Tässäpä tämä, pitää sulatella ja pohtia ennen kuin osaa kommentoida.
Veden Geneesi
Viktor Schauberger
Linz, 1952
Suomennettu Callum Coatsin (1998) englanninkielisestä käännöksestä.
...
Veden alkuliikkeen tarkoituksena on keskittää dynagen, josta ~ uudistavien kosmisten vaikutusten ehdoilla ~ kasvu syntyy ja kehittyy, moninkertaistuu ja paranee laadullisesti korkeammalle tasolle. Tätä ihmettä, luonnon todellista ikiliikuntoa ei voi selittää ainoastaan spekulatiivisesti, joten meidän pitää ottaa esimerkkejä luonnosta.
...
On kyse käymisprosesseista, jotka lämpötilan säätelemänä tuottavat kehitystä edistäviä tai hidastavia energian muotoja. Ensin mainittu johtaa alkuveden saostumiseen ja sittemmin imploosioon, joka toimii soluja rakentavalla tavalla. Jälkimmäinen kuluttaa/lahottaa ja hajottaa fyysisesti ensisyntyneen. Sen hajoamisen keskitetty vaikutus johtaa huokuvien esanssien heijastettuun säteilyyn (horisontaaliset maasäteet), joka hajottaa ympäröivää pohjavettä, kuten sähkövirta. Tämä kaksinapaisten peruselementtien erottelu johtaa vetyhappikaasun kaltaisiin räjähdyksiin. Lisätietoja tästä annetaan myöhemmin.
Muuten, levitaatio virtaus, joka nousee sitä edeltävästä imploosiotapahtumasta, omaa supistavia, biomagneettisia voimia. Aivan kuten Maan magnetismi, nämä voimat toimivat pitkittäisellä akselilla ja virtaavat luonnollisesti virtaavassa vedessä vastavirtaan kohti veden alkua/lähdettä. Esimerkiksi jokainen taimen tässä korkealaatuisessa dynagen keskittymässä vetäytyy niiden peräaallon mukana. Kiduksiaan säätelemällä tämä kala voi muokata levitaatiovirtaa joko pysyäkseen paikoillaan keskellä syöksyvää lähdevettä, kiihdyttääkseen vastavirtaan tai kelluakseen ylöspäin vapaasti putoavien vesimassojen keskellä. Tämä tapahtuu, jos putoavat vesimassat, joiden virtaukseen vaikuttaa ratkaisevasti vesiputousta edeltävät imukurvit, voivat pyöriä itsensä ympäri, itsensä sisällä ja oma akselinsa ympäri sykloidisella spiraalikaarella.
Prosessissa voi tulla olemassaoloon ideaalinen (hieno-henkinen) akseli, josta aikaisemmin tutkimattomat huokuvat esanssit virtaavat ja täyttävät kehon elämällä, kuten verenkierrossamme tapahtuu. Siinä määrin kuin sen vapaa liike edellyttää, näitä esansseja hyödyntäen taimen kumoaa helposti kehonsa painon. Sen ehtona on, että taimenen veri ylläpitää tarvittavaa anomaliatilaa (anomaly state), joka on yhdenlaisuuden tila (neutraali potentiaali) ja siten vapaus kuumeesta. Toisin sanoen taimen on terve ja näin ollen kykenevä lisääntymään ja levittäytymään.
...
Ylöskumpuavassa lähdevedessä paikoillaan pysyvän taimenen kymmenen vuoden tarkkailu on antanut minulle käsityksen luonnon syvimmistä salaisuuksista, niinpä tästä näkyvästä gravitaationhallinnasta pitää keskustella tarkemmin.
Tämän ilmiön ensimmäinen ja tärkein edellytys on, että alaspäin virtaavat lähdevesimassat voivat pyöriä mekaanisesti sisäänpäin. Samaan aikaan, +4°C:tta lähestyvän lämpötilan laskun avulla, nämä vesimassat kykenevät tulemaan spesifisesti ja fyysisesti tiheämmiksi. Tähän tarvitaan kurvien erityinen kokonaisuus. Näitä löydämme erityisen hyvin kuvailtuna jäätikkökaivoista, joissa oikealla tavalla sisäänpäin virrannut vesi on muotoillut kovimmatkin kivet. Sellainen vesi voi vastaavanlaisella tavalla muodostaa mahla- ja verisuonia. Jos ympäröiviin kiviin on seostunut sopivia metallisia mineraaleja, kaksi ensimmäistä edellytystä on täytetty. Putoava vesi voi silloin kiertyä sykloidisin-spiraali-avaruus-kurvein itsensä ympäri, itsensä sisällä ja sen oman ideaalisen akselin ympäri vastakkaisiin suuntiin planetaarisen alkuliikkeen tavoin. Näin luodaan virran keskelle biomagneettinen (supistuva) dynagen keskittymä. Se tulee olemassaoloon Maan biomagneettista akselia pitkin täysin tavalla kuin metafyysinen (fyysisesti havaitsematon) Elämänpuu, jonka oksat kasvavat fyysiseen todellisuuteen.
Biokemialliset reaktiotuotteet tulevat mahdollisiksi ainoastaan mekaanisen ja fyysisen sisäänpäin kiertymisen vuorovaikutuksella, joka saa vapaasti putoavan veden lähestymään anomaliapistettä. Puhtaasti toiminnallisuuden kannalta viittamme tässä ’levitaatio’ voimaan, joka on vastakkainen fyysiselle ’gravitaatio’ voimalle. Luonnostaan nämä kaksi voimaa ovat tasapainossa siten, että gravitaatiovoima vallitsee. Kuitenkin, erityisen (anomaliapistettä lähestyvän) tiivistymisen johdosta, vain siinä määri kuin on tarpeellista massojen kiihtyvälle liikkeelle (putoamisnopeudelle). Siten vastakkaiseen suuntaan laukaistun levitaatiovoiman intensiteetti kasvaa tasolle, jonka vapaasti putoavan vesimassan tai gradienttimuutoksia alas virtaavan vesimassan tasainen tahti vaatii (lähes täysin muuttumattomalla tasolla).
Toisin sanoen, mitä raskaampaa luonnollisesti putoavaa tai virtaavaa vettä, sitä suurempi levitaatio vastavirta. Vastasuuntaan virtaavien huokuvien esanssien vuorovaikutuksen avulla, tämä vastavirta suuntautuu ylävirtaan ja manifestoituu uutena vetenä. Se selittää miksi luonnollisesti putoavat ja virtaavat vesimassat voivat kasvaa tai suurentua. Samalla kun levitaatioenergian generointi voimistuu, vesimassat jalostuvat laadullisesti.
Kaikki kasvuprosessit kuluttavat lämpösubstansseja (latenttia happea = kiinteytynyttä aurinkoenergiaa) ja sen vuoksi myös syntyneet uudet vesimassat lähestyvät anomaliapistettä. Se tuottaa lisää kehittäviä ja ylöskohottavia energioita, jotka käyvät myös läpi määrällistä ja laadullista tehostumista. Levitaatioenergioiden tehostuminen pitkittäisellä virtausakselilla tulee niin voimakkaaksi, että painavinkin taimen imeytyy niiden peräaaltoon ja vetäytyy ylöspäin. Tämän efektin johdosta nämä kalat voivat sisäisesti kiihtyneinä nousta jokaiseen kutuaikaan hääreittiään täydellä nopeudella kohti alkulähdettä.
Tämä selittää ilmiön paikoillaan pysyvästä taimenesta, joka oman painonsa lisäksi kumoaa samalla myös sitä vastaan virtaavan veden painovoiman. Meidän täytyy kuitenkin palata keskustelemaan vedestä itsestään voidaksemme paljastaa salaisuuden, joka itse asiassa voidaan käsittää ilmauksella ’Auringon energioiden sitominen’, jonka avulla imploosiovoima kehittyy.
Imploosiovoimat tulevat tekemään kaikki nykyiset atomienergiat (räjähdysvoimien alemmat laadut) täysin mielenkiinnottomiksi. Siten kivihiilen, puutavaran ja öljyn liiallinen hyödyntäminen vähenee automaattisesti. Energiakonseptissa meidän pitää ymmärtää kaksinapaisen dynageenirakenteen hienosti tasapainottunut itsetasaava toiminta, joka välitetystä impulssista riippuen tuottaa tulta tai vettä.
Pitkäaikaista taloudellista kasvua, saatikka korkeatasoista kulttuuria ei voi saavuttaa hyödyntämällä kahdesta dynageeni emulsiosta ensin mainittua, joten räjähdys on poissuljettu alusta. Siinä tapauksessa happea kulutetaan (poltetaan). Lämmön vaikutuksesta happi vapautuu ja tulee aggressiiviseksi, kun taas vastakkaisesti polarisoitunut fruktigeeni, joka on latenttina rasvaisessa aineessa, tulee korkeampien lämpötilojen vaikutuksesta passiiviseksi (toimettomaksi). Tästä aiheesta keskustellaan tarkemmin myöhemmin. Tässä olemme ensisijaisesti kiinnostuneita kuvailemaan korkeampilaatuisia käymisprosesseja, jotka tulevat aktiivisiksi kun putoava tai virtaava vesi tulee laskeutumisen aikana spesifisesti tiheämmäksi, ja kiihdyttää siten vauhtia ja samalla lähestyy sen anomaliatilaa.
Sisäänpäin kiertyvillä sykloidisilla-spiraali-avaruuskurveilla niittoutuva tai putoava vesi ei koskaan jäädy. Se kairautuu lähes äänettömästi alapuolella olevaan altaaseen ja kiertääkseen itsensä takaisin ylös, se laajentaa toimintasädettään pyörimällä itsensä ympäri, itsensä sisällä ja oman akselinsa ympäri. Kokonaisuutta tarkasteltuna olemassaoloon tulee ur-koneisto, joka ohjautuu kellon vieterin tavoin painon lisääntymisen avulla (veden lisääntyminen + spesifisen tihentyminen). Iänikuinen liikunto, kaikki virtaa, on siten saavutettu. Se on alkuperäinen transformaatiota palveleva lisääntyvä ja levittäytyvä liike, samantyylinen liike kuin mahlassa ja veressä, joka on erotettu kaikista painegradienteista.
Tämän koneiston sykloidisten-spiraali-avaruuskurvien kiertokulussa tahti-kurvien muoto aiheuttaa kitkattoman liikkeen, joka on vastuussa laskeutuvan veden tasaisesta kiihtyvyydestä. Uudelleen, vastasuuntaisten jarru-kurvien avulla sellainen vesi saavuttaa tasaisen virran ja riippumatta geologisesta gradientista, sen yksilöllisiä rajanopeuksia ei voi ylittää tai alittaa. Tämän alkuperäisen virtausliikkeen olennainen osa on, että siellä missä jatkuvasti muuttuvat lämpötilagradientit kohtaavat, joiden luonne määräytyy liikkeen lajin mukaan, kehitystä edistävät energiat vapautuvat ja tasaisesta virtauksesta vastuussa oleva vastavirta tulee aktiiviseksi.
Tällä tavoin Maan veri ~ vesi ~ tulee tavallaan sargofagiksi. Tästä kaksinapaisesta kuviosta emanaatiot virtaavat ulospäin kaikkiin suuntiin (tarkalleen määritettävissä) ja läpäisevät kaikki ympärillään. Korkealaatuisten dynageenien vaikutusten kautta, ne elävöittävät ja energisoivat ympäristöä. Samaan aikaan retroaktiiviset, repulsiiviset voimat vapautuvat ja aktivoituvat, eliminoiden kaiken jota pystyvät uhkaamaan tai muilla tavoin vahingoittavat tämän prosessin edelleen kehittymistä.
Luonnollisesti virtaavassa vedessä, joka samaan aikaan lisääntyy ja paranee laadullisesti, riippumatta ulkoisista lämpötilan vaikutuksista tai gradientin muuttuvista olosuhteista, implosiiviset ja räjähdykselliset prosessit tulevat esiin. Nämä ovat järjestyneet siten, että kehittävät ja levitoivat reaktiotuotteet ovat pääasiassa työllistetty tuomaan elämää ympäristöön. Tämä sisäinen metabolinen kiertokulku on siten elämän moottori – nelitahti moottori, jossa aktiivisesti supistuvat ja laajentuvat, vastustavat ja työntävät liikkeet vuorottelevat rytmikkäästi. Tästä nousee sykkeenlyönti, joka ei ole ur-tuotos, vaan sisäisen edestakaisen prosessin ulkoinen vaikutus.
Jos heität palan puuta asianmukaisesti toimivaan ur-koneistoon (kuten vesiputouksen alapuolella olevaan altaaseen), havaitset selkeästi miten sykloidinen spiraali-avaruuskurvi vedensekoitus prosessi toimii. Se koskee tietynlaista heiluvaa liikettä, ’haltijan tanssia’, joka etenee samalla tavalla kuin tanssi, jossa vastakkaiset sukupuolet (mies ja nainen) liikkuvat vaihtelevalla ympyräkaarella, pyörien samalla akselinsa ympäri valssin tyylisellä tavalla. Tätä omalaatuista kiertävää tanssia suorittaa myös kuteva taimen kiemurrellen alhaalta ylös valmistautuessaan leijumaan ylöspäin vesiputouksen keskellä.
Samanlaisella tavalla kuin ihmisten tanssissa, laajasti lattiaa käyttäen ja etsien musiikin tahtia, taimen orientoituu ja mukauttaa itsensä altaan veden ylöspäin pyörivälle sykkeelle. Yllättäen se alkaa heilua altaan reunalla käärmemäisellä tavalla ja kiertää itseään sisäänpäin kohti ylöspäin kieriviä vesimassoja. Viimein se saavuttaa kohdan, jossa vesiputous syöksyy altaaseen. Sitten se sukeltaa putoavan veden akselin suuntaan ja aloittaa vauhdinoton nousuaan varten. Voimakkaalla kiemurtelevalla liikkeellä se etsii ja löytää levitaatiovoiman lähteen, joka alkaa putoavan ja ylöskumpuavan veden välisestä rajapinnasta. Sitten se vetäytyy reaktiivisen ylösvirtauksen pyörteeseen, jota se avustaa kidusten voimakkailla liikkeillä, kuten hauki ennen kuin se syöksyy saalistaan kohti kuin salama.
Hyvässä valaistuksessa levitaatiovirtojen reitti on toisinaan näkyvissä. Se näyttäytyy tyhjänä putkena, jollaisen voi nähdä kun putoava vesi kiertää solisevin äänin viemärin yläpuolella ja muodostaa alaspäin suuntautuvan pyörteen, joka lisääntyvällä imuvoimalla vetää kaiken mukanaan. Kun nyt kuvittelemme tämän vesipyörteen tai -syklonin toimivan vastakkaiseen suuntaan, meillä on kuva reaktiivisesta ylöspäin imevästä efektistä. Tähän asti arvoituksena ollut taimenen leijumisilmiö vesiputouksen akselia ylöspäin on siten ratkaistu.
Taimenen leijuminen ylöspäin liittyy putoavan veden hyvin erityisiin dynaamisiin prosesseihin. Samalla tavalla kuin vesipatsaan aktivoituminen tai sykloni liittyy hyvin syvällisiin potentiaalieroihin, joita voi esiintyä ainoastaan tropiikissa. Jos putoava vesi ei voi kiertyä sisäänpäin mekaanisesti ja fyysisesti, reaktiivisten substanssien biokemialliset tuotteet eivät voi tulla myöskään esiin. Voimilla, joita ne tuottavat on superordinaattinen (metafyysinen) ylöspäin suuntautuva imuteho, joka yllä olevassa tapauksessa vetää peräaallossaan taimenen ylöspäin.
Tämän pyörivän voiman alkuperä on korkealaatuisessa käymisprosessissa, joka voi tapahtua ainoastaan hyvin erityisissä vesivirroissa. Nämä ovat sen tyyppisiä virtoja, jotka käynnistävät imploosion, latentin happivaraston sitomisen luonnollisen käymisprosessin rasvaisilla hiiliaineksilla (carbones). Tässä ’happi’ termi pitää ymmärtää kiinteytyneeksi aurinkoenergiaksi. Se tulee veden anomaliatilassa +4°C:ssa niin toimettomaksi, että mekaanisesti sumutetussa (tokkuraisessa, uneliaassa) tilassa se voidaan sitoa (syöttää) sen vastakappaleelle, joka tulee anomaliatilassa vapaaksi ja yksinapaiseksi. Tällä dynagenin reaktiotuotteella on implosiivinen kehittävä ja levitoiva funktio. Tällä tavoin on mahdollista lisätä ur-tuotantoa, joka johtaa meidät pois hölmöjen paratiisista, johon olemme tulleet lisäämällä luonnottomin keinoin tuottavuutta.