Hieno juttu, että kivi/mineraaliparistot kiinnostaa. Uskoakseni niissä on potentiaalia. Vaikka itse sovellus on hyvin yksinkertainen, sen syvällinen ymmärtäminen näyttää vaativan monien vuosien tutkimusta, mutta ehkä siinä samalla saa tietää paljon muutakin painovoimaan liittyvää. Olisi kyllä mielenkiintoista kurkistaa tulevaisuuteen, mitä kaikkea se tuokaan tullessaan.
Inspiroiduin taas suomentelemaan:
”Paristo”
Alustava patenttihakemus 27. elokuuta 1978
Thomas Townsend Brown
Tämä keksintö liittyy uuteen ainutlaatuiseen menetelmään tuottaa sähköä. Yksityiskohtaisemmin keksintö liittyy paristoon, jonka teho ei tule kemiallisesta reaktiosta kuten muissa paristoissa. Vaikka paristo tuottaa elektromotorista voimaa (EMF), se ei pidä sisällään omaa energianlähdettä. Sen fysikaalista periaatetta ei vielä selkeästi ymmärretä, mutta tällä hetkellä uskotaan, ja tätä tukevat toiset todisteet, että energianlähde tulee maan ulkopuolisesta avaruudesta läpitunkevan painovoimasäteilyn muodossa. Arvellaan, että kosmisista lähteistä tuleva painovoimasäteily on UHF-taajuista (mikroaallot 300 MHz:sta ylöspäin) ja se ulottuu mahdollisesti Angström alueelle (pehmeisiin röntgenaaltoihin).
Vaikka patenttitarkoituksessa keksintö voidaan luokitella uudenlaisena ”paristona”, voisi olla täsmällisempää kutsua sitä ”energiamuuntimeksi” tai gravitaatiojännitelaitteeksi. Käytännöllisestä näkökulmasta sopiva viittaus on paristo. Aktiivisena ainesosana on massiivinen high-K eristemateriaali, kuten painava metallioksidi ja karbidi. Selkeyden vuoksi patenttihakemuksessa volframikarbidi on valittu yhdeksi parhaaksi, ellei parhaimmaksi aktiiviseksi aineosaksi. Raskaita metallioksideja, kuten lyijymonoksidia (lyijyhilse), osmium- tai bariumyhdisteitä tai vastaavia voidaan käyttää samanlaisin tuloksin. Sähköulostulo johdetaan mainitusta aktiivisesta (vastaanotin) massasta sopivasti sijoitetuilla elektrodeilla. Ulostulo havaitaan tasavirtapotentiaalin muodossa.
Kuvassa 1 on yleiskuva mainitusta paristosta ja siinä näkyy eristetty kotelo (1), jonka sisällä on raskas jauho (2) kuten volframikarbidi sideaineen kanssa. Elektrodit (3) ja (4) on yhdistetty johtimiin (5) ja (6), jotka johtavat virran ulkoiseen kuormaan (7).
Kuvassa 2 on piirikaavio kuvasta 1 ja siinä näkyy lisäksi keino pariston alustavaan polarisointiin. Polarisointijännite tuotetaan korkeajännitelähteellä (8). Jännite tuotetaan vain silloin, kun seos on jäähtymässä ja/tai kovettumassa. Sen jälkeen jännite katkaistaan.
Aluksi on tarpeellista polarisoida paristo, jotta dipolimolekyylit suuntautuvat ja jauhopartikkelit asettuvat niin, että EMF ulostulo lisääntyy. Tämä dipolien suuntautuminen tai polarisointi, kun aktiivinen materiaali on nestemäinen, säilyy ja pysyy sen jälkeen kun materiaali jäähtyy tai kovettuu.
Paristo valmistetaan seuraavasti:
1. Volframikarbidijauho sekoitetaan sulaan karnaubavahaan tai johonkin toiseen sopivaan sideaineeseen ja raskas seos kaadetaan eristettyyn astiaan ja annetaan jäähtyä tai kovettua.
2. Jäähtymisen aikana seos polarisoidaan korkeajännitteellä elektrodien (3) ja (4) kautta, kuten kuvassa 2 näytetään. Tämä polarisointi on tarpeellinen, jotta mahdollistetaan energian (gravitaatiojännitteen) muuntuminen tapahtuvasta säteilystä.
3. Polarisoinnin, jäähtymisen ja kiinteytymisen jälkeen paristo on toimintavalmis ja se tuottaa jännitettä, johon integroitunut teho ylittää reilusti sen tehon mitä tarvitaan polarisointiin. Monia vuosia kestäneissä testeissä on havaittu, että ulostulo vaihtelee vuorokautisissa ja pitkäaikaisissa rytmeissä, ja se ei häviä tai katoa pysyvästi. Toisin sanoen, todistusaineisto tähän päivään mennessä viittaa siihen, että paristolla ei ole tiettyä käyttöaikaa kuten muissa (kemiallisissa) paristoissa, ja se tuottaa sähköä toistaiseksi.
Vaikka edellä on viitattu volframikarbidiin ja karnaubavahaan soveltuvina aineosina, on selkeästi ymmärrettävää, että keksinnössä voidaan hyödyntää muitakin massiivisia high-K eristeitä ja muovi (tai muita) sideaineita.
Aiheeseen liittyvää:
Petrovoltaic cells
http://peswiki.com/index.php/Article:Petrovoltaic_cellsDielectric constants (Relative permitivity)
http://en.wikipedia.org/wiki/Relative_permittivity