vapaaenergia.com

Terve!

Pohdin sitä, että löytyiskös vapaata energiaa tiksotropian kautta.
"Tiksotropia eli lepojähmeys on sellaisen ominaisuus materiaalissa, että sen viskositeetti vähenee ainetta sekoitettaessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiksotropia

Jos vaikkapa lähtösäiliö on tiksotrooppista nestettä ja sitä aletaan sekoittaa (lämpö voidaan ottaa talteen), ja kun iuoksen viskositeetti laskee, niin se vedetään suoraa putkea pitkin laminaarisella virtauksella ylös, ja sitten annetaan sen taas muuttua jähmeäksi, ja aletaan pudottaa sitä hyvin kitkallisella putkella takaisin lähtösäiliöön.

Onkohan tässä mitään järkeä

Terve!

Jos vielä siinä käyttäisi kapillaari-ilmiötä, ja paljon ohuita putkia ylöspäin.

"Kapillaari-ilmiö eli hiusputki-ilmiö tai hiushuokoisuus on ilmiö, jossa neste nousee kapeassa putkessa ylöspäin painovoimaa vastaan."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6

Jännä ajatus. mieleen tulee tiksotroppiset maalit.

tommoinen tuli mieleen:
http://www.aijaa.com/v.php?i=5125338.jpg

Sekoittaminen tuo lämpöä, joka voidaan ottaa talteen, kuten ehdotitkin. Jokin muuttuu aineessa, koska sen viskositeetti muuttuu. (mikä?) (onko aine muuten sellainen, että se tuottaa sekoitetuksessa imemänsä energian pikkuhiljaa takaisin kiinteyessään, vaiko toisinpäin??)

"Juoksettunut" neste pumpataan pilleihin, tai toisessa versiossa se valuu alaspäin pilleihin. Tokkos se jähmettyy ollenkaan, koska liike pitää sen juoksevana? ts. Mitä enemmän liikettä, niin sitä juoksevampaa aine on. Jos aine pysäyteteen pilleihin, ja se jähmettyy. Tämän jälkeen sen päästetään valumaan alaspäin. Tällöin kitka tuottaa lämpöä. Aluksi ilmeisesti enemmän, koska kitka on suurempi. Hetken kuluttua vähemmän, koska aine on muuttunut juoksevammaksi. Hmm. tämä lämpö, mistä se tulee, tai on tullut? mikä energia on käytetty, että tämä lämpö on saatu varastoitumaan tähän? Nyt olisi kiva tietää tiksotrooppisen aineen energiansitominen ja luovutus. Onko tiksotropia ositaista kiteytymistä, vai mitä? Olisiko valumisen kitkan aiheuttama lämpöenergia peräisin kuitenkin sekoituksen kuluvasta liike-energiasta? Hmm. Siis kun sitä sekoittaa, niin osa kitkan lämmöstä kuluu johonkin muutokseen, joka tekee aineen juoksevaksi. Ja kun se jämähtää, niin se luovuttaa lämpöä. Nyt sitten kun aine alkaa valumaan "pillissä" niin se sitoo painovoiman aiheuttamasta liike-energiasta osan, jotta muuttuu juoksevaksi. Ei , nyt tämä meni sekaisin päässäni..

On siis kaksi juttua: kitkan aiheuttama lämpö, ja aineen viskositeetin muuttuminen. Ovatko nämä tekemisissä keskenään jotenkin? Olis aavistus, että jotain tapahtuu aineen "jämähtäessä" luopuuko vai sitooko se lämpöä? Veikkaisin luovuttamista. Koska muuten aineen pitäisi kylmetä jämähtäessään, mikäli se on saatettu stabiiliin ympäristön lämpötilaan.
Hmm.. eipä tätäkään ole tullut koskaan mietittyä.

Terve!

Veikkaan, että tätä ei ole riittävästi tutkittu, tai on riittävästi, mutta perinteisellä ei-innovatiivisella tavalla.

Ja siinä helposti menee pää pyörälle, mutta voi tuoda esim. lämpöpumppuun lisäpotkua hyvin simppelillä tavalla, kunhan sen solmun saa avattua. Sinänsä nämä ilmiöt ovat ihmisten nimeämiä ja määrittelemiä, kuten termi kitka.

"Kitka on ilmiönä vaikeasti kuvattavissa, koska siihen vaikuttavat hyvin monet syyt, kuten koskettavien materiaalien kemiallinen koostumus, pintojen rakenne, adheesio, van der Waalsin voima, väliaineet, staattinen sähkö ja ympäristön olosuhteet (esimerkiksi paine, lämpötila ja ilmankosteus). Kitkan tutkimus on oma tieteenalansa, jota kutsutaan tribologiaksi."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka

Moro

Lisää löylyä

Vaikee on sovittaa tiksotropiaa tähän, ehkä joku energiavarasto, ekana tulee mieleen St Januairiuksen veri-ihme
http://en.wikipedia.org/wiki/Saint_Januarius

Viktor Schaubergerilla oli kapillaaripumppu joka toimi tavallaan Oinaspumpun periaatteella, elikkä Oinaspuppu on yhtäkuin Ram Pump.
Saatiin nostokorkeudeksi sen maagisen yhdeksän metrin yli.
Kuviakin on jossain omissa kätköissä.