Usvan salaisuus ja muita mysteerejä

[Ville]

Jatkan suomentelua, kun palapelistä puuttuu vielä liikaa paloja.

Lämpötila ja veden liike
Viktor Schauberger

Jokainen veden liike käynnistää reaktioita, jos se sisältää kaksinapaisia (vastakkaisesti potentioituneita) elämän perus rakennuspaloja latentissa siirtymätilassa. Ekvivalenssi (liikkeen muodonmuutos vastaavaan lämpöarvoon tai toisin päin) on siten yhtä mahdotonta kuin dynagenin pysyvä ylläpito. Se, minkä tyyppinen dynagen konsentraatio syntyy, riippuu veden hienovaraisimpien liikeimpulssien aikaisemmin laukaisemista käymisprosesseista. Käymisprosessin tyypistä riippuen, dynagen emittoi elämää-antavia tai elämää-ottavia huokuvien esanssien matriiseja säteilyn muodossa.

Kun esimerkiksi elämää-antavan dynagen konsentraation tuottanut alkuperäinen massa-liike (jossa lämpötila lähenee +4C°:tta, terveyden anomaliatilaa) emittoi säteilyä, sitä ympäröivässä pohjavedessä johon sellainen säteily vaikuttaa, generoituu korkealaatuisia käymisprosesseja. Näiden käymisprosessien kautta syntyy korkeampilaatuisia reaktiivisten ainesten tuotteita, jotka johtavat samanaikaisesti nuoren (uuden) veden muodostumiseen, josta vapautuvat energiat akkumuloituvat ja sitoutuvat. Toisin sanoen dynagen konsentraatio - korkeampilaatuinen säteilevä substanssilähetin - tulee olemassaoloon, joka toimii yhtä oktaavia korkeammalla. Tämä johtaa ympäristössä uusien ketjureaktioiden kasvuun, joilla on elämää-antava funktio.

...

Virtaava biomagnetismi
Viktor Schauberger

...

Liike on kaksinapaisten vastakkaisten elementtien vuorovaikutusta, josta riippuu millaista liikettä syntyy. Jokainen liike koostuu kineettisten energioiden komponenteista. Tieteellisessä terminologiassa näitä kutsutaan puristusvoima ja vetovoima komponenteiksi. Annetun liikkeen esiaktiivisen ja/tai vallitsevan liikevoiman komponenttien toiminta määrittelee onko tuloksena elämää-antavat tai elämää-ottavat dynagen vaikutukset. Nämä vaikutukset käynnistyvät aina joko lämmittävistä tai virkistävistä (nuorentavista) käymisprosesseista, koska dynagen konsentraatti on vain rajallinen raakamateriaalien kasauma, jonka vaikutukset voi käynnistää ainoastaan liikeimpulssilla.

Ruuti on toinen senkaltainen raakamateriaalien yhdistelmä. Sen räjähtävä vaikutus polveutuu sen latentista dynagen konsentraatista ja aiheutuu jostain liikeimpulssista. Tämä sama koskee hyvin hienoa hiilijauhoa tai -pölyä, joka ilmakehän hapen läsnäollessa räjähtää, kun sen päälle astuu metallivahvistetulla kengällä. Sen vuoksi ruuti- ja räjähdetehtaissa saa käyttää vain huopatossuja. Tästä huolimatta monet ruutitehtaat ovat räjähtäneet.

Tämä herättää kysymyksen: mitä näin ollen on aurinkoenergia? Se on epäilemättä vain generoitunutta lämpöä kun superpositiivisesti varautunut happi kuluttaa (sitoo) sen vastakappaleen, maanpäällisen dynageeni konsentraatin heijastunutta säteilyä.

Nousee vastakysymys: mitä tapahtuu kun tämä emulsio, joka nousee vastakkaisesti polarisoituneiden huokuvien esanssien sekoittumisesta, tapahtuu käänteisessä järjestyksessä? Mitä tapahtuu kun luonnollisesti fermentoitunut carbone (erehdyksissä kutsuttu vedyksi), joka anomaliatilassa tulee vapaaksi ja yksinapaiseksi, sitoo (luonnollisesti kuluttaa) mekaanisesti hyvin hienojakoisesti hajaantuneen, laiskan hapen? Vastaus tähän puuttuu moderneista tieteellisistä ensyklopedioista, koska on vielä tuntematonta, että sellainenkin kuin (enimmäkseen) negatiivisesti varautunut dynagen konsentraatti on olemassa. Tietämyksessämme ammottaa valtava aukko, joka pitää ensin sulkea opiskelemalla luonnollisia prosesseja ennen kuin voi hyödyntää teknisesti tai oikeammin ekoteknisesti aurinkoenergiaa laajemmassa mittakaavassa.

Jos dynageenin kaksinapaiset emanaatiot sekoitetaan oikeissa olosuhteissa ja ulkoisilta vaikutuksilta hermeettisesti suljettuna, tuloksena on pääasiassa implosiivinen vaikutus, kuten tapahtuu esimerkiksi mahla- ja verisuonissa. Kuitenkin myös räjähtävä vaikutus on mukana, koska sillä on oma rooli, joka on tarpeellinen kuonaneritykselle.

...

Ilmakehän yläpuolinen energeettinen ilmiö
Viktor Schauberger

Ilmakehän yläpuolella ei ole ohutta ilmaa, eikä liioin tyhjiökään. Siellä on negatiivisen energian ilmiö, joka on vastakkainen positiiviselle ilmanpaineelle. Tämä hyvin erityinen matala tai negatiivinen painelaji tulee olemassaoloon kun geosfäärinen, levitoiva aines atomisesti kuluttaa (sitoo) aineksia ja tuottaa positiivisen ilmanpaineen. Sen johdosta se, mitä Goethe kutsui Ikuiseksi Naiseksi, tulee olemassaoloon. Se vetää kaikkea ylöspäin ja itseensä, sekä ylläpitää painavien Maa-massojen epästabiilia tasapainotilaa.

Maa-massojen valtavalla painolla on siten tehtävä pidätellä levitaatiovoimia. Näiden massojen paino yksistään ei riittäisi, ellei fyysisesti raskas ilmanpaine tai tarkemmin, hyvin hienojakoisesti levittäytyneet ja Maata kohti painavat ilmakehän veden lajit ja massat vahvistaisi Maan painoa. Siten Maan painovoima on riittämätön estämään Maa-massoja leijumasta ylöspäin. Kaikki mitä tarvitaan painovoiman kumoamiseen, on sitoa ilmanpaineen liiallinen taakka atomisella tavalla, jonka Luonto näyttää jokaisessa ilmanpyörteessä. Sen jälkeen kaikki vaivannäkö pitää suunnata tämän ylösnostavan voiman jarruttamiseen.

Jarruttamisen taitoa ei käsitellä tässä sen yksityiskohtaisemmin. Olemme enemmän kiinnostuneita tuottamaan impulsiivista liikettä luonnollisella tavalla niin, että ilman kantaja-ainekset voivat kasaantua. Toisin sanoen, ilmakehään pitää ensin tuottaa ajoainekset, joita geosfäärin ylijäämät voivat sitten kuluttaa. Tämän tuloksena on todellinen levitaatiovoima, joka pitää Kosmoksen kasassa. Lähes kustannusvapaa mahdollisuus niin kutsutun painovoiman voittamiseen riippuu luonnollisesta sitomisesta ja tarpeellisen ajoaineksen tuottamisesta.

Ilman gravitaatiota ei olisi levitaatiota ja toisinpäin, ei alas putoamista ilman sitä edeltävää ylösnousemista. Ja nyt kysymykseen: kumpi näistä on tärkeämpi tai on etusijalla? Vastaus ei ole ollenkaan yksinkertainen, koska molempien prosessien täytyy tapahtua yhtä aikaa. Munan, niin sanoakseni, täytyy syntyä yhtä aikaa kuin kanan. Tässä kontekstissa Goethe kirjoittaa ”Luonto ei ole ydin eikä sen peite; hän on molemmat yhtä aikaa”. Käytännöllisin termein tämä tarkoittaa, että siellä on fruktigeenit, hedelmöittävät ainekset ja kantaja-ainekset. Nämä ovat erillisiä vastakohtia ja liikkuvat eri suuntiin. Kuitenkin niiden kaikkien pitää toimia samalla akselilla; hedelmöittäviä aineksia pitää liikuttaa keskipakoisesti ja fruktigeenejä keskihakuisesti. Lisäksi niiden kaikkien pitää pyöriä toistensa ympäri.

Tätä taitoa kutsutaan liikkeen sykloidiseksi muodoksi, jossa pitää huolehtia ja varmistaa, että fruktigeenit liikkuvat nopeudella, joka vastaa molempien nopeuksien summan neliötä. Tämä nopeus on tarpeellinen ja keskeinen pyrkimykselle kasata qualigeenia, josta laadun Jumalatar ~ kuolematon Ikuinen Nainen ~ levitaation ihme lopulta syntyy. Tämä sisältää mystisen ur-voiman uudestisyntymisen, joka tulee olemassaoloon kun voimaa antava välittäjäaine (happi), joka painaa alas Maahan, tulee kulutetuksi ilmakehän valtakunnassa tai tulee sidotuksi atomiseen (diffuusi) tilaan.

Jatkuu ensi kerralla.

[Ville]

Magnetismi – Sähköismi
Viktor Schauberger 1948

Magnetismi ja sähköismi ovat kaksi vastakkaista metafyysistä energiamuotoa, jotka säätelevät elämää ja kuolemaa, ja jotka majailevat kaikissa kiinteissä, nestemäisissä ja kaasumaisissa kasaumissa (materioissa) allotrooppisessa ja latentissa tilassa. Ne odottavat elintärkeää kehittävää impulssia muuttuakseen korkeatasoisemmiksi (elämää vahvistaviksi) tai alempitasoisemmiksi (elämää vastustaviksi) energiamuodoiksi. Edeltävässä tapauksessa välittävänä tekijänä on magnetolyyttinen erottautumisprosessi ja jälkimmäisessä elektrolyyttinen.

Uskomus, että magnetismi on passiivinen ja vähemmän kiinnostava sähköismin sivutuote nousi vain sen vuoksi, ettei kukaan ollut tietoinen sellaisesta liikkeestä, joka kasvattaa korkeatasoisempia energiamuotoja. He eivät olleet tietoisia myöskään dynaamisista muodoista, joissa latentit kaksinapaiset dynageenit ja niiden kantajahiukkaset kiihdytetään luonnollisesti, jolloin kaavan F = ma mukaan, aineksien lisääntymisestä ja laadullisesta paranemisesta (jalostumisesta) vastuussa oleva voima nousee ja sen avulla suhteellisesti korkein energianmuodon taso voi tulla olemassaoloon.

Tämä konventionaaliselle tieteelle vielä tuntematon liikkeen erityinen muoto voi magnetisoida ilman tai veden kolminapaisen massan 36% maksimiin asti lähes kustannusvapaasti. Sen saavuttamiseksi erityisesti rakennettu, profiloitu ja sopivasti seostettu muoto on tarpeen, jotta se edistää kehityksellisesti edistyksellisen energian kehittymistä, jonka teho on verrannollinen keskihakuiseen pyörimisnopeuteen. Tässä prosessissa on mahdollista voittaa fyysinen paino ja henkinen taantuma lähes täysin kustannuksitta.

Sen mukaisesti magnetismi on levitismiä, luova (metafyysinen) vastavoima sähköismille, joka on hajottava energiamuoto, joka käynnistää gravitaation, tai fyysisen ja henkisen rappeutumisen (kuoleman tilan).

Tässä tarkastelussa on perusteltava seuraavaa: Kokonaisuudessaan tarkasteltuna kaikki materia on kolminapaisen liikkeen tuotetta, jossa alempitasoiset dynagen konsentraatit, toisin sanoen korkeatasoisempi qualigeeni esikehityksellisellä alkioasteella (tässä viitattuna vitamiini molekyyleinä), ovat läsnä allotrooppisessa (monimuotoisessa – kiinteä, nestemäinen, kaasumainen) muodossa.

Nämä hienoaine kasaumat ovat bakteriofagisen kynnysarvon mukauttamia (olematta hiukkasia tai metafyysisiä alkioita), joissa alussa mainitut vastakkaiset energiamuodot on pidätetty, ja jotka nestemäisessä tai kaasumaisessa väliaineessa aaltoilevat hienovaraisesti heiluvassa tasapainotilassa. Toisin sanoen niillä on liikaa levitaatiovoimaa liikkuakseen gravitaation mukaisesti ja toisaalta liikaa alempitasoista massaa itsenäiseen levitaatioon. Niiden sisäisiä liikeprosesseja ylläpitää niitä ympäröivät lämpötilaerot. Nämä ovat kuitenkin riittämättömiä päättämään näiden kynnysarvosubstanssien kohtalosta kun ne huojuvat tässä tienristeyksessä.

Ratkaiseva tekijä on il primo movere (alkuliike). Se on mystinen liikeimpulssi, jota Leonardo da Vinci etsi koko elämänsä aktivoidakseen il primo motoren, orgaanisen koneen, jossa alkuliikkeen mahdollistaja ~ Elämä ~ voi ottaa luonnollisen kurssinsa.

Tämä voidaan saavuttaa, kun liikkeen rytminen prosessi, vuorovaikutus imu- ja painekomponenttien (toissijaisten voimien) välillä aktivoidaan luonnollisen kehityksen mukaan. Toisin sanoen imukomponentti, joka rakentaa virkistävän liikeinfluenssin, hallitsee ja voittaa uupumusta tuottavan painekomponentin.

Tällöin magnetismi, levitoiva, elämää vahvistava ja suhteellisesti korkein energian muoto ponnahtaa esiin yllämainituista dynagen kapseleista – vitamiini molekyyleistä.

...

Energiaa sen puhtaimmassa muodossaan tuotetaan, kun mitä tahansa massaa (kuten ilmaa tai vettä) pyöritetään yliääninopeudella, joka erottaa alemmat ja korkeammat tasot, sekä jalostaa jälkimmäiset magnetolyyttisellä (kehittävällä) ketjurektiolla. Se tuottaa aineksia lisäävää retrovirtaavaa energiamuotoa, joka varustaa sen mitä on lisätty lisääntymis- ja kehityspotentiaalilla.

Kaikki tekniset, hydrauliset ja dynaamiset liikesysteemit aiheuttavat kolminapaisten ilma- ja vesimassojen aksiaalis–radiaalista erottautumista, jossa paine, joka tuottaa alempitasoisia lämpömuotoja, lisääntyy keskipakoisen pyörimisnopeuden neliössä. Tuloksena on elektrolyyttinen erottautumisprosessi, jossa happi tulee vapaaksi, yksinapaiseksi ja hyvin aggressiiviseksi, ja syö ja sulattaa carbonet (fermentoituneet rasva-aineet), jotka tulevat passiivisiksi tämän lämmön vaikutuksesta.

Imukomponenttien vallitessa täysin vastakkainen erottautumisprosessi astuu voimaan. Tämä sen vuoksi, että imu, joka tuottaa korkeatasoisempaa viileyttä, lisääntyy suhteessa keskihakuiseen pyörimisnopeuteen. Tämä virkistävä (laatua parantava) imu efekti voidaan luoda ainoastaan kun kolminapaista vesi- tai ilmamassaa pyöritetään radiaalis–aksiaalisesti korkealla nopeudella oman akselinsa ympäri.

Biotekninen koneisto, joka kiihdyttää massan, tuottaa ylöspäin virtaavan magnetismin, jonka kehittävä/muodostava ja levitoiva voima lisääntyy radiaalis–aksiaalisen pyörimisnopeuden neliössä luonnollisesti rakennetussa, profiloidussa ja seostetussa generaattorissa.

...

[Ville]

Luonnollinen tehon, lämmön ja valon ur-generointi
Viktor Schauberger 1946

...

Oppiaksemme tämän taidon on ennen kaikkea tarpeellista selittää kaksi perustavanlaatuista käsitettä. Ensinnäkin mitä oikeastaan on ’substanssi’ ja toiseksi mitä on ’liike’?

Luonnollisesta näkökulmasta ’substanssin’ voi nähdä mielessään enemmän tai vähemmän korkeasti kehittyneenä energiakeskittymänä, niin sanotusti atomihilana tai kuten sana hila viittaa, tavallaan vankilana, jossa Luonnon pääasiallinen kehittävä substanssi - muutoksen ja kehittymisen prosessissa oleva rasva-aine – majailee allotrooppisessa (luonnollisesti koaguloituneessa tai tiivistyneessä) tilassa. Se vain odottaa luonnollista liikeimpulssia kohotakseen ’vapaasti liikkuvaan’ atomitilaan, joka tapahtuu sitä nopeammin, mitä nopeammin tätä energiakonsentraattia sen latentissa siirtymätilassa pyöritetään sen oman akselinsa ympäri sisäänpäin kiertyvin avaruus-spiraali-kurvein niin kutsutulla laskimo-liikkeellä. Välittömästi sen jälkeen, sitä mikä on tullut tällä tavoin olemassaoloon, liikutetaan edelleen niin kutsutulla valtimo-liikkeellä, jotta se mikä on ’vapaasti muodostunut’ luonnollisen rytmikkäällä liikkeellä voidaan levittää ympäröivän kehon (maaperän) lävitse herättämään se eloon.

Näin bioteknisen liikkeen salaisuus paljastuu ja kaikki mitä jää, on selittää se mystinen koneisto, jolla on mahdollista ur-generoida ’alkuperäisesti liikkuva ja elvyttävä’, toisin sanoen korkeatasoisempi potentiaali.

...

Liikkeen konseptissa meidän täytyy visualisoida paineen ja imun rytminen yhdistelmä, jossa on ratkaisevan tärkeää vallitseeko paine vai imu. Jos edeltävä hallitsee, silloin potentiaali rappeutuu tai tieteellisemmin ilmaistuna, tapahtuu hapettumista, joka pitäisi ymmärtää yleisesti palamisprosessina, joka ehkäisee kehitystä.

Vastakohtaisesti, jos luonnollisen liikeradan aikana imu hallitsee, tapahtuu pelkistymisprosessi, joka pitäisi ymmärtää yleisesti kuten edellä sanottu jo valmiiksi korkeatasoinen materiaalin korkeatasoisempana muodonmuutoksena hengeksi tai tieteellisemmin ilmaistuna, korkeatasoisemmaksi potentiaalin muodoksi. Luonnollisesti se on myös korkeatasoisemman lämmön ja valon lähde, jotka kehitystä edistävinä instrumentteina, ravitsevat luonnollisten liikevoimien, korkeatasoisen lämmön ja kylmän sekä valon kehittymistä.

Tässä kehitys/muodostumisprosessissa il primo movere:lla, liikkeen alkuimpulssilla on myös ratkaiseva rooli. Jos mikä tahansa liike käynnistyy paineen vaikutuksesta aksiaalis-radiaalisella impulssilla ja paine hallitsee, tuloksena on potentiaalin rappeutuminen, koska tällöin atomihila repeää yksipolaarisen ja hyvin aggressiivisen allotrooppisen hapen vapautumisen johdosta. Toisin sanoen silloin, kun happi on saavuttanut energeettisen tilan, joka tekee sen kykeneväksi ympäröimään rasva-aineen (carbone). Jälkimmäisen tultua alempitasoisen lämmön vaikutuksesta passiiviseksi ja paikoillaan olevaksi (sisäisesti luhistuneeksi), happi kiertää sen ympärillä spiraali-avaruus-kurvein ja peittää, kuluttaa ja sulattaa sen.

Näiden rappeuttavien energioiden ulostulon jälkikasvuna on alempitasoista lämpöä, toisin sanoen nousevia lämpömuotoja ja putoavia kylmämuotoja, jotka ravitsevat hajoamisprosessia. Sittemmin näiden kiinteyttävien kylmämuotojen avulla, evoluution ylöspäin johtavalla polulla reittinsä kadottaneet lankeavat maahan.

Kuinka hyvänsä, jos liike käynnistyy radiaalinen–aksiaalinen impulssista, toisin sanoen jos käynnistetään yhtä aikaa ylössuuntautuva imu ja sisäänpäin suuntautuva imploosio, silloin atomihilan peruselementit purkautuvat luonnollisesti, koska keskihakuisen voiman vaikutuksesta vain happi reagoi supistumalla itseensä. Toiseksi kaikissa imutoiminnoissa ilmenevän kehittyvän viileyden johdosta rasva-aineet (carbones) tulevat vapaiksi, yksipolaarisiksi ja hyvin aktiivisiksi, ja piirittävät hapen kiertäen sen ympärillä sisäänpäin kiertävin spiraali kurvein, peittäen ja sulattaen sen. Tämän metabolisen prosessin tuotteena on korkeatasoisempi potentiaali, joka aiheuttaa välittömästi korkeatasoisempia lämpömuotoja, toisin sanoen putoavia ja tiivistyviä lämpömuotoja, sekä nousevia ja laajenevia elävöittäviä kylmämuotoja. Nämä yhdistyvät korkeatasoisempiin elementteihin uudessa atomihilassa ja kuljettavat tämän korkeatasoisen synteesin tuotteen, jolla on jo valmiiksi taipumus nousta, vieläkin korkeammille kehittymisen alueille.

Prosessit lyhyesti ilmaistuna: aksiaalinen-radiaalinen ulos-pulssi tuottaa räjähdyksen, rappeutumisen ja palamisen. Radiaalinen-aksiaalinen sisään-pulssi tuottaa imploosion, jalostumisen ja itsenäisen ylössuuntautuvan liikkeen (levitaation). Tässä tapauksessa reaktiiviset imuvoimat toimivat aluksi nousun aikana ja vahvistuvat sitten täydentävillä reaktiivisilla voimilla. Näin fyysinen paino voitetaan luonnollisesti prosessissa, jossa jo valmiiksi korkeatasoisemmat energeettiset painoelementit saostuvat pois ja manifestoituvat putoavina ja tiivistyvinä lämpömuotoina.

Jos tämä kehitysprosessi on luonnollisesti kopioitu niin kutsutussa Klimatorissa, joka on kiinnitetty kattoon ja jota liikutetaan biokeskihakuisesti, silloin tuotetaan putoavaa ja tiivistyvää lämpömuotoa, jolla voi talvisin luonnollisesti lämmittää asuintilat.

Jos näitä virkistäviä kylmämuotoja niiden kohottavine ja laajentavine vaikutuksineen johdetaan tyhjiöksi imetyn lasikuvun sisälle, silloin energiakonsentraatit, jotka joka tapauksessa liikkuvat poikkeuksellisen nopeasti, ylittävät tässä kitkattomassa tilassa niiden korkeimman nopeuden. Prosessissa ne heittävät ulos korkeatasoista painomateriaalia, joka vuorovaikuttaa jäännöshapen kanssa, jota on vielä äärimmilleen ohennetussa tilassa. Tämän uudistavan yhdistymisen tuotteena syntyy atmosfääristä avaruusvaloa, niin sanotusti luonnollisesti kopioitua auringonvaloa. Kun tyhjiökupu kytketään sen ainoaan kytkentään, maajohtoon, valo kehittyy ja valaisee kuvun. Siten kaikki mitä tarvitsee asuintilojen päivän kirkkaaseen valaisuun, on kytkeä maajohto päälle. Ja tämän luonnollisen valon, joka on tietysti lämmötön, voi sammuttaa yksinkertaisesti kytkemällä maajohdon pois päältä.

Jos tarvitaan käytännössä ilmaista mekaanista tehoa, silloin yllä mainitut korkeatasoisemmat lämpövaikutukset pitää vain sulkea ja siten muuttaa ne rakentaviksi ja levitoiviksi virkistäviksi muodoiksi (kylmämuodoiksi). Se uudelleen aktivoi välittömästi ’ur-voimallisen-kasvavan’ kelluttavan liikkeen, joka tässä pitäisi visioida biomagneettisena ylöspäin virtauksena (yhdistävänä virtana). Yhteistä kehityksellistä akselia pitkin kehittyvästä energiagradientista nousevan perusvoiman avulla tämä ylöspäin virtaus imee generoivan laitteen peräaallossaan, toisin sanoen se voittaa vaivattomasti oman painonsa. Näin lentoaluksia, sukellusveneitä tai raskaita ammuksia voi liikuttaa salamannopeudella olemattomin kustannuksin. Toisaalta paikoillaan olevissa koneissa, jotka pitää ankkuroida hyvin maahan, sisään vedetty ilma lähes välittömästi hajotetaan, muunnetaan ja kasataan johtamalla se kurvikkaiden putkien lävitse, kuten on aiemmin kuvailtu. Samanaikaisesti sen rinnalla oleva vesi, toisin sanoen purkautunut ja sisäänpäin luhistunut väliaine poistetaan, jolloin tuloksena on ur-generoitu korkeatasoinen korkealaatuinen tila – orgaaninen tyhjiö. Se on vastakkainen ilmakehän ilmanpaineelle ja paras ja edullisin vetovoima, jota tältä planeetalta löytyy. Se on myös tila, joka tuottaa säteen kaltaisia muotoja, jotka lävistävät kaikki koteloinnit ja virtaavat ylöspäin.

...

[siviili2003]

jokin teollisuudessa jo täysin markkinoilla oleva tuote hyödyntää näitä kuuma - kylmä virtauksia, kuten tämä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vortex-putki

ja pikku animaatio tällä alla sivulla:

http://www.exair.com/en-US/Primary%20Na ... Works.aspx

¤
ja joku leikkii tässä vedellä: http://www.subtleenergies.com/ormus/res ... ortrap.htm
pakottaa veden menemään magneettikenttien läpi pyörreliikkeellä, jolloin vesi muuttuu jotenkin kummallisesti `maitomaiseksi` , mitähän siinä tapahtuu?

http://www.subtleenergies.com/ormus/tw/m-seeps.htm


Jos siinä villen suomentamassa tekstissä puhutaan "rasva-aineista" niin silloin niiden on oltava hiilivetyjä, ja mistäs ne siihen luonnonveteen ovat päätyneet?

onko ´piirasva´ jota jossain myydään, onko siinä hiilivetypohjaista rasvaa mukana, vai pelkkää silikoni öljyä?

voisi olla niin että pohjaveteen luonnollisesti liukeneva hiilidioksidi (samaa mitä hiilihapotetussa kivennäisvedessä) ja veden osittain hajotessa vedyksi ja hapeksi, - vety yhtyisi hiilihapon hiileen, jolloin jotain rasva-ainetta se voisi olla, tietenkin että näin voisi kiertoliikkeessä olevassa vedessä tapahtua, täytyy siihen tulla järjestelmän ulkopuolelta lisäenergiaa, ellei sitten veden pyörityksen seurauksena tapahdu jotain kylmäfuusioita nanomittakaavassa joka voisi sitä energiaa lisätä.

Pyöriikö siinä klimatorissa ne aaltopeltikiekot toisiinsa nähden samaan vai erisuuntiin? Voiko ne tehdä painorullasorvaamalla kuparipellistä, onko riittävän vahvaa keskipakovoimia vastaan?

[jussik5]

Alkuperäisessä Klimatorissa ei ole kuin yksi "aaltopeltikiekko".

Linkki tarkkaan kuvaan, jossa selitykset http://goo.gl/58G4h

Huomaa, että ns. kuumalevy on alumiinivalua, joka on päällystetty kvartsihiekalla.
Kestää, kupari muokkauslujittuu, kun annat painosorvin rullalle tarpeeksi painetta.

[Ville]

SANASTO

Carbone

Kontrastina hiili ’carbon’ -sanan normaalikäytölle ja määritelmälle, Viktor Schauberger ryhmitteli kaikki tunnetut alkuaineet ja niiden yhdisteet, lukuun ottamatta happea ja vetyä, yleiseen 'Äiti Materiaalit' luokkaan, jota hän kuvaili sanalla ’Kohle-stoffe’, joka normaalisti lausuttaessa ’Kohlenstoffe’ tarkoittaa hiiltä. Määritelmässä ylimääräinen väliviiva merkitsee hiilen korkeampia fyysisiä ja energisiä/ei-materiaalisia muotoja. Ylimääräinen ’e’ englanninkielisessä sanassa ’carbone’ on siten tarkoitettu uudelleen määrittelemään ja laajentamaan hiili sanan ulottuvuutta Viktorin käsitettä vastaavaksi. (Callum Coats 2000, 6).

Pääasiassa hiiliperäiset peruselementit ja raakamateriaalit, joskin nimi sisältää myös kemistien ja fyysikkojen kaikki alkuaineet lukuun ottamatta happea ja vetyä. Viktor Schauberger kutsui niitä ”Äiti Materiaaleiksi”, koska ne muodostavat sen matriisin, josta kaikki elämä on luotu. (Callum Coats 1998, 300).

Rasva-aine (fatty matter)

Sen yhteydessä mitä Viktor Schauberger kutsuu ’makeaksi aineeksi’, luovaksi, kehittäväksi substanssiksi, tämä liittyy pääasiassa yhdisteisiin, joissa on hiiltä C ja vetyä H (hiilihydraatit – CH) ja kaikkiin aineisiin, joihin viitataan ’carbone’ tai ’äiti-materiaalit’ sanoilla. Tässä suhteessa, huolimatta sen yleisestä ’neutraaliudesta’ kantaja-aineena (kuten äiti lapsen kanssa), H on kallistunut enemmän feminiiniseen kuin maskuliiniseen. (Callum Coats 2000, 47).

Hedelmöittävät substanssit

Liittyy happeen sen kaikissa muodoissaan. Viktor Schaubergerin näkemyksissä happi ei tule Maasta, vaan se tulee yläpuolelta. Se on alkuperältään alempaa auringonvaloa ja se on maskuliininen hedelmöittävä aines, kun taas äiti-materiaalit saavat alkunsa Maasta. (Callum Coats 2000, 60).

Dynageni

Tämä on yksi Eetterismin (Ethericity) kolmesta muodosta. Sana viittaa niihin supernormaaleihin, lähes ei-dimensionaalisiin, energeettisiin, biosähköisiin, biomagneettisiin, katalyyttisiin, korkeataajuisiin, värähteleviin, supervahvoihin kvasi-aine entiteetteihin, joiden kvasi-eetterinen luonne kuuluu olevaisuuden 4. ja 5. ulottuvuuteen. Sinänsä nämä eetterismit voidaan edelleen luokitella fruktigeneiksi, qualigeneiksi ja dynageneiksi, jotka vastaavasti edustavat niitä hienoja energioita, joiden tehtävänä on edistää hedelmän tuottoa (fruktigenit) ja laadun kehitystä (qualigenit) sekä vahvistaa ei-materiaalista energiaa (dynagenit). Niiden tehtävästä ja sijainnista riippuen ne voivat olla luonteeltaan joko maskuliinisia tai feminiinisiä. (Callum Coats 2000,3).

Entiteetit tai eetterismit, jotka kuuluvat neljänteen ja viidenteen ulottuvuuteen, ja jotka edistävät dynaamisen energian luomista olemassaolon alemmilla tasoilla. (Callum Coats 1998, 301.)

Fruktigenit

Eetterismit (hienot energiat), jotka vastaavat hedelmällisyyden tai hedelmän tuoton kapasiteetin lisäämisestä ja elävien olentojen hedelmöittämisestä. (Callum Coats 1998, 301.)

Qualigenit

Goethe kutsui Luonnon tärkeintä kehittävää perusolemusta “Ikuiseksi Naiseksi”. Minä olen nimennyt sen ’Qualigeniksi’.
(Viktor Schauberger 1954, Callum Coats 2000, 16).

Eetterismit, jotka ovat vastuussa laadun kehittämisestä ja laadukkaan materian lisääntymisestä. (Callum Coats 1998, 303.)

Sykloidi-spiraali-avaruus-kurvi

Tämä voi olla yksinkertaisesti kierteinen tai spiraalimainen liike pitkittäisen akselin ympäri, jossa se toisinaan pulssimaisesti laajenee ja supistuu akselia kohti. Se voi olla myös kaksoisspiraalimainen liike, jossa liikkuva aines pyörii spiraalimaisesti itsensä ympäri seuraten samalla spiraalirataa. Se on vastaava liikemuoto kuin se, jossa Maa kiertää Aurinkoa ja pyörii samalla oman akselinsa ympäri. Se on liikemuoto, johon Viktor Schauberger viittasi ”alkuperäisenä” tai ”muodon alku” liikkeenä, joka on vastuussa Maan ja Kosmoksen evolutiivisesta dynamiikasta. (Callum Coats 1998, 300–301).

Biomagnetismi

Magnetismin korkeampi eetterinen muoto ja biosähkön vastaosa. Se on magnetismin muoto, joka on vastuussa fyysisestä ja henkisestä kohottamisesta, levitaatiosta ja elämää parantavien energioiden generoinnista. (Callum Coats 1998, 300).

Biomagnetismi on laatua. Luonnollisen liikkeen, joka aina supistuu pisteeseen ja samaan aikaan kihartuu itsensä ympäri, tuotteena on biomagnetismi. Se on riippuvainen katalyyttisten vaikutusten läsnäolosta. Biomagnetismi laajentaa itseään pitkittäisesti ja säteilee ylimääräiset energiat vertikaalisesti, ja esimerkiksi vetää taimenen peräaallossaan. (Viktor Schauberger 1954, Callum Coats 200, 17 & 20).

...

Ja lisää valittuja paloja:

Mistä nämä jättiläismäiset levitaatiovoimat oikeastaan tulevat?

Otetaan hyvin laaja esimerkki Luonnosta, ne ovat voimia, jotka ylläpitävät koko Maan hentoa tasapainotilaa, koska nekin liikkuvat sykloidisin-spiraali-avaruus-kurvein, kuten kaikki putoavat vesikuidut.

Näiden atomisten kehitystuotteiden raakamateriaalina ovat menneen elämän maalliset jäännökset. Ennen kaikkea ne rasva-ainekeskittymät, jotka kiinteytyvät kuoleman jälkeen ulkoisista positiivisista lämpövaikutuksista huolimatta. Niihin kohdistuu fermentaatioprosesseja, jotka ovat samanlaisia kuin ne joita tapahtuu kasvien nesteiden rasva-aine varastoissa, joissa liikkeen ja virikkeen lajista riippuen, tiettyjä happoja kehittyy, jotka lisäävät välttämättömiä ja energeettisiä tiivisteitä. Tämä tapahtuu ainoastaan silloin kun ei käytetä putkiloja/suonia, joissa hävittävä tuli vie näiltä tiivisteiltä allotrooppiset (monimuotoiset) hivenaineet, niiden välttämättömien öljyjen tiivisteet, jotka senkaltaisissa korkealaatuisissa fermentaatioprosesseissa toimivat kuin hiivat.

(Viktor Schauberger 1949, Callum Coats 2000, 34).

Tietty vastamuoto, joka on kuin ylöspäin putoava paino, tulee olemassaoloon kun eetterisoidut aineet siirretään neljänteen ulottuuteen. Tämä tapahtuu sen tosiasian vuoksi, että avaruus-kurvi liikkeen avulla biosentrifugoidut hiilihapon negatiivisesti varautuneet ainesosat laajenevat mekaanisesti niin voimakkaasti, että ne tulevat vapaiksi, yksipolaarisiksi, viileiksi ja korkeasti aktiivisiksi eräänlaisessa sädemuodossa. Ne kuluttavat (sitovat) hapen, joka tulee toimettomaksi reaktiivisen lämpötilan vaikutuksessa, jolloin tämä pitkittäisen akselin ympärille tiivistyvä hedelmöittävä substanssi (happi kaikissa muodoissaan) hajotetaan mekaanisesti. Näin ne tehdään tavallaan maukkaiksi samankaltaisesti kuin puun oksat, jotka heiluvat tuulessa ylös ja alas, valmistavat tai esipureskelevat ruoan emopuun suojissa kasvaville nuorille taimille. Tämän ruoansulatusprosessin lopullisena tuotteena on korkeatasoisia fruktigenin muotoja, joita tuotetaan samantyylisesti asteittain etenevien muotoa muuttavien ja kehittävien prosessien sarjoilla, kun yhden entiteetin syö sitä korkeampi entiteetti, joka vuorostaan joutuu vieläkin korkeamman rakastajan uhriksi. Lopulta Maa itse syö näin tuotetut fruktigenit ja antaa nousevan syntymän synteesin primaarisille tuotteille, jotka on luotu asteittain kehittyvin vuorovaikutussarjoin, joihin liittyy esimerkiksi luonnollisesti hajotetusta ja muunnetusta matorasvasta juontuvan, entisen rasva-aineen eetterisointi. Sitten tämä eetterisoiva prosessi ur-tuottaa korkeammin vaikuttavia energeettisiä aineksia, joita matoyhteisön jälkeläiset jälleen kerran liikuttavat alkuperäisesti ja herättävät eloon.

Vielä kerran palatakseni aiemmin mainittuun kellarifermentointiin, itsestään vahvistuvissa viilentävien vaikutusten kylmähapettumisprosesseissa, jotka lisäävät kasvavia ja laadullisesti kehittyneitä energiamuotoja, palavia välttämättömiä öljyjä (alkoholimuotoja) ei muodostu, edellyttäen että metabolinen prosessi on käänteinen. Toisin sanoen, ensimmäisenä pitää laittaa alulle sykloidinen liike. Sen tuloksena nousevat juuri ne korkeatasoiset energiatuotteet, jotka vaikuttavat tapaan, jolla luodaan lopputuotteet ja niiden myöhemmät johdannaiset, ja jotka sitten varustavat ne moninkertaistavilla ja laatua parantavilla potentiaaleilla.

(Viktor Schauberger 1945, Callum Coats 2000, 69–70).

[Vipunen]

Nyt tulee liikaa asioita. Palaan lehtipuun kautta taimenen levitaatioanalyysiin.

Viikon 6/2013 Lappilainen lehdessä Eelis Pulkkinen kirjoittaa ”Kasvit käyttävät vettä pääosin yhteyttämisen eli fotosynteesin aineksena. Jotkut kasvit käyttävät sitä myös jäähdyttämiseen. Tällainen puu on esimerkiksi kookas lehtipuu. Suuri koivu saattaa kuumana kesäpäivänä haihduttaa tuhat litraa vettä.

Tämä huomioitiin aikoinaan metsän hoidossa siten, että koivut jätettiin kosteikkoihin vesipumpuiksi.”

Tarkastellaan aikaisempien viestien valossa, millainen vesipumppu taimen voisi olla.

En ole hetkeen ehtinyt seuraamaan viestiketjua ja pitää ottaa nyt takaisin ja lukea Villen erinomaisia kirjoituksia. Tässä pisti silmääni koivujen jättäminen kosteikkoihin "vesipumpuiksi". Samaa asiaa olen yrittänyt takoa ihmisille näiden paskakaivojen yhteydessä että luonto on paras jätevesien hoitaja ja varsinkin täällä maalla, jossa tiheimmin asuttuihin alueisiin kalliiden järjestelmien sijasta viemärivedet voidaan puhdistaa myös luonniollisesti käyttämällä koivuja ja kuusia hyväksi. Nyt homma etenee idioottimaisesti rakentamalla joko talokohtaisia ja "passiivisia" puhdistamoja ja maksamalla niistä pitkälti yli kymppitonnin. Käyttöön otettaessa sitten todetaan niiden huono puhdistuskyky ja epävarma toiminta. Tilalle on tullut pitkät viemärilinjat jossa letkua upotetaan maan alle satoja kilometrejä ja esimerkiksi Jurvan ja Kurikan välille on jouduttu maaston takia laittamaan pumppaamoja ylämäkeen ja joista ainakin yhden sähkönkulutus on jo pelkästään 100 kWh luokkaa. Siinä sitä sitten 4300 asukkaan moskat siirretään 40 km päästä Sarvijoelta Kyrönjoki-laaksoon Kurikkaan ja "Itämeri pelastuu". Meillekkin tuohon liittymistä kaupiteltiin, hinta olisi ollut 22000 euroa ja siinä olisi putkensuu tuotu vasta tontin nurkalle. Vastattiin että kiitos ei, tuolla rahalla saa jo täydellisen maalämmityksen, vaihtoehtoisesti kaksi 5 kwh tuulivoimalaa tai katto täyteen aurinkopaneeleita ja -varaajia, jotka jokainen on sentään rahaa kotiin päin tuovia systeemejä passiivisen ja rahaa haaskaavan likaviemäriputken sijasta

Olen sitä mieltä että parhaita "jätevedenpuhdistamoja" on avo-oja ja sen ympärille istutetut muutama koivu ja kuusi. En enää yhtään ihmettele että ennen aikoinaan koivukujat olivat kovasti suosiossa, niillä oli muutakin tehtävää kuin koristaa pihamarkkia.

[Vipunen]

entäs jos pyörivänä johdepintana toimiikin Teslan litteäkäämi?

siis asennamme pyöritysakselille litteäkäämin siten että käämin alku pää keskellä on kytketty akseliin ja käämin loppupää on kytketty hiiliharjan ulkokehään, jolloin sähkövirta joutuisi kulkemaan akselin keskeltä - ulkokehälle sen litteäkäämin johdinta pitkin.

Näissä N-machinessa ja unipolaareissa on just se vika että niiden jännite on jotain millivoltteja, mutta virta taas on satoja tai jopa tuhansia ampeereita.

Nyt jos Teslan litteäkela, (joka on kuin karkkikaupassa myytävä lakukieppi) asetetaan magneetin kanssa face to face, ja sille paketille annetaan kierroksia, niin eikö jännite nouse?
koska virta johtimessa joutuu kulkemaan pidemmän matkan, päästäkseen ulkokehälle?

Teslan unipolaari generaattorissa on optio että sillä voi tehdä myös vaihtosähköä, siten että kytkee magnetointikäämin vaihtojännitelähteesen, tästä seurauksena on että tuo unipolaarigeneraattorin tuottama teho on Muuntajan avulla muutettavissa hyödyllisemmälle jännitealueelle, muuntaja ensiö voisi olla vaikka 2-3 kierrosta 1000 ampeerin kestävää kuparijohdinta ja muuntajan toisiossa olisi 2000 kierrosta, 1 ampeeria kestävää kuparijohdinta, jolloin oletettu 75 millivoltin jännite ja 1000 ampeerin virta (muuntajan kierrosmäärien suhteessa) muuntuisi 150 voltiksi, 0.5 ampeeria, eli 75 wattia.

tietenkin tästä voisi tehdä vielä yhden muunnoksen, eli asentaa suuren generaattorin kenttä eli staattorikäämin sisään tämmöisen unipolaarigeneraattorin jossa käytetään tätä vaihtuvasuuntaista magnetointia, ja tällöin generaattori toimisi muuntajana.

Unipolaari roottorina joka pumppaa -magnetointi päälle - magnetointi pois päältä (tai niin että magnetointi suuntaan N ja magnetointi suuntaan P - välillä)
sähkögeneraattorin pyörijä vaan täytyisi muotoilla uudestaan ja asentaa takaisin genun sisään, sitten vaan akselista pyörittämään ja magneettikenttää katkomaan....

Olisko ajatuksessa ideaa?

Mielestäni on ja itse olen tykästynyt tuohon kelaan. Harmittaa kun ei ole enää 3D ohjelmia käytössä mutta jospa keväällä saisin hommattua oman. Piirtelin pikaisesti "uutta teknologiaa" edustavan "oskilloivan planeettaliikkeen" Teslan bifiläärikelaan ja jota olen mietiskellyt pidemmän aikaa. Pienemmässä mittakaavassa olen tuollaista jo kokeillut ja viitteitä on että voisi hyvinkin pelata. Ideana on kuitenkin suurten kehänopeuksien sijasta lyhyt johtimen kahden mittainen liike:

[Ville]

Mielenkiintoista! Suomensin aikoinaan insinöörityöni (Sähkömagneettinen liike) liitteisiin Teslan patentin.

Nikola Teslan Patentti No. 512,340 vuodelta 1894
Käämi sähkömagneetteihin

Sähkölaitteet, joissa vaihtovirrat työllistyvät itseinduktiolla käämeissä tai johtimissa, toimivat monissa tapauksissa epäedullisesti kasvattamalla virtoja, jotka vähentävät laitteen tehollista hyötysuhdetta. Itseinduktion vaikutukset, joihin yllä viitattiin, tiedetään neutralisoituvan mitoittamalla piirin kapasiteetti sopivaan asteeseen suhteessa itseinduktioon ja virtojen taajuuteen. Tämä on toteutettu aikaisemmin käyttämällä kondensaattoreita, jotka on rakennettu ja liitetty piiriin erillisinä kappaleina.

Tämän hetkisen keksintöni tarkoituksena on välttää kondensaattorien käyttöä (sillä ne ovat kalliita, kömpelöitä ja vaikeita ylläpitää täydellisessä kunnossa) rakentamalla käämit saamaan itse aikaan saman päämäärän.

Sanon tässä, että katson käämeihin sisältyviksi yleisesti silmukat ja soleinodit. Itse asiassa kääminä toimii mikä tahansa johdin, jonka eri osat, sovelluksensa käytön mukaisesti tuodaan sellaiseen suhteeseen keskenään, että itseinduktio lisääntyy olennaisesti.

Olen havainnut, että jokaisessa käämissä on tietty suhde sen itseinduktion ja kapasiteetin välillä, joka sallii virran annetulla taajuudella ja potentiaalilla kulkea sen lävitse ilman muita vastuksia kuin ohminen resistanssi, eli toisin sanoen, aivan kuin käämillä ei olisi itseinduktiota. Tähän liittyy siis virran erityisen luonteen, itseinduktion ja käämin kapasiteetin väliset suhteet, joista viimeksi mainittu kykenee neutralisoimaan itseinduktion annetulla taajuudella. On hyvin tunnettua, että mitä korkeampi virran taajuus tai potentiaaliero on, sitä pienempi kapasiteetti tarvitaan ehkäisemään itseinduktio. Tästä syytä kaikissa käämeissä, olkoon niissä kuinka pieni kapasiteetti tahansa, se voi riittää mainittuun tarkoitukseen, jos oikeanlaiset edellytykset toisissa suhteissa varmistetaan. Tavallisissa käämeissä potentiaaliero vierekkäisten kierrosten välillä on hyvin pieni, ja vaikka ne ovat tavallaan kondensaattoreita, niillä on hyvin pieni kapasiteetti. Suhde niiden itseinduktion ja kapasiteetin välillä ei ole sellainen, että normaaliolosuhteissa se vastaisi vaatimuksia, joita tässä on tarkasteltu, koska kapasiteetin suhde itseinduktioon on hyvin pieni.

Tarkoitukseni saavuttamiseen ja minkä tahansa käämin kapasiteetin asianmukaiseen nostamiseen, kierrän käämin niin, että varmistan suuremman potentiaalieron vierekkäisten kierrosten välillä, ja koska käämiin (tavallaan kondensaattoriin) varastoitunut energia on verrannollinen potentiaalieron neliöön sen kahden vierekkäisen kierroksen välillä, on selvää, että voin varmistaa näiden kierrosten oikealla sijoittelulla suuremman kapasiteetin nostamalla potentiaalieroa kierrosten välillä.

Olen havainnollistanut suunnitelman yleistä luonnetta kaaviomaisesti oheisilla piirroksilla, joita käytän tämän keksinnön toteuttamisessa.

Kuva 1 (Fig.1) on kaavio käämistä, joka on kierretty tavalliseen tapaan.
Kuva 2 (Fig.2) on kaavio käämin kiertämistavasta, joka on suunniteltu varmistamaan keksintöni vaatimukset.

Kuvassa 1 kirjain A osoittaa käämin kierroksia, jotka on kierretty toistensa ylle ja eristetty toisistaan. Oletetaan, että käämin päiden välillä vaikuttaa 100 V potentiaaliero, ja että käämissä on 1000 kierrosta. Oletetaan myös, että vierekkäisten kierrosten minkä tahansa kahden viereisen pisteen välillä vaikuttaa 0.1 V potentiaaliero. Kuvassa 2 on havainnollistettu, miten johtimet A ja B kierretään rinnakkain, eristettynä toisistaan, ja miten johtimen A loppupää liitetään johtimen B alkupäähän. Jos nyt oletetaan, että johtimien yhteispituus on sellainen, että niistä muodostuu aikaisemmin oletetut 1000 kierrosta, niin silloin käämin vierekkäisten kierrosten välillä vaikuttaa 50 V potentiaaliero. Ja koska kapasiteetti on verrannollinen tämän potentiaalieron neliöön, niin koko käämiin varastoitunut energia tulee olemaan nyt 250000 kertaa suurempi. Seuraamalla tätä periaatetta, voin kiertää minkä tahansa käämin kokonaan tai osittain, ei vain tässä esitetyllä tavalla, vaan monilla erilaisilla tavoilla (jotka on hyvin tunnettuja) niin, että varmistan kahden vierekkäisen kierroksen välillä sellaisen potentiaalieron, joka antaa oikean kapasiteetin itseinduktion neutralisoimiseen millä tahansa annetulla virralla. Kapasiteetin varmistaminen tällä erityisellä tavalla pitää sisällään uusia etuja verrattuna yleisesti käytettyihin tapoihin. Monissa tapauksissa ja tuloksissa tärkeimpänä pidetyt tehokkuus ja taloudellisuus ovat nopeammin ja helpommin saavutettavissa aiemmin esitetyllä tavalla kuin kasvattamalla käämin kokoa, virran potentiaalieroa tai taajuutta.

Käämien rakentaminen itsenäisistä johtimista kiertämällä ne rinnan ja liittämällä ne sarjaan ei ole sellaisenaan uutta, joten en katso tarpeelliseksi liittää niistä yksityiskohtaisempia kuvauksia, mutta kuitenkin aikaisemmin, niin pitkälle kuin olen tietoinen, esitetyt kappaleet ovat olleet olennaisesti erilaisia kuin minun, ja tuloksia, joita saavutan, vaikkakin olisivat sattumia vastaavissa käämimismuodoissa, ei ole arvostettu tai hyödynnetty.

Tuodessani keksintöni esille tulee ottaa huomioon, että tietyt tosiasiat on hyvin ymmärretty niiden puolesta, jotka ovat alan ammattilaisia, nimittäin; kapasiteetin, itseinduktion, ja virran potentiaalin ja taajuuden väliset suhteet. Tämän vuoksi, haluttu kapasiteetti ja sen toteuttava käämitys, missä tapauksessa tahansa, on jo määritettävissä toisten tunnettujen seikkojen perusteella.

Sanon, että keksintöni on

1. Käämi sähköisiin laitteisiin, joissa vierekkäiset kierrokset muodostavat piirin osat, joiden välillä vaikuttavat potentiaalierot ovat riittäviä varmistamaan käämin kapasiteetin kykeneväksi neutralisoimaan itseinduktion, kuten tässä on aikaisemmin kuvailtu.

2. Käämi, joka muodostuu vierekkäisistä eristetyistä johtimista, jotka on sähköisesti liitetty sarjaan, ja joilla on sellainen potentiaaliero, että se antaa käämille kokonaisuutena sellaisen kapasiteetin, että se on riittävä itseinduktion neutralisoimiseen, kuten on tuotu esille.

Nikola Tesla.

Lisäys Schaubergerin kirjoitusten sanastoon.

Ur-lähde

Viktor Schaubergerin saksankielisissä kirjoituksissa etuliite ’Ur’ on usein erotettu sanasta väliviivalla, esimerkiksi ’Ur-sache’. Tällä hän painottaa sanan syvempää merkitystä. Oxford English Dictionaryn mukaan ’ur’ tarkoittaa alkukantaista, alkuperäistä ja aikaisempaa. Näin pääsemme Viktorin käyttämän sanan juurille. Kun laajennamme sanan merkitystä, käsitteet kuten alku-, ikivanha, tärkein, perustavanlaatuinen, perus- ja ensimmäinen periaate tulevat mieleen. Nämä tuovat edelleen mieleen maailman alkuun liittyvän, muinaisen, maailman alusta asti olemassa olleen ja ensimmäisen alkupisteen muodostumisen, josta jokin johtuu, kehittyy tai riippuu; osien tai rakenteiden alku- tai perustasoja koskevan, ja kasvun ensimmäisiin liikeratoihin liittyvän. Edelliseen voidaan lisätä ’ur-olosuhteen’ tai ’ur-tilan’ äärimmäisen korkea potentiaali tai potenssi, piilevä evolutiivinen kypsyys, joka oikeanlaisella impulssilla herätettynä voi vapauttaa kaikki Luonnon luontaiset luovat voimat. (Callum Coats 2000, 44).

[siviili2003]

Kiitokset nyt ensiksi Villelle näistä käännöstöistä, ja tuon Teslan litteäkelan käännöksestä myös.

Teslan litteäkelasta saa itseinduktion minimoiduttua, tavattoman nopeita pulsseja läpi, eli siis vähemmän langan käytöllä hetkellinen virtapulssi voi olla tuhansia ampeereita (edellyttäen tietysti että lanka kestää sellaiset virrat).

Suuri kysymys on tietysti että missäs niitä voisi hyödyntää? Missä Tesla niitä hyödynsi?

Olen nähnyt Teslan patentti kuvissa myös sellaisia käämejä jotka on käämitty leikatun kartion muotoon, (niinkuin tonttuhattu).

tuommoisen litteäkäämin kun venyttää keskeltä ulospäin niin kartiohan siitä tulee, oliskohan ollut teslan väittämä että kartion kärjen kohdalla on sama potentiaali kuin isommalla kehälläkin mutta koska kapasitanssi pienenee kärkeä kohden, niin purkausjännite nousee halkaisiajn suhteessa. (jotain tämmöistä).

Niin ja tosiaan, Teslan litteäkäämihän on kuin pyörteen spiraali, lienee silläkin jotain omalaatuisia voimavaikutuksia ympäristöön, tai toisinpäin jos ympäristössä (luonnossa) vaikuttaa jotain pyörteisiä sähkökenttiä, voivat ne aivan hyvin indusoida virtoja tuommoiseen erikoiskäämitykseen.