemenen (DNA). Fyysisen painovoiman, gravitaation ainoa tarkoitus on käynnistää sisäiset aineenvaihdunnalliset prosessit ja potentiaalien vuorottelut. Nämä sisältävät kaksi perustavanlaatuisesti erilaista metafyysistä dynamiikan järjestystä:

(1) Esanssien ryhmä, joka tuottaa metafyysisen paineen tai työntövoiman.
(2) Esanssien ryhmä, joka tuottaa metafyysisen imun tai vetovoiman.

Kuten yllä selitetty, jos korkeataajuista vettä ylläpitävät sidokset poistetaan, tai se atomisesti puretaan tai atomisoidaan, silloin normaalisti tuloksena on korkeammin varautuneen ilmanpaineen kasvu. Tämä vuorostaan palvelee hedelmöittävien substanssien sisäänpäin putoamista. Jos tämä laajentuva voima kohtaa vastusta männän muodossa, silloin elementaaliset voimat liikuttavat mäntää ja tuloksena on luonnollinen ja lähes hiljainen liikeimpulssi. Tässä tapauksessa paineen-vapautusventtiilinä toimii mekaaninen mäntä. Jos diffusoivat aurinkoenergiat (happi) pienentää korkeataajuisen veden potentiaalia ja polariteettia, joka on supersaturoituna metallialkiossa tai mineraali rakenteissa (carbones), ilma hermeettisesti poissuljettuna ja kevyesti lämmitettynä, silloin kehittyy yhtenevä keskiöön suunnattu lämpöpaine. Samalla tapahtuu korkeasti aktiivisten fruktigeni elementtien, ionien tai elektronien matriisien, sisäinen energian purkautuminen, joka johtaa niiden kiinteytymiseen. Seurauksena mineraalit ja metallit kasvavat, jolloin emomateriaalien paino ei suinkaan vähene vaan nousee samalla tavalla kuin normaalisti naisolennon ympärysmitta ja paino hedelmöittymisen jälkeen. Tämä sen vuoksi, että jokainen sikiäminen luo edellytykset lisääntyvälle sikiämiselle – esimerkiksi solun ensimmäinen jakautuminen luo edellytykset kahden alkuperäisen puolikkaan myöhemmälle jakautumiselle.

Jos korkeataajuista vettä ei pureta energisesti tai sen energiaa muuteta, jos liike joka vastaa korkean taajuuden tuottamisesta jatkuu ilman häiriöitä, silloin negatiivisesti varautuneet alkiot levittäytyvät horisontaalisesti, toisin sanoen emittoituu negatiivisesti varautuneita, ionien tai elektronien kaltaisia alkiomuotoja. Geosfäärin dynaaminen aspekti kokee silloin kasvua, joka laajenee maanpinnan suuntaisesti ja jolla on samat aallonharjat ja laaksot kuin maanpinnalla itsellään, joka tulisi nähdä kiinteytyneenä geosfäärisenä energiana. Se on se osa terrestriaalista massaa, jonka ylemmät kerrokset on sinetöity umpeen protoplasma kalvolla, kuin synnyttävän Maan neitseellinen immenkalvo.

Jos näitä hyvin vahvoja aaltojen kaltaisia muotoja pommitetaan siementävän aineen hajottavilla, valottomilla ja kaiken läpäisevillä huippuenergioilla, Auringon (katodi) kosmisilla säteillä, silloin pohjavesissä kehittyy negatiivinen supervaraus. Pohjavedet itsessään ovat syntyneet yhdistymisestä, joka sitoo jatkuvasti kaikkia vastatuotettuja fruktigeni rakenteita. Tämä vaikutus aiheuttaa pohjavesien lakkaamattoman nousun ja laskun. Koska pohjavedet alinomaa purkavat kerääntynyttä energiaa kasvillisuuden juurien kärkiin, sen potentiaali kasvaa ja purkautuu rytmisin väliajoin. Tämä lisää Maan Veren sykettä.

Korkeataajuisen varaajan (pohjavesien) purkautuminen juurien kärkiin (juurien protoplasmoihin) kohtaa vuorostaan Auringon katodisysteemin purkaukset. Tämän vuorovaikutuksen tuloksena syntyy orgaaninen kasvu. Tai toisin ilmaistuna, itsestään keskittyvä, taajuusehtyneen ja alemman dynaamisen energiatason, aineen saostuminen. Nämä kasaantumat sisältävät kaikki orgaanisen elämän luomiselle tarpeelliset hedelmöittävät, fruktigeniset ja stimuloivat ainekset. Nimittäin, riippumatta pääasiallisista peruselementeistä, ne myös sisältävät katalyyttisen liikkeen ja vuorovaikutuksen yllyttäjät. Nämä tuottaa evoluution tiellä todellisen impulssin niiden lisääntymiseen ja jalostumiseen kohti oman täydellisyyden saavuttamista.

Jotta tämä todella tapahtuu, tarvitaan asianmukaisten edellytysten varhaisempaa olemassaoloa, eri peruselementtien väliset sopivat suhteet, ilmankehän vaikutusten poissulkeminen ja tarpeellisten vastusten läsnäolo. Näiden avulla lämpöä aiheuttavat elementit deaktivoidaan ja se johtaa kasvulle elintärkeiden viilentävien vaikutusten kehityskulkuun. Luonto rakentaa tätä viileyttä kuluttamalla hedelmöittäviä substansseja (happea).

(Callum Coats 1998, 167–169).

Coats, Callum. 1998. Nature as Teacher. How I Discovered New Principles in the Working of Nature. Volume Two of Eco-Technology. Great Britain: Gateway books.

[siviili2003]

Ja tästäpä sitten pääsee jo viimeinkin tätä McFarland Cookin mysteeriä ratkaisemaan, sain siis viimeinkin koottua ja kytkettyä käämit yhteen, tekaisin tuossa samalla vielä toisetkin käämitykset, niin saan vertailu kappaleen vähän eri mittaisella ohutkäämillä.



Farland1.jpg
#


Farland2x.jpg
#


Farland3x.jpg
#

[Ville]

Vielä muutama palanen puuttuu. Pitää takoa kun rauta on kuumaa.

Umpiputkesta ajatus

Märkähattu karjan paimen,
Ukko Pohjolan sokea,
Tuop’ on Tuonelan joella
Pyhän virran pyörtehellä;
Katselevi, kääntelevi
Tulevaksi Lemminkäistä.

Jo päivänä muutamana
Näki lieto Lemminkäisen
Saavaksi, läheneväksi
Tuonne Tuonelan joelle,
Vierehen vihaisen kosken,
Pyhän virran pyörtehelle.

Vesikyyn ve’estä nosti,
Umpiputken lainehista,
Syöksi miehen syämen kautta,
Läpi maksan Lemminkäisen,
Kautta kainalon vasemman
Oikeahan olkapäähän.

Kalevala 1999, 180. Porvoo: Wsoy

Umpiputki oli karjalaisten tuntema taikakalu, sormenpaksuinen kuparinen tai pronssinen putki...

Umpiputken lävitse on laskettu vettä, jolla on parannettu sairaita...

Umpiputkea voitiin pyytää loitsussa Ukko ylijumalalta:

Oi Ukko ylijumala
...
Puota putki taivahasta!
Umpiputkehen pujotame
Umpivaskeh valame
...

Martti Haavio 1967. Suomalainen mytologia. Luettu Wikipediasta 2013. http://fi.wikipedia.org/wiki/Umpiputki

Taivaallinen diamagneettinen umpiputki Märkähatun käsissä vahingoitti Lemminkäistä vastapäivään avautuvalla spiraalilla (sydän, maksa, vasen kainalo, oikea olkapää).

Ja samalla välähtää Walter Russellin piirros, jos toinenkin.

Jopa lieto Lemminkäinen
Tunsi koskevan kovasti,
Sanan virkkoi, noin nimesi:
Sen mä tein pahinta työtä,
Kun en muistanut kysyä
Emoltani, kantajalta,
Kaiketi sanaista kaksi,
Kovin äijä, kun on kolme…

Kalevala 1999, 180.

Kädet, sana ja umpiputki. Siinä kolme, joista umpiputki luovan pyörteen neutraali keskus – tasapaino nollapiste.

Onkohan lie mahdollista, muinaista perintöä.

Edward Leedskalnin (1945) mukaan magneettiset monopolit virtaavat myötäpäivään ruuvikierteellä toisiaan vastaan. Onkohan se magnetismin tosiluonne, viilentävä imploosiovirta. Ainakin se kylmässä voimistuu ja lämmössä heikkenee. Howard Johnson (1970) on kollegoineen mitannut kaksi pyörrettä molemmissa navoissa. Toinen myötäpäivään (keskihakuinen) ja toinen vastapäivään (keskipakoinen). Pohjoisen monopoli pohjoisesta sisään ja etelästä ulos. Etelän monopoli etelästä sisään ja pohjoisesta ulos. Neljä pyörrettä yhteensä. Näin yhdistyy Leedskalnin havainnot Johnsonin mittauksiin. Siinä ajatus magneetista.

http://www.villesresearch.com/ether.htm ... 20energies

[siviili2003]

>>Edward Leedskalnin (1945) mukaan magneettiset monopolit virtaavat myötäpäivään ruuvikierteellä toisiaan vastaan. Onkohan se magnetismin tosiluonne, viilentävä imploosiovirta. Ainakin se kylmässä voimistuu ja lämmössä heikkenee. Howard Johnson (1970) on kollegoineen mitannut kaksi pyörrettä molemmissa navoissa. Toinen myötäpäivään (keskihakuinen) ja toinen vastapäivään (keskipakoinen). Pohjoisen monopoli pohjoisesta sisään ja etelästä ulos. Etelän monopoli etelästä sisään ja pohjoisesta ulos. Neljä pyörrettä yhteensä. Näin yhdistyy Leedskalnin havainnot Johnsonin mittauksiin. Siinä ajatus magneetista.<<

Olispa kiva tietää millä nää sai ne pyörteet mitattua tai havainnollistettua, haluaisin itsekkin mitata ne? Ei kai vaan heilurilla ja punnuksella!

[siviili2003]

Testailin eka kertaa tätä McFarlandin käämiä juuri äsken, käynnistykseen käytin vahvaa tankomagneettia, ja totta tosiaan, olin pudottaa silmäni, kun näin mitä tapahtui oskiloskoopin ruudulla, sen jälkeen kun olin jättänyt magneetin käämin päälle, enkä hetkeen enää koskettanut koko mittaus virtapiiriä mitenkään.

50 hertsin brummi on ihan luonnollista, mutta luonnollista ei ole se että 50 hertsin brummi moduloitui jollain vieläkin matalemmalla taajuudella.
Time div kytkin 10 millisekuntia/ruutu ja Volts/Div kytkin 1V/ruutu asennoissan, (1 aalto ottaa 2 ruutua= 50Hz).

en ole ennen nähny tämmöisissä virta-piireissä näin pitkää ja matalataajuista jälkivärähtelyä!

tätä varmaan testaillaan ens kesänä keksijä meetingissä.

[Ville]

Howard Johnson, Steve Davis ja tohtori Gerhard Beyer tekivät uraauurtavan magneettikenttäkartoituksen tietokoneohjatulla CNC-jyrsimen kaltaisella järjestelmällä, johon oli kiinnitetty Hall-anturi, ja jonka tuottama data siirrettiin erikseen koodattuun piirto-ohjelmaan.

Lisätietoja löytyy kirjasta:

The Secret world of magnets
http://www.freeinfosociety.com/media/pdf/3935.pdf

Hall-anturi
http://kompo2010.wikispaces.com/Hall-anturi


Luonnon salaisuudet paljastettu: Transmutaatiossa lepää ikuisuus.
Viktor Schauberger 1954

...

Onko ylivoimaista painovoimaa oikeastaan olemassa?

Monenlaiset kokeilut johtivat näkemykseen, joka epäilemättä hätkähdyttää monia teknologisteja, että fyysinen painovoima vaikuttaa ainoastaan ilmankehän elintilassa ja silloinkin vain tiettyyn rajaan. Ensi vilkaisulta vaikuttaa hämmästyttävältä, jopa mahdottomalta, että painovoiman voi ylittää lähes vaivatta, ja että fyysinen paino tulee yhtälailla olemattomaksi samalla tavoin kuin terve elimistö juuri ja juuri tiedostaa kehonsa painon.

Kaikista valaisevin ja paljastavin ilmiön demonstraatio ei ole vain vuoristotaimenen pysyminen paikoillaan keskellä rajuja lähdevesivirtoja, vaan myös sen salamannopea pakeneminen ylävirtaan vaaran uhatessa. Kutuaikaan (syksyllä) – korkeimman seksuaalisen vireyden aikaan – se voi nousta huomattavan helposti monia metrejä korkeita vesiputouksia ylös. Jotta näin tapahtuu, putoavan veden täytyy kiertää omaa putoamisakseliaan tyhjien spiraalikurvien järjestelmässä. Putoamisen prosessissa veden tiheys lisääntyy mekaanisesti ja se tulee pakottavista fyysistä vaikutuksista spesifisesti painavammaksi, ja lähestyy sen anomaliapistettä +4°C.

Sellaiset vesiputoukset tuovat esille putoamiskuvion, joka tulee putoamisalustaa kohti progressiivisesti kartiomaisemmaksi ja sen sisällä kehittyy biomagneettinen kenttä, joka säteilee levitoivia aineksia. Nämä ainekset tulee käsittää kehittävinä ja ylösnostavina atomivoimina, jotka laajemmassa mittakaavassa käynnistävät sykloneissa aktiivisia tähän asti tunnistamattomia voimia. Kuitenkin tässä tapauksessa, ne kiertävät taimen kehon spiraalirataa pitkin ylös, kunnes veden alaspäin kaartumisen piste saavutetaan. Sitten taimen loikkaa omin voimin vesiputouksen yläpuolella olevaan ylöspäin vetävään vesivirtaan, jossa se liikkuu vaivatta ylävirtaan tunnusomaisin mutkittelevin ja kiemurtelevin liikkein, saapuen lopulta lähteen läheisyyteen. Siellä se laskee kuorettomat munat, jotka ilman fyysistä kontaktia urostaimen hedelmöittää. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, kun vesi on lämmötöntä eli anomaliapisteessä +4°C ja se on vähähappista ja hyvin rikastunut helposti haihtuvista hiilihapon eetterismeistä. Sama koskee silakoita, jotka kokoontuvat kutuaikana niin lähelle toisiaan, että siellä näyttää olevan enemmän kaloja kuin vettä.

Nämä lisääntymistä edeltävät olosuhteet olivat ennen Luonnonläheisten kalastajien tiedossa. Samoin menneisyydessä jokainen teurastaja tiesi, että kylmänä vuodenaikana teurastettu vasikka painoi vaa’alla enemmän kuolleena kuin elävänä, mikäli se oli asiantuntevasti ripustettu tavalla, joka estää veren hyytymistä. Se pitää paikkansa ainoastaan, jos asianmukainen lämpögradientti aktivoidaan epäsuorasti suodatinseinällä, joka sulkee hermeettisesti rintakehän. Keuhkojen ja keuhkopussin välillä on ylläpidettävä tarpeellista biologista tyhjiötä. Tämän takia vanhat metsästäjät näkivät paljon vaivaa ampumansa peuran asianmukaiseen ripustamiseen säilyttääkseen peuranlihan täyteläisen maun. Toinen esimerkki, tietyissä olosuhteissa hukkuneet vetäytyvät pohjaan, kun sitä vastoin toisissa olosuhteissa ne turpoavat ja tallentuvat hyvin erityisiin kohtiin joen penkereille. Tässäkään ei ole olemassa vakiota painovoimaa.

Painottomuus taivuttelee gravitaation

Monet seuraavat mielenkiintoiset esimerkit havainnollistavat, ettei ilmakehän elintilassa ole olemassa tasaisesti aktiivista painovoimaa. Tästä voidaan päätellä, ettei ole olemassa muuttumatonta energian säilymistä, eikä muutakaan kiinteää säännöllisyyttä. Päinvastoin, on vain rytminen vuorovaikutus, jota voidaan mekaanisesti ohjata niin, että levitaatio hallitsee gravitaatiota (fyysistä painoa). Elävän organismin, kuten veden henkevöityminen voi vahvistua niin paljon, että se nousee ylöspäin, kuten tapahtuu vuoristolähteissä, tai se voi lempeästi sykkiä jyrkissä rinteissä. Siten se voi kumota oman painonsa, joka edellyttää planetaarisen liikkeen ilmiötä.

...

Sana levitaatio on johdettu kreikkalaisesta sanasta levit ja tarkoittaa kehittävää, ylöspäin nostavaa imuvoimaa, jossa aktiivinen atominen (metafyysinen) energia etenee enimmäkseen pystysuoraan. Jos se johdetaan tyhjiöputkeen kimppumuodossa, se tuottaa sinertävän vihreän hehkun. Se on sukua Paroni von Reichenbachin löytämille odisille säteille. Jokainen voima, joka stimuloi tai ehkäisee elämää missä tahansa kasvunmuodossa tai kehittyneemmässä elämänmuodossa, paljastaa itsensä ja pomppaa esiin elämän ur-muodosta, munasta. Käytännössä siemenillä ja solurakenteilla on munan muotoinen ulkonäkö. Herätteen tai liikkeen laatu määrittää kehittyykö aikanaan uusi vahva elämänmuoto vai mätä muna. Lämpötilalla on myös rooli, joka liittyy monesti vain 0.1°C lämpötilaeroon tai kananmunan tapauksessa 0.2°C. Kaikki veren tai mahlan liiallinen lämmittäminen tai viilentäminen tekee elämän uudistumisen mahdottomaksi nuorelle, mutta evolutiivisesti vanhemmalle entiteetille.

...

Kuinka lintu voi tulla tilapäisesti itsenäiseksi maanpinnasta?

Kuinka se onnistuu ilman kohtuutonta fyysistä rasitusta kumoamaan oman fyysisen painon ja mestaroimaan lentämisen. Lintu laskee munansa kovassa kuoressa, johon sisältyy alkion hengitysapparaatti. Niin pitkään kuin se voi hengittää luonnollisesti, alkio kasvaa hedelmöitetystä proteiini keskittymästä. Aikuinen lintu on varustettu lentosulkien tyvessä sijaitsevilla onteloilla, jotka ovat samankaltaisia kuin kuorettomat munat. Australian ja Etelä-Amerikan keuhkokaloilla on samankaltaiset ilmarakot, joita kutsutaan uimarakoiksi. Sadekausina ne elävät matalissa vesissä ja hengittävät kidustensa kautta. Kesällä ne viettävät eräänlaista siestaa, jona aikana ne elävät kuivaneeseen mutaan tehdyissä koloissa, joka puristaa niitä kuin suojakuori. Hengittäminen tapahtuu tällöin uimarakon avulla, joka toimii keuhkoina. Tänä aikana kehonlämpö laskee, kuten aina talviunien aikana, koska tyhjiö kehittyy laskeutuvan sisäisen lämmön tuloksena. Se on biologinen tyhjiö, joka mahdollistaa korkealaatuisten (hedelmöittävien) hengitysainesten sisään imun ja joka pitää olennon hengissä. Varastoituneet rasvakeräymät, joita eläin syömiskaudella varastoi ahkerasti säännöstellen valmistautuen tulevaan paastoon, emulsifioi nämä sisäänvedetyt ainekset.

Linnuilla tapahtuu täysin päinvastoin, koska ne hengittävät levossa keuhkojen kautta. Kun linnut lentävät, ne hengittävät dynagenvaraajana toimivan ilmarakon planetaarisen liikkeen aaltoilun avulla. Nämä ilmarakot täyttyvät lennon aikana ja saavat hyvin pyöristetyn muodon, kuten myös kalojen uimarakot, kun niiden omistaja tahtoo levitoida. Kuitenkaan nämä rakot eivät täyty ilmalla, vaan heliumin kaltaisella kaasulla, jota lintu tuottaa sekoittamalla keskenään hajaantuvia eetterismejä täydentäväksi levitaatiovoimaksi. Näin keholle annetaan sielu.

Maailmankuulu anatomisti kerran julisti ’Olen avannut satojen olentojen kehoja, niin elävien kuin kuolleiden, mutta mistään ja koskaan en ole löytänyt sielua’. Sielu, joka on johdettu Kreikan sanasta selen (Selena – Kuun vetovoimainen Jumalatar), on biomagneettinen energiakeskittymä. Se ei selitä vain lintujen lentoa, vaan myös muuttolintujen, joilla on erityisen hyvin kehittynyt sielu-solu. Näiden värähtelevien protoplasmojen avulla ne voivat saavuttaa kaukaisia kohteita lähes vaivatta ja ilman ruokaa. Muuttolinnut saavuttavat sen myös vastakkaisten potentiaalien avulla, jotka laukaisevat asiaankuuluvat lämpötila-gradientit. Niinpä ne ovat tavallaan kauko-ohjattuja.
...

Palataan vielä kerran lintukeskusteluun. Vaikka periaatteessa lentämiskeinot ovat samoja, muuttolinnut voidaan erottaa paikallislinnuista siipien lyöntien ja lentosulkien asetelman perusteella. Esimerkiksi pitkän matkan lentotekijöitä parhaiten luonnehtii, tavallaan ilmameressä uivan, albatrossin siivet ja lentosulat. Sen siivenkärjet ulottuvat kauas eteenpäin ja halaavat vastaantulevia ilmamassoja. Laajoilla kavitoivilla siiven pyyhkäisyillä, albatrossi saa ilmamassat pyörimään ja kiertymään itsensä sisään ja oman pitkittäisen akselin ympäri. Ilmojen kuningas, Kultainen Kotka omistaa olennaisesti erilaisen siipijärjestelmän. Se kiertää spiraalimaisesti korkealle ja valvoo laajoilla kaarteilla saalistusaluettaan leijuen ilmassa lähes paikoillaan. Kultainen kotka ei ole niinkään saalistaja, vaan ennemmin vuoristojen terveydenhoidollinen tarkastaja. Sen tehtävänä on vähentää heikkoa ja toimintakyvytöntä eläinkantaa ja siten edistää terveellistä ja luonnollista evolutiivista kehitystä. Se kitkee kaiken alempiarvoisen varmistaakseen nousevien sukupolvien geneettisen terveyden.

Mutta kuinka on mahdollista tämän linnun raskaalle keholle leijua alituisesti pienentyvin ympyröin harvassa yläilmassa, uhmaten gravitaation lakeja ilman havaittavia siiveniskuja. Koska viisas Luonto on varustanut sen erityisesti muodostuneella protoplasmalla, joka asustaa lentosulkien tyvionteloissa (quill). Ne ovat levitoivien energioiden varaajia. Niiden toiminta on oleellisesti erilainen kuin pallojen, jotka täytetään ilmaa kevyemmillä kaasuilla. Periaatteessa kotka ur-tuottaa kehittäviä ja levitoivia keskittymiä, joiden emittoiva säteily tuottaa kotkan välittömään läheisyyteen biologisen tyhjiön, enimmäkseen sen yläpuolelle. Se on sama vetovoima, joka mahdollistaa paikoillaan olevan taimenen salamannopean paon ylävirtaan. Biologinen tyhjiö on tähän mennessä tutkimaton ilmiö, se on erityinen tyhjiön muoto joka mahdollistaa myös ihmisen hengityksen. Professori Ernst Ferdinand Sauerbruch löysi sen keuhkopussin ja keuhkojen pinnan väliltä. Hengittäminen selittyy aineenvaihdunnallisista prosesseista nousevien kaksipolaaristen eetterismien hedelmöittymisellä, ja tämä kumoaa laajasti pidetyn näkemyksen siitä, että sydän aktivoi hydraulisesti verenkierron.

(Callum Coats 2000, 1–16).

Coats, Callum. 2000. The Fertile Earth. Nature’s Energies in Agriculture, Soil Fertilisation and Forestry. Volume 3 of the Eco-Technology Series. Dublin: Gateway.

[Ville]

Vielä magneettikentistä

Howard Johnsonin tutkimusryhmän Hall-anturilla mittaamat kaksoispyörteet magneettien navoissa ovat tavallaan elektronipyörteitä. Hall-efekti perustuu elektronivirran poikkeamaan magneettikentässä. Magneettien napa-alueilla elektronivirtojen poikkeamat muodostavat kaksoispyörteen.



Hyvin tunnetut pyörrevirrat havainnollistavat, miten kohtisuora magneettikenttä (magneetin napa) muodostaa liikkuvaan johdinlevyyn kaksi vastakkaisiin suuntiin pyörivää elektronivirtaa (pyörrevirtaa), joiden muodostama magneettikenttä vastustaa johdinlevyn liikettä. Pyörrevirrat osoittavat, etteivät nämä pyörteet ole kiinteästi sidoksissa magneettiin, vaan ne pyrkivät asettumaan aina pienimmän vastuksen tasapainotilaan, joka liikkuvan levyn tapauksessa tarkoittaa yleensä liikettä jarruttavaa elektronipyörrevirtaa. Huom. Tesla käänsi nämä virrat hyödykseen aikaisemmin esitetyllä tavalla (viestiketjun sivut 3-4).

Johnsonin mukaan näitä pyörteitä voi muokata erilaisilla magneettien järjestelmillä. Jatkuvaa liikettä hän sai aikaan oikosulkemalla liikettä vastustavat pyörteet ja herättämällä jonkin tyhjiöenergia-impulssin juuri oikeassa kohdassa (lisätietoja löytyy edellä mainitusta kirjasta ja netistä googlettamalla). Se on tarkkaa ja vaativaa työtä, joka on vaikeampaa kuin päällepäin näyttää.

Tutkimusteni mukaan kaksoispyörteiden lisäksi magneetissa vaikuttavat ilmeisesti pitkittäisen aaltoliikkeen hienommat eetterivirrat. Edward Leedskalnin mukaan siellä virtaa magneettiset monopolit toisiaan vastaan oikeankäden ruuvikierteellä. Kukaan ei ole vielä (virallisesti) keksinyt ja todistanut, miten hän nosti ja siirsi tuhansia kiloja painavia koralleja rakentaakseen Coral Castlen. Hän sanoi löytäneensä magnetismiin liittyvän voiman, jota hyödynnettiin pyramidien rakentamisessa.


Kaikki elämä tulee esiin munan ur-muodosta
Viktor Schauberger

Kultainen kotka (maakotka) tekee pesänsä korkeuksiin, jossa on valmiiksi enemmän tai vähemmän happivajausta. Sinne se laskee munansa niiden varsin omalaatuisissa kuorissa, hyvin varjostettuun ja suojattuun piilopaikkaan. Munankuorien diffuusiohuokoset päästävät sisälleen vain korkeimmanlaatuisia aineksia. Kotkan asuttamilla vyöhykkeillä ei vallitse tyhjä avaruus tai tyhjiö, vaan erityisesti tiivistyneet dynagen keräymät, jotka ovat jo valmiiksi tietyssä määrin eetterisoiduissa tilassa. Näiden vaikuttavien-välittävien ainesten ansiosta kotkassa rakentuu biomagneettiset levitaatioenergiat, jotka alkavat kehittyä linnun ollessa vielä alkioasteella.

...

Ne kehittyvät kotkan veressä alkioasteelta lähtien. Kun tämä ajatusjuna viedään luonnolliseen johtopäätökseen, silloin aikuisen linnun mystinen kyky leijua paikoillaan tulee selväksi, kun se nousee spiraalimaisesti ylös sinne, missä painovoiman luonnollinen väheneminen alkaa.

...

Mikä on biologinen tyhjiö?

Se on tilaton energiakeskittymä, joka virittää tyhjyyttä ilmassa. Todellisuudessa se on biomagneettinen kenttä, joka synnyttää hyvin korkeita sisäänpäin imeviä voimia. Ne imevät mukanaan veden, veren ja mahlan, jotka ne energisoivat niiden nousunaikaisella planetaarisella liikkeellä. Ilman sisäänpäin kiertyvää liikettä veren-, mahlan-, mehujen- ja vedenkierto Luonnossa olisi mahdotonta.

Nykyiset fyysikot ja kemistit pitävät tyhjiötä tilana, joka on ohennettu ilmasta ja joka saavutetaan, kun hapekas ilma poistetaan tai vedetään ylös männän suoralla imutoiminnolla. Kuitenkaan tällä prosessilla ei ole mitään tekemistä biologisen tyhjiön kanssa, joka voidaan saavuttaa ainoastaan pyörivällä kehrä-putkella. Siten tarvitaan olennaisesti erilainen laitteisto, jotta saavutetaan qualigenin tiivistynein olomuoto. Yhtä lailla biologisella tyhjiöllä ei ole mitään tekemistä ilman ohenemisen kanssa, se on käsite, joka murtautuu aivan uudelle maaperälle. Goethe kuvaili sitä sanoilla Ikuinen Nainen ja Kaiken Nostava.

Aktivoidakseen erityisesti tiivistyneen qualigenin, kiinteät, nestemäiset ja kaasumaiset väliaineet pitää ottaa käyttöön siihen varta vasten muotoillussa ja seostetussa astiassa. Sen riippuu myös liikkeen lajista, koska kaiken pitää kiertyä kohti keskustaa sykloidisilla-spiraali avaruus-kurveilla ylöspäin kiertävien pölypyörteiden mukaisesti, joiden keskusakselissa tapahtuu kaksipolaaristen perusainesten läheinen toisiinsa sekoittuminen (avioliitto). Tavallaan se edustaa monenlaisista varautuneista eetterismeistä rakentuvan seoksen muodostumista hapen kustannuksella, joka on kaasumaiseen muotoon saostunutta aurinkoenergiaa. Toisin sanoen happi vähemmän aktiivisena tulee carbonen ja hiilihapon ylhäisten eetterismien sitomaksi. Tämä prosessi oli aikaisemmin tuntematon, ja tuloksena sana imploosio, joka on täysin vastakkainen exploosiolle (räjähdykselle), oli niin ikään tuntematon. Yhtä lailla käsittämätön on sen mukana oleva ilmiö, joka liittyy qualigenin valmistamiseen.

Bioteknisissä koneissa pyörimisnopeutta säätämällä lämpötilaa voidaan laskea anomaliapisteeseen +4°C ja pitää se siellä lähes tasaisesti. Tässä tiheyden erityisessä korkeimmassa tilassa, happi tulee niin toimettomaksi, että se voidaan sitoa tai kuluttaa sen vastapolaarisella (geosfäärisellä) eetterismillä. On tärkeää tarkkailla jälkimmäisen anomaliatilaa, koska se saavuttaa tässä tilassa korkeimman aktiivisuutensa. Joskin erityisesti muodostuneet katalyytit ovat myös mukana, tässä kohdassa niiden vaikutusten yksityiskohtainen käsittely ei palvelisi hyödyllistä tarkoitusta. Tässä prosessissa geosfääriset eetterismit generoivat biomagneetisen kentän, jonka ylimääräiset energiat säteilevät pystysuoraan ja vetävät mukanaan ympäröivää peruselementtien massaa ylöspäin. Se tuottaa keinotekoisen syklonin, tornadon tai vesipatsaan, joka vie mukanaan kaiken välittömästä läheisyydestään. Täysin vastakkaiset vaikutukset saavutetaan, kun mitä tahansa massaa pyöritetään keskipakoisesti, toisin sanoen sisältä ulospäin. Laitteissa, joissa sovelletaan keskipakoisvoimaa, massan lämpötila nousee portaittain pyörimisnopeuden kasvaessa (kuten tuulitunnelissa).

Biologinen tyhjiö toimii samalla voimalla kuin normaali ilmanpaine eli noin 1 bar (100000 N/m²), ja kun imploosioprosessin aikana syke nousee, tämä voima vahvistuu sata- tai tuhatkertaisesti. Tämä on ensimmäinen kerta kun hurrikaanin valtava sykloninen voima on selitetty.

Imploosiossa ei generoidu lämpöä, eikä insinöörien tuntemia liikevastuksia. Päinvastoin, suorituskyky lisääntyy, kun liikkuvat massat tulevat lisääntyvästi viileämmiksi. On mainittava, että samalla prosessilla voi generoida magneettista ja lähes lämmötöntä valoa. Siitä todistuksena syvänmeren kalojen säteilemä kylmävaloilmiö, joka voidaan tuottaa vain hyvin erityisissä potentiaali olosuhteissa, joita löytyy syvistä vesistä. Tämä sama potentiaali voidaan tuottaa lähes ilmaiseksi planetaarisella liikkeellä. Näin luontomielisten on mahdollista voittaa ilmakehässä vaikuttava painovoima, kuten myös rakentaa oma henkinen ja fyysinen painovoimakenttä.

Mitä on planetaarinen massa-liike?

Kun suhteellisen painava vaahterasiemen kypsyy ja putoaa emopuusta, sitä jarruttaa kaksi propellinkaltaista Arkhimedeen siipeä ja se putoaa hitaalla spiraaliliikkeellä kohti maata, leijuen tuulen mukana joskus jopa kilometrin. Mielenkiintoista kyllä, tämä luonnollisesti jarruttava propelli on nykyään käytössä paineturbiineissa juoksupyöränä ja työntövoimana laivoissa ja lentokoneissa. Sitä käytetään myös pyörittämään vesivoimaloiden generaattoreita. Mitä nopeampaa nämä jarruttavat propellit pyörivät, sitä suuremmalla alueella pohjavedet vajoavat. Näiden turbiinien aktiiviset pinnat tulevat kuoppaisiksi ja joskus jopa reikäisiksi. Syytä ei ole koskaan löydetty, koska röntgensäteiden kaltaisia horisontaalisesti emittoituneita säteitä voi mitata ainoastaan, jos niiden nopeutta hiljennetään merkittävästi rasvoista (kuten parafiinivahasta) tehdyillä suodattimilla. Näillä säteillä on elektrolyyttinen vaikutus laajalle alueelle.

...

Planetaarinen liike koostuu sisäänpäin kiertyvästä pyörreliikkeestä, joka samalla kaventuu kohti pistettä. Pyörimisnopeus nousee samalla kun kiertoradan säde pienenee. Tämän sisäänpäin rullaavan pyörteen keskuksessa tapahtuu tiivistyminen, joka vuorostaan kehittyy puoleensavetäväksi ja sisäänpäin vetäväksi navaksi.

Tiivistyminen ei rajoitu vain fyysiseen tilaan. Päinvastoin, se kohoaa aaltoilun taajuuden noustessa myös tilattomaan olotilaan. Se on tämä tilattomuus tai tyhjiömäisyys, joka generoi biologisen tyhjiön. Suhde materiaalisen, energeettisen ja hienompien maailmojen välillä tulisi nähdä pyramidina, jossa karkeammat, vähemmän energiset aineet täyttävät sen alemmat osat. Kun tilavuus pienenee korkeuden myötä, aineen ja energian välinen suhde kääntyy toisinpäin kunnes pyramidin kärjessä jäljellä on vain hyvin hienoaine tai energia hienossa ja eetterisessä tilassa, jonka yläpuolelta biologinen tyhjiö alkaa.

Planetaarisella sisään-rullauksella, jonka näemme tähtien ja galaksien liikkeissä, ei ole kiinteää akselia. Sisäänrullaus ei ole koskaan ympyrän muotoinen. Sen sijaan meidän pitäisi puhua munanmuotoisesta kiertoradasta, jolla on päättymätön muoto. Siten evoluutiolla ei ole rajoja.

Jos vesi-, maa- tai ilmamassoja liikutetaan sellaisessa spiraalisysteemissä, silloin teho ja hyötysuhde lisääntyvät pyörimisnopeuden neliössä.

...

Kuinka näiden vastavuoroisuuksien olemassaolo voidaan todistaa?

Mittaukset nykykeinoin ovat mahdottomia, koska näille taajuusalueille ei ole tarpeeksi herkkiä instrumentteja. Käsittelemme energioita, jotka luovat epäsuorasti kaiken mitä voimme nähdä ympärillämme, mutta toimijoina ne eivät koskaan manifestoidu materiaalisesti, joten ainoastaan niiden toisen puolen (kolikolla on aina kaksipuolta) toimintaa voi mitata. Ainoa keino on hidastaa niitä levy tai laattamuotoisella rasvalla (parafiinivahalla). Silloin on mahdollista tutkia erilaisia valoilmiöitä ja osoittaa ovatko säteet kehittäviä (rakentavia) vai hajottavia. Ne lävistävät kaikki normaalit vastukset, kuten lasin, posliinin, metallit ja mineraalit, joilla ei ole jarrutusefektiä.

Vettä tuotetaan valolta, lämmöltä ja ulkoiselta ilmalta hermeettisesti suljettuna, sekoittamalla keskenään korkeatasoisia, vertikaalisesti säteileviä energioita hajaannuttavalla vastavirtauksella. Jos synnynnäinen elämää-täyttävien hedelmöittävien ainesten laatu kyllin korkea, silloin vesi tuottaa sinivihreää hohdetta. Tämän vuoksi korkealaatuinen vesi ei ole koskaan väritöntä. Sen laatuista vettä voi ur-tuottaa ainoastaan alkuperäisellä sisään-rullaavan massan liikemuodolla. Kuitenkin sitä ei pitäisi käsittää ainoastaan keskihakuisena liikkeenä, koska yksipuolista massa-liikettä ei ole olemassa. Tärkeää on, että sisäänpäin imevät komponentit hallitsevat.

(Callum Coats 2000, 17–26).

Coats, Callum. 2000. The Fertile Earth. Nature’s Energies in Agriculture, Soil Fertilisation and Forestry. Volume 3 of the Eco-Technology Series. Dublin: Gateway.