Prototyypit ja innovaatiot, joita ei ole ehtinyt rakentaa

[penttinen]

Avasin tälläisen ketjun.

Itselläni tässä tulis mieleen ensin poistoilmaventtiili, joka palauttaa lämmön huonetilaan. Eli poistokanavaan menee vain viileää ilmaa. Toteutus voisi olla peltier-elementillä, ja käyttövoiman voisi ottaa suoraan katolle laitetusta aurinkopaneelista. Peltierin hyötysuhde on vain 50 prossaa, mutta se kuitenkin lisäisi aurinkopaneelin hyötysuhdetta, lämmityskäytössä. Tavallaan huonekohtainen poistoilmalämpöpumppu. Toki tuota vois käyttää jäähdyttämiseenkin kesäkautena.

[penttinen]

sitten katuvalot. Nykyisellä leditekniikalla saadaan valo syttymään heti. Tämä mahdollistaa liiketunnistimen käytön. Pitäisi väsätä tuohon e-27 kantaan sopiva pieni edullinen välikappale, jossa olisi lähetin/liiketunnistin. Lähetin voisi toimia bluetooth-taajuuksilla. Liiketunnistimen havaitsee liikkeen, kertoo lähetimelle, lähetin jakaa sen 200 metrin etäisyydellä olevilla vastaaville laitteille, ja näin syttyy valot. Säästö olisi huima, jos laskeskelee mitä 125 W tai 250 W purkauslamppu kuluttaa vuodessa.
Täsä ohjausta ei voi tehdä purkauslampuilla, koska niillä on syttymisaika. Ja hehkulampuilla ei kannata, koska niiden hyöty on niin huono verrattuna purkauslamppuihin. Tää oli jo mun mielessä maybe 15 vuotta sitten, ja mietiskelin hehkujännitettä, tms purkauslampuille, jotta syttys nopsaan..
Todennäköisesti ledipolttimo palaa ihan katulampussa normaalisti poistamatta kuristinta.

[penttinen]

Kylmätekniikkaa hieman, olisi hauska kokeilla paisuntaventtiilin tilalle hydraulimoottoria, johon generaattori perään. Periaatteessa siitä pitäisi saada ulos kompressorin tuottamaa "tulistumaa". Hydraulimoottori saattaisi kestää, ainakin paineen puolesta, tuon kylmäaineen. Akselitiivisteestä en tiedä. Jos käyttäisi hiilidioksidia kylmäaineena, niin vuodotkaan ei niin haittaisi.
Tuolla kylmäaineella saisi muutakin käytännöllistä aikaiseksi. Lämmön siirtäminen kuumemmasta kylmempään ja painovoiman käyttäminen nesteen takaisinkulkemiseen, uudelleen höyrystettäväksi, on mielenkiintoista. Höyrystymisella ja tiivistymisellä on aika hyvä kyky siirtää energiaa.

[siviili2003]

penttiselle tiedoksi että ydinvoimaloita kun ei voida ajaa yöksi alas, niin niiden tuottamaa yösähköä myydään tosi halvalla tielaitoksen katu ja tievalaistukseen, siksi valaistuksessa ei tarvitse säästää.

Tosta kylmäaine generaattorista, Tesla oli tavattoman viehtynyt Dewar:in jäähdyttimiin ja nesteilma kojeisiin, ja olisi halunnut käyttää turbiiniaan laajentuvalla ja lämpenevällä nesteilmalla, en tiedä miksi.

[siviili2003]

Kunhan saan jostain sopivat magneetit niin rakennan tämän härvelin joka pyörii videon lopuksi:

https://www.youtube.com/watch?v=zqG-TL0WnjE

ompa ollu videolla yleisöä! 2.8 miljoonaa katselukertaa

[penttinen]

Kyllä se sähkö yölläkin maksaa, eikä katuvalaistukselle ole sen kummempaa erityistariffia, kuin normaali yösähkö, jonka omakotitalolainenkin voi ottaa. Siinä saa hieman halvempaa sähköä klo 22-06 välisen ajan. Sydäntalvella halvan sähkön käyttöaikaa ei pysty täysin hyödyntämään, kun pimeä tulee jo klo 15.00 ja halvempaa saa vasta klo 22.00. toi väliaika menee ihan normaalila hinnalla. Ja toi yösähkö on vain n. yhden sentin halvempaa.

Hesa siirtyy ledivalaistukseen, koska se säästää:
http://www.talouselama.fi/uutiset/ledla ... a/a2185991

[Vipunen]

Kunhan saan jostain sopivat magneetit niin rakennan tämän härvelin joka pyörii videon lopuksi:

https://www.youtube.com/watch?v=zqG-TL0WnjE

ompa ollu videolla yleisöä! 2.8 miljoonaa katselukertaa

Tuo olisikin kiva rakentaa koko kylän ihmeteltäväksi. Kiinan poijalta löytyisi 100 kpl N35 magneetia 8 mm x 4 mm päivän tarjoushintaan 12,96 eeroa.. Laskin että kehällä on yhteensä 76 magneettia joten loput 24 magneettia voikin pinota peräkanaa ja ne voi laittaa yhden pitkän sijasta vaikka joka nurkaan.

Tässä linkissä on Polakki magneettikauppias, jonka hinnat ei ole hassummat, väkevintä N52:sta ei kuitenkaan ollut kaupan.

Magneettien vertailulaskuri, jossa magneettivuo ilmoitetaan Gausseina.

[penttinen]

Curiepisteeseen perustuva moottori olis kiva tehdä. Rakenne pitäisi tehdä niin, että lämpö saadaan vaihdettua kuumalle puolelle uudelleen käytettäväksi. Elikkä hukkalämpö pitäisi minimoida. Ajattelin joskus, että curiepisteeseen kuumennettu kappale katkaisee vuon, vaan eihän se katkaise, muuttaa vaan raudan ei-magneettiin reagoivaksi.

Ajatelma siitä, että miten lämmön saisi takaisin käyttöön:
Metallivanne tai paremminkin nauha, kuten vannesahassa. Magneetti olisi sivulla, ja kuumennuspiste siinä vieressä, jolloin metallivanne lähtee liikkeelle. Magneetin veto kohdistuu siis kylmempään kohtaan, ja magneetin vieressä on se kuuma kohta, jossa rauta muuttuu reagoimattomaksi.
Nyt sitten hukkaa tulee siinä, kun kuuma nauha kulkee kierroksensa ja jäähtyy. Koko systeemin eristäminen tietenkin, mutta metallinauha laitettaisi kulkemaan niin lähekkäin, hieman niin kuin vannesahan nauha vedettäisi/ohjattaisi yhteen keskeltä siten, että ylös ja alas kulkevat koskettaa toisiaan vaikkapa puolen metrin matkalla.
Tällöin lämpö vaihtuu nauhasta toiseen, ja kuumaan kohtaan tuleva nauha on jo valmiiksi kuumempi kuin koko kierroksen kulkenut. Lämmitysenergiaa tarvittaisi huomattavasti vähemmän, kun magneetin ja curiepisteen kohdalla oleva lämpö pysyisi "paikoillaan" nauhan liikkumisesta huolimatta. Tavallaan mekaaninen lämmönvaihdin nauhasta toiseen.

[penttinen]

Sit kun näihin magneettihommiin mennään, niin oikeastaan minulle ei ole vieläkään täysin selvää, miksi vuon toisaalle ohjaaminen ei onnistuisi. Jos ajatellaan magneetti (1), vaikkapa s-napa. sitten on käämin rautasydän (A) siinä magneetin edessä. Välissä on pieni ilmaväli, johon mahtuu rautalevy (R). Rautalevy R on nivelöity niin, että sen voi työntää magneetin ja käämin ilmaväliin. Kun levy työnnetään ilmaväliin, niin käämin rautasydämen vuo pienenee oleellisesti, koska rautalevy johtaa vuon toisaalle. (mitattu on)
Magneetti vetää rautalevyä puoleensa voimakkaasti. Tarvitaan siis työtä kumoamaan magneetin veto, kun rautalevy halutaan ottaa välistä pois. Mutta mitä jos magneetin rautalevyyn kodistuva veto kumotaan esim. jousilla? Rakennettaisi tarkasti magneetin vetoa vastaava vastavoima, jolloin vuota ohjaava rautalevy pääsisi liikkumaan hyvin kevyesti ilmaväliin tai pois ilmavälistä. ??
Tällöin hyvin pienellä energialla näin teoreettisesti voisi kelan sydämen vuota vaihdella, jolloin kelaan indusoituisi vaihtojännite.
Käykö tässä kuitenkin niin, että käämin vastasähkömotorinen voima tuottaa ongelman, vaiko liikkuvan metallilevyn liike itse vuohon nähden, tuleeko siis metallilevystä sähkömagneettinen pyörrevirtajarru, eli homma hyytyykin tähän. Siis mitä suuremmalla nopeudella levyä liikuttaa kentässä, sitä suuremmin levyyn syntyvät pyörrevirrat tuottaa vastamagneettisuutta, joka vastustaa metallilevyn liikettä, eli energiaa kuluu taas vuon suunnan muuttamiseen. ??

Tää muuten vois olla tuolla magn.moottorit osiossa..