vapaaenergia.com

Pohdiskelin ominaislämpöä

"Historiallinen lähtökohta on aineen lämmönsitomiskyvyssä ja lämpösäteilyssä ilmenevä ns. vapausasteiden jäätyminen. Suoritetuissa kokeissa nimittäin huomattiin, että hyvin alhaisissa lämpötiloissa aineen ominaislämpökapasiteetti ei ollutkaan vakio, vaan pieneni hyppäyksittäin ja vastaavasti korkeissa lämpötiloissa se suureni hyppäyksittäin."
per.physics.helsinki.fi/kirjasto/ont/oksman/tutkielma.pdf

aika useinhan kokeet ovat veden kanssa, ja normaalipaineessahan 100 C tuo rajoja sen nestemäiselle tutkiskelulle. Miten esim. kivi?

"Teräksen ominaislämpökapasiteetti on 20 °C lämpötilassa noin 450 J/kgK,
jonka jälkeen se kasvaa suhteellisen tasaisesti aina 650 °C:een saakka, jolloin
se on noin 820 J/kgK. Tämän jälkeen ominaislämpökapasiteetti kasvaa
erittäin nopeasti 735 °C:een saakka, jolloin saavutetaan huippuarvo noin
5000 J/kgK. Nopeaa nousua seuraa nopea lasku ja lämpötilan saavuttaessa
noin 900 °C ominaislämpökapasiteetti on laskenut noin 650 J/kgK. Tämän
jälkeen ominaislämpökapasiteetti pysyy vakiona."
https://publications.theseus.fi/bitstre ... uoj.pdf?...

Ominaislämpökapasiteetti on lämpötilan funktio.

Valitettavasti monesti saavat sellaisen kuvan, että se on vakio, koska monesti fysiikan oppikirjoissa annetaan "vakioina" arvot. Esimerkiksi tulipesässä olevat lämpötilat ovat isoja. Ja esimerkiksi kuten ylläoleva teräsesimerkki on hyvin kuvaava. Mistään en löydä kiveille arvoja, muita kuin näitä "vakiota", esimerkiksi jopa tulisijavalmistajat antavat - tähän mennessä löytämäni - vain näitä "vakioarvoja".

Löydättekös te jostain näitä kiviarvoja?

Todellakin, monessa paikassa annetaan käsitys tuon olevan todellakin vakio !

Mielenkiintoinen tieto. Mistäköhän moinen vaihtelu johtuu?

Jaa-a

En kans löydä oikein mitään
Mielenkiintoinen asiaa sivuava ja johtopäätöksiä vetämään pistävä on hiljattain julkaistu Energy from the Vacuum PART 12 PETROVOLTAICS & the Faraday motor Dialogues with JOHN BEDINI http://www.energyfromthevacuum.com/Disc12/index.html
Elikkä mitä kivelle tapahtuu kun tietty lämpötila ja aika sille annetaan.
Ei oo kallis hankinta $ kurssin huomioonottaen. Jospa siitä olisi jotain johdateltavissa, mitä ei oo oppikirjoissa.

Vähän samaa juttuhan löytyy John Hutchison.iltakin

Juu, monien väärin ymmärtämä ominaislämpö on onni. Aina tuovat maagisen veden lukeman 4,20. Toki nykyiset Russian fireplacet eli kivi- ja tiilikasat eivät pääse (helposti) sellaisiin lämpötiloihiin, jotta päästään harppausalueelle. Muutos on tapahtumassa (nanolämmönsiirrin).

On se vaan kumma, että hyvin vaikea saada esim. eri kivilajien ominaislämpökapasiteetti lämpötilan funktiona.
En vaan löydä, esim. teräksestä löytyy suomenkielelläkin. Auttakaa.

Ei löydy vaikka tosissaan yrittää
Kävin jo saksan kielelläkin kaikki hakutulokset läpi, taytyy koettaa vielä venättää.
Oliskohan tosta kirjasta apua:
http://www.amazon.co.uk/Ceramic-Materials-Engineering-Barry-Carter/dp/0387462708

Taaskos se tutuksi tullut palkintokilpailu pitäisi esittää

Olin pari viikkoa sitten Habitaren messulla ja kävin kaikki tulisijaosasto läpi, ja nyt on isoa kasa esitteitä edessäni.

Jotenkin taisi olla aina se asia, että kun puhui esittelijän kanssa, niin sanottiin, että uunin/takan/kamiinan lämmönvaraus riippuu vain massasta: Mitä isompi massa kivimassa, niin sitä parempi. Toki näin mutta miten lämmität tiili/kiviröyhkiön, ilman sulavaa metalli nestettä, joka täyttää kiven pinnan (nesteen hyvä ominaisuus), ei ilmeisesti ole mahdollista. Ainakaan näin yksinkertaisesti.

Ja tunnettua fysiikkaa: Lämmön johtuminen tapahtuu (pääasiassa) metallissa vapaiden elektronien liikkeen avulla ja kivessä kiderakenteen atomeiden värähtelyn kautta. Siten miljardit ja miljardit työelektronit ja hilavärähtelyt hoitavat kipinmämikkojen ja hellapoliisien työn!

Kun katsoo vaikkapa ominaislämpöjä, ja jos päästään vaikkapa 700 asteeseen, niin jopas on tilanne muuttunut. Tärkeää on saada kivet/kivilaatta nopeasti kuumaksi, ja nykyisillä ilmalla toteutulla järjestelmillä siihen ei päästä (nopeasti).

Pitäiskös muutama fysiikan kirja polttaa takassa?

Luiskelin juttua, jossa eräihmiset, kaiketi aika moni myös luontoihminen nykyään, kertoilee tapojaan
"Aamulla oli kämpässä – 15 astetta, vaikka illalla latasin kamiinan täyteen kosteahkoja isoja pöllejä, jotka olivat palaneet hitaasti yön aikana."
http://www.vaellusnet.com/turinat/viewtopic.php?t=3569

Ymmärrän jos kyseessä olisi joku pakollinen tapa yöpyä jostakin syystä, mutta kysymys on monesti harrastuksesta.

Taitaapi olla niin kuin monesti, että kuten katalysaattorin tulon autoon oli, että vasta pakko katsastaja/nuohooja laittaa asian kuntoon

Ja kuten Global Footprint Networkin mukaan luonnon tämän vuoden aikana tuottamat luonnonvarat loppuivat tälla viikolla.

Löytyykös sitä kiven/kivilajin lämpötilariippuvaista ominaislämpötilakäppyrää? Ehkä maailmalla on tärkeämpiä tutkimusaiheita, kuten se, että keskimäärin ihminen, joka asuu kerrostalon ylimmissä kerroksissa, käyttää keskimäärin enemmän hissiä kuin alemmissa kerroksissa asuva

Mukavasti saa napattua viitteessä olevan käppyrästä tehot lämmittimen, esim. steel wood stoven, superpotkuun

http://www.fireplacesonline.com/hearthstone/Stoves/Wood/index.html

En seuraa kehitystä.
Johdan sitä.