Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

[Ville]

Kuva on otettu elokuun lopulla noin 31 minuuttia auringonlaskun jälkeen. Usva ilmestyi joitakin minuutteja ennen kuvan ottamista klo 20:00 ja haihtui sen jälkeen kokonaan noin 10 minuutissa.

Tuona päivänä (19. 9. 2012) kuvauspaikassa aurinko laskeutui klo 19:29 ja hämärän kesto oli 53 minuuttia. http://www.moisio.fi/taivas/aurinko.php

Kysymys kuuluu, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat usvan syntymiseen ja mikä on usvan salaisuus?
Tähän löytyy varmasti monta näkökulmaa ja kaikki ovat tervetulleita.

[siviili2003]

Kun vahvasti kostea ilma-massa joutuu auringosta varjoon, ilma-massa jäähtyy alle kastepisteen, tuo usva sataa maahan pienenpieninä vesipisaroina.
Usva muodostuu vahvasti haihduttavan elävän kasvuston ylle.

[Ville]

Hyvin tiedetty!

Toisista näkökulmista muistaakseni Viktor Schauberger on maininnut jotain usvasta ja Wilhelm Reich on kirjoittanut sumunnostokokeiluistaan (fog lifting). http://www.rexresearch.com/orgone/core.pdf

Tuosta jälkimmäisestä voin kirjoittaa lyhyen selityksen, kunhan opiskelen sen kunnolla.

[Vipunen]

Jimmi tai mikä kanava sitten lie, jossa tämä "StarTrekki" mies esittelee erilaisia mysteerejä ja joku aika takaperin yhtenä jaksona oli "magneettinen sumu". Ohjelmassa sellaisen kerrottiin aiheuttaneen joillekkin ihmisille aikasiirtymisen tai ajankulun monen tunnin katoamisen...

[siviili2003]

lisään vielä edelliseen vastaukseeni tarkennuksena että, äkillinen muutos ympäristön ilmanpaineessa, korkeapaineesta - matalapaineeseen, tuottaa usvaa.
puhun korkeapaineesta ja matalapaineesta niinkuin sääilmiönä, eli eroista millibaareina.
tiedämmehän esimerkiksi meteorologisesti korkeapaineen tarkoittavan aurinkoista säätä ja matalapaineen sadetta ja kosteutta.

samallatavalla usva muodostuu lämpötilan nopean aleneman johdosta kosteassa ilmassa, samaan johtaa auringon valon väistymiseen kostean ilmamassan kohdalta.

paikallinen matalapaine tuo ja muodostaa pilvisyyttä, eli kosteutta.

auringon kuumentaessa ilmamassaa kokoajan, kun maa kiertää itsensä ympäri suhteessa aurinkoon, korkeapaine alue siirtyy samalla mukana ja matalapaine jää aina jälkeen, sinne mihin maapallon varjo itseensä estää auringon valoa joutumasta, samoin tekee paksu pilviverho auringon ja maan välissä.

auringon valon edellä kulkee aina joko täyttynyt tai täyttymässä ollut matalapaine. (tuulet)

siinä pääasiallinen syy miksi tällä planeetalla yleensä edes sataa vettä, mutta syy siihen miksi jossain sataa ja toisaalla ei, johtuu taas maapallon magneettisesta vaikutuksesta kosteuteen ilmakehässä, ja siitä mitä kautta matalapaineet täyttyvät ja missä vesi tulee ilmakehästä alas.
(näemmehän esimerkiksi staattisen sähkön vaikuttavan kosteiden ilmamassojen siirtymis suuntiin), ilmavirrat kaakosta luoteeseen tuottaa taas ukkosta (staattisen sähkön keräytymistä pilviin).

Ilmakehään muodostuu korkeapainetta sinne missä maanpintaan osuva auringonvalo välillisesti lämmittää ilmamassaa yläpuolellaan, mutta vesistön ja meren yläpuolella näin ei juurikaan tapahdu, koska meret ja vedet imee auringon valon itseensä.

Sääilmiöt ovat riippuvaisia useammasta kuin kolmesta eri tekijästä, siksi sään ennustaminen on ollut ennen tietokone aikaa, melkoista arpapeliä.

Mutta onneksi USVAN muodostumisen voi selittää vielä helposti

[siviili2003]

Jimmi tai mikä kanava sitten lie, jossa tämä "StarTrekki" mies esittelee erilaisia mysteerejä ja joku aika takaperin yhtenä jaksona oli "magneettinen sumu". Ohjelmassa sellaisen kerrottiin aiheuttaneen joillekkin ihmisille aikasiirtymisen tai ajankulun monen tunnin katoamisen...

Vipusen magneettista sumua voidaan muodostaa tällä periaatteella, jolloin tässä madonreijässä oleskellessa voi aika pysähtyä, nopeutua tai jopa tapahtua ajan ja paikan siirtymisiä.

http://www.google.com/patents/US2003019 ... CEIQ6AEwAw

rullaa hiirellä kuvien ohi sinne missä alkaa tekstiselitys Background of the invention...

Älä vaan Vipunen mee kokeilemaan, sinua tarvitaan vielä täällä

[jussik5]

Minä ainakin nyt odotan Villen referointia innolla -54 vuoden Wilhelmin raportoinnista Orgononissa
Voipi olla , että papru pitää lukasta enemmän kuin yhden kerran.

VS ei minun tietääkseni tästä asiasta oikein missään vaiheessa puhunut, hänhän oli
naturalisti ja oikeastaan vain koki tai näki asiat eikä välttämättä osannut
niitä selittää mitenkään päin niin että niistä tolkkua saisi.

Reich taas puolestaan oli Sigmund Freudin "oppilas" ja oikeasti osasi selittää
asiat, vaikka termit saattoivatkin olla ns. layman.ille (tav. kuolevaiselle)
ylitsepääsemättömiä ts. eivät avaudu.

Siviili mainitsee että sääilmiöt ovat riippuvaisia kolmesta tekijästä ja siksi
säiden ennustaminen on vaikeaa. Tähän sanoisin että muuttuvia tekijöitä ja ulottuvuuksia on
paljon enemmän ja siksi eivät edes tietokonesimulaatiot tuota viikkoa pidempiä sääennustuksia.

Aamupäivällä esim. ennustin että ensviikon puolivälissä pakkanen taas putoaa nolliin, mutta nyt
muutaman tunnin kuluttua tilanne on taas aivan toisin.
Ennustamiseen liittyviä muuttujia on enshätään laskien ainakin kymmenkunta kappaletta.

[siviili2003]

Sanoin:

"Sääilmiöt ovat riippuvaisia useammasta kuin kolmesta eri tekijästä, siksi sään ennustaminen on ollut ennen tietokone aikaa, melkoista arpapeliä."

jussi hidastaa ny vähän pikalukunopeuttaan niin ehtii havaita kaikkien sanojen merkityksen ;=)

[Ville]

Tässä lupaamaani selitystä, kiitos JussiK:lle kannustavasta mielenkiinnosta.

Wilhelm Reichin (1954) Cosmic Orgone Engineering tutkimusten mukaan...

Lämpiminä kesäpäivinä vuoristolaaksoissa on vain harvoin usvaa lukuun ottamatta korkeampia ja kylmempiä alueita. Sen sijaan syksyisin laaksoihin kehittyy helposti usvaa. Kun aurinko nousee, usva hajaantuu ja joissain laaksoissa se liikkuu horisontaalisesti ennen kuin nousee ja hajaantuu.

Mikä voisi olla syy tälle ilmiölle, joka on erilainen kesäisin ja syksyisin, sekä kylmillä ja korkeilla alueilla verrattuna lämpimiin laaksoihin?

Tässä yhteydessä voimme ajatella orgonienergian hajaantuvia ja laajentuvia ominaisuuksia. Kesäisin lämpimissä laaksoissa ilmakehän orgonienergian levitoiva (antigravitaatio) vaikutus on voimakkaampi kuin kylmillä ja korkeilla alueilla tai syksyisin. Kun voimaa on vähemmän saatavilla, vesihöyry ei pääse nousemaan ja hajaantumaan ja tuloksena on usvaa.

Kun aurinko nousee horisontista, sen säteet virittävät heikentynyttä orgonienergiaa, jolloin sen hajaantuva ja laajentuva vaikutus lisääntyy. Tällöin usva nousee ja hajaantuu. Myös mahdolliset pilvet katoavat hitaasti.

Ilmakehän orgonikuoren laajentumisen ja supistumisen voi ymmärtää luonnon toimintojen avulla, jotka ovat havaittavissa keväisin ja syksyisin. Näinä aikoina monet luonnossa kohdatut ilmiöt tulevat ymmärrettäviksi kun niitä ajattelee ilmakehän supistuvan ja laajentuvan orgonikuoren valossa. Säätoimintojen ja ilmakehän orgonikuoren välillä on selkeä yhteys seuraavista syistä:

Syksyllä passivoituva ja supistuva orgonikuori saa aikaan lämpötilan laskun ja toisaalta keväällä aktivoituva ja laajentuva orgonikuori saa aikaan lämpötilan nousun. Kaasut käyttäytyvät samalla tavalla suhteessa lämpöön kuin laajentuva, aktiivinen orgonienergia. Vesi, kuten hyvin tiedämme, kiteytyy paikoilleen jäätyessään ja kiehuessaan muuttuu aktiivisesti liikkuvaksi höyryksi.

”Lämpö” liittyy laajentuvaan ja ”kylmä” supistuvaan orgonienergiaan.

Keväällä ja syksyllä puiden lehdet ovat erilaisia; keväällä puiden ympärillä on hienoa hohdetta ja niissä enemmän aktiivista ja laajentuvaa orgonienergiaa kuin syksyllä. Orgonikuori ei peitä vain maanpintaa; se menee syvälle maankuoren sisään ja myös korkealle ilmakehään ja sen tuolle puolen, jossa se yhdistyy kosmiseen orgonienergiavirtaan, joka on maan painovoimakentän tuolla puolen.

Orgonienergia laajenee ja supistuu yhtenäisenä systeeminä, ja sen aaltoillessa ja toimiessa elävien olentojen lävitse, se vahvistaa tai heikentää kasvi- ja eläinmaailmaa.

Aikaisin keväällä voi nähdä puiden lehtien värin syvenevän, perennojen vihreyden kirkastuvan, oksien vaimean ulkonäön poistuvan, sekä ojentuvuuden ja laajentumisen kaikessa mukaan lukien ihmisessä.

Se on orgonienergian virtaus, ei mekaaninen viskositeetti, joka nostaa kasvien nesteet painovoimaa vastaan.

Lisääntynyt paritteluhalu ihmisissä ja eläimissä on epäilemättä saman rikastuttavan orgonienergian virtausta elävien olentojen lävitse. Mahla nousee rikkaampana ja nopeammin puiden nestekanavissa. Ensimmäisten lehtisilmujen ilmaantuminen on selvä ilmaus orgonienergian laajentavasta vaikutuksesta, kuten myös kaiken elollisen kasvu. Tämän voiman voi havaita myös ruohonkorren ja kukan siemenen kasvussa, joka työntää pikkukivet tieltään.

Syksyllä tapahtuu päinvastoin. Maan orgonikuori supistuu kohti maan kuorta ja samalla ohenee myös elävissä olennoissa. Lehdet kuivavat, menettävät otteensa ja putoavat. Kuiva ja talvinen maisema tulee esiin. Ilmakehän vesi muuttuu lumeksi, joka on kuivaa ja kiteytynyttä vesihöyryä, joka sisältää orgonienergiaa.

Liian monta arvoitusta jää ratkaisematta, mutta toivoaksemme polku on nyt avattu tähän tuntemattomaan piiriin. Tässä vielä yhteenveto:

Supistuva orgonienergia, taipumus kohti:
ainetta
liikkumattomuutta
”kylmää”, jäätymistä
syksy, talvi
voimakkaat potentiaalierot

Laajentuva orgonienergia, taipumus kohti:
energiaa
liikkuvuutta
”lämpöä”, laajentumista
kevät, kesä
tasainen jakautuminen

Ja vielä muutama huomionarvoinen asia:

Huonolla säällä ilmakehän orgonienergia vajoaa alemmalle energiatasolle, koska se konsentroituu vesihöyryyn.

Soilla on omalaatuinen orgonienergia vaikutus. Suot ovat seisovan veden varastoja, jotka edistävät hajoamisprosessia ja ovat siten vastakkaisia raikkaille vesipuroille ja joille, jotka ehkäisevät hajoamisprosessia. Nämä voi erotella orgonisen aineenvaihdunnan perusteella. Kaikki pitää vielä huolellisesti tutkia. Olemme vasta avaamassa polkua tähän suuntaan.

Loiston vähenemisen voi ymmärtää orgonisen pulssin ja aineenvaihdunnan vähentymisenä kasveissa ja eläimissä. Tämä näyttää tulevan esille myös järven pinnan orgonisten pulssien vähentymisen yhteydessä, jolloin vedestä tulee tyyni ja liikkumaton.

Orgonisen potentiaalin perustoiminta on vastakkainen mekaaniselle potentiaalille, lämmölle, sähkömagneettiselle energialle jne. Orgoninen potentiaali on selkeästi ilmaistu useimpien eläinten lämmönsäätelyssä, joka on ympäristön lämpötilaa korkeampi ja myös painovoiman toiminnassa. Molemmissa tapauksissa potentiaali suuntautuu alemmasta korkeampaan tai heikommasta vahvempaan. Painovoima toimii samalta pohjalta.

No niin orgonienergian näkökulmasta voisi ajatella, että syksyinen usva auringonlaskun aikaan johtuu siitä, että auringonsäteiden virityksen poistuttua ilmakehän orgonienergia vajoaa alemmalle energiatasolle. Tällöin ilma kylmenee ja vesihöyry alkaa tiivistyä erityisesti siellä missä orgonienergian liikkuvuus on pienimmillään (esimerkiksi soiden yläpuolella). Ilmakehän orgonisen potentiaalin laskiessa vesihöyry tiivistyy yhä enemmän ja vesipisaroiden massa kasvaa lopulta niin paljon, että ne putoavat painovoiman vaikutuksesta maahan.

[jussik5]

Aika upeasti löysit sieltä nuo pääkohdat.

Ihan omasta kokemuksesta ja havainnoinnista johtuen korostaisin
sieltä tuota levitoivaa ominaisuutta.

Ehkä tästä löytyisi jonkinlainen löyhä side myös sinne Schaubergerin puolelle
veden salamannopeasta tiedonvälityskyvystä (vs. trout experiment)

Muutamia havaintoja usvasta, jos esim. järvessä on pohjassa lähteitä,
niin sellaisen kohdan päälle syntyy korkeampi usvapatsas, liittyykö se
veden alkuperään ja levitoivan voiman suurempaan vaikutukseen
kyseiseen veteen, luultavasti.
Jos vielä tarkastellaan järven pintaa niin usva syntyy yleensä,
ainaskin tuossa verrokkijärvessä, koko alalle melko nopeasti.
Kyseisen järven pohja on täynnä lähteitä ja ns. käveleviä
usvahaamuja kulkee pitkin järven pintaa (upea näky)

Vielä kys. mystisestä energiasta huomioita.
Keskikesällä tämä energia vaihtelee kellonaikojen mukaan aika ovelasti,
alimmillaan se on joskus kahden ja kolmen välillä yöllä, aamulla
auringon alkaessa nousta se kasvaa melko hitaasti, piikittäen
sitten voimallisesti joskus neljän ja kuuden välillä iltapäivällä,
josta se taas alkaa laskea hyvin hitaasti sinne kello kahteen yöllä.

On myös totta se mitä paprussa sanottiin, että ihmissilmä
havaitsee OR ja DOR muutokset, helpoimmin sen näkee keväällä
kun elämä taas alkaa, koska muutos talven hohteettomuuteen on mittava.

Talvi on OR suhteen kuin karhun talviunta, eli on siellä mutta
taso on hyvin alhainen, vähän muuttuva, helposti voi se negatiivinen
DOR ottaa pitkäksi ajaksi vallan, mutta posittivinen kuitenkin
aina löytyy takaisin.