vapaaenergia.com

moi. Hieman kiirettä ollut. Tossa tapoin muutaman sääsken. Ekatällistä taintui, mutta vartin päästä oli taas lennossa. muutama tälli lisää, niin taintui uudelleen. jätin sen pötköttelemään sen ritilän päälle, ja painelin kohta uudelleen nappia. jalat heilui, ja ihan kin se olisi vironnut uudelleen. en kuitenkaan ole tästä varma, koska innoissaan kärvensin sitä lisää. muutaman minuutin kuluttua annoin vielä sähköä, ja kyllä, sammakonreisihomma toimii. jalat heilui kovin. Joskin sähkökenttäkin saa aikaan liikettä, kun oikein tarkkailee (varausten välinen vetovoima)

Jäin vielä miettimään, että se solukalvon jännitehän on todella korkea. Miten elämä siten oikeastaan loppuu sähköllä, koska periaatteessa hermosoluillakin on solukalvo. Selititkin jotain, mutta en muista. Onko nyt niin, että hermosolut on niin pitkiä, että sähkö kuitenkin läpäisee solun. Eli jännite nousee solukalvon yli. Ei kai kuitenkaan. Huom: pienillä impulsseilla saa hauiksenkin koukistumaan. Sammakonreisihomman ymmärrän, koska siinä sähkö tuodaan hermokimppuun suoraan. reisihän on leikattu poikki, ja sähkö tökitään sinne paljaaseen hermoon. Tai MS taudin aiheuttaman "eriste" kadon.


Niin, tuli taas ongelma. Miten yksi hermo saa supistumaan koko hauislihaksen solut? välittääkösolut tiedon eteenpäin, koska hermosoluhan ei yletä /jakaannu jokaiseen lihassoluun.

part III. Btw, luin joskus väikkärin, jossa pääteltiin hermosolun toimivan jossain kohtaa suprajohtavasti. väite perustui muistaakseni energian kulutukseen ja käyttöön. siis solun. Olikohan niin, että solun sisällä olevat nanoputket olisi suprajohtavia. Hitto kun en muista.Kaveri oli suomalainen. Matti saattaisi muistaa. Voin kysäistä, jos kiinostaa.

"......Electronic supra current pulse from micro-tubules could induce
the kick of pendulum inducing nerve pulse and induce a small heating and expansion
of the axon. The return
ux of ionic Josephson currents could induce convective cooling of
the axonal membrane. A small transfer of small positive charge into the inner lipid layer
could induce electronic supra current by attractive Coulomb interaction. The exchange of
exotic W bosons which are scaled up variants of ordinary W bosons is a possible manner
to achieve this if new nuclear physics is indeed present."

Muisti palaa pätkittäin. Meni hieman offtopikiksi, mutta mielenkiintoista silti.

Lainaus on tuolta: http://tgd.wippiespace.com/public_html/ ... ulseeg.pdf

Moi!

Jännite-ero solukalvon ulkopuolen ja sisäpuolen välillä ei ole kovin suuri, esim. 70 millivolttia, mutta kun etäisyys on niin lyhyt, niin siellä on voimakas sähkökenttä.

Eräs impulssien kulkeutumiseen liittyvä on Ranvierin kuroumat.
"Myelinisoituneessa aksonissa hermoimpulssi kulkee nopeammin kuin myelinisoitumattomassa, koska hermoimpulssi hyppii myeliiniin muodostuneiden Ranvierien kuroumien välillä."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aksoni

Ei varmaan pitäis jokaiseen asiaan puuttua, mutta sähkökärpäslätkästä sen verran, että toin mökiltä po. tuotteen ja ajattelin sen sopivuutta (purettuna ja itse suurjännite osaa hyväksikäyttäen kokeilla) soveltuisiko se kenties esim. Parr-kokeissani ionisaattoriksi?) Parr kokeissa mainitaan aina, että 'lähellä/ympäristössä tulee olla 'jonkinlainen ionigenis'.
En ole vielä mitannut (suurjänniteprobella), minkätason voltit siellä 'lätkässä' oikein pyörii, mutta saako siitä suurjännitteen lisäksi ioneja 'muuhunkin käyttöön' ja kuinka tuota ionipursketta sitten voi ohjata haluttuun suuntaan ja kohteeseen?
Eki

laita vähän isompi se keraamikonkka, niin alkaa lätkästä lähtemään kunnon napsut, ampparikin pamahtaa kappaleiksi.

Kiitos siviili konkanvaihtovinkistä! Jos vielä moninkertaistan sen, niin lähteekö erkosiltakin taju (ja jää itse ' sätkimään?).

En ole tuohon 'sähkölätkään oikein ehtinyt keskittyä, sillä mulla on samaan tarpeeseen peräti 4 'pientä Teslakelaa (1 oma tekele, 3 noista parin euron sarjoista kasattuja). jotka potkivat ihan hienosti.

Mulla on 'purettuja' sytkärien piezoja nippu, samoin muutama 'tukevampikin'. Okei. Ajattelin kokeilla kieputtaa jonkin verran kelaa po. elementtien ympärille ja sitten taajuusgeneraattorilla (ja vahvistimella boostettuna) yrittää saada piezoelementin resonanssiin, siis antamaan jatkuvaa kipinää?
Aivan hörhö ajatus toki, mutta netistä luin, että jos kestomagneetinkin ympärille kieputtaa kelan, niin sen voi sopivalla taajuudella saada 'laulamaan'!
(Nyt meni tää juttuni hieman 'tuolle seko seko puolelle' eli kokeilenkin kenties jotain järkevämpää....)

Tämäpä varsin mielenkiintoinen ketju! Itseäni tosissaan kiinnostaa tuo Erkosin omaehtoinen kokeilu.
Ajattelin mennä varmistamaan paikan päälle ambulanssivarustuksissa kun Erkos täräyttelee itseltään tajun pihalle ettei mitään
pahempaa satu. Mukaani otan ihka aidot mutta omatekoiset sydämen uudelleenkäynnistäjät.
(Tällä setupilla saattaa kylläkin herääminen olla pikemminkin sydämen uudelleenKÄNNistämistä...)

Erkoksen takuuvarmaan tajunnan takaisin singontaan minulla on taatusti Coulomb-carrierit pintaan saava rehti Scyllac !!

Tai miksei toisaalta laitettais koko kärpäslätkään eristekerroksia myöten tämmöinen vähän astetta järeämpi taivaan ja maan
rajalta leiskuva Sclyllac-himmeli antamaan vähän enemmän puhtia itse liipaisuun niin vois Erkos itsensä
sijaan huitoa juhannustyyliin ympäriinsä räjäytellen mailan eteen osuvat "esteet".




Mut mitä sääskelle tapahtuu sähkökentässä. No ei paljon mitään. Ne on Taivaan Jumalan suosikkiotuksia määrällään ja pystyy reorientoimaan
itsensä uudelleen predator-jahtiin resetoiden koko varustuksensa. Sääsken pistinputkessa on näitä suprajohtavia kanavia lämmön ja kaasun
tunnistukseen. Ne eivät pelitä sähkökentässä kunnolla jos on sääski liian polarisoitunut.

Siksi siis sääski ei viihdy MIKARin sähkömailassa
sekuntia pidempään; se tahtoo antaa MIKARille pistoksen!

Sääskellä on siinä nokassaan anturit millä puolella
nokkaa on kaasuesiintymä eli CO2 kun ollaan vielä kaukana näköetäisyyden ulkopuolella,
sekä jonkinlainen molekyylitason vibraatiotunnistin hengitetyn kaasun "väristä".
Sääski näet pystyy tunnistamaan kohteen veren makeuden sitä makiaa saadakseen koskematta rokotettavaan.

Sitten lähempänä:
Sääsken nokassa on kanssa eräänlainen puolijohde-järjestelmä
eli kun nokka on tarkasti kohti pistettävää suunnattu tulee nokan kautta aivoihin,,, (onko sääskillä aivot??) kiihottava signaali.

Sitten kun ollaan
ihan ihon pinnassa alkaa skannausvaihe. Nokka näkee infraa, silmät uv-aluetta, ihon pintaa skannataan nokalla,silmiä ja uv-näköä tarvitaan
parittelussa.
Sääski hakee kohdan missä pistin menee resonanssiin. Toisin kuin meidän infrapunakameramme,
Taivaan Jumalan ihmeotus sääski pystyy skannaamaan nokallaan eri kerroksia yhdellä silmäyksellä
ihon pinnan katveessa lentäessään - siksi sääski pomppii ihan lähellä ihoa pistokohtaa etsiessään. Se siis pyrkii pistinnokkansa saamaan
juuri sopivalle korkeudelle skannaamista varten. Sitten kun hyvä "kohina" on saatu siihen ohjaudutaan välittömästi ja aloitetaan
pistoproseduuri. Sääsken nokan sisältä tulee tämä notkea katetri. Sen toimnnasta kaiketi on Tubessa jo videokin...

https://www.youtube.com/watch?v=rD8SmacBUcU

Adonaille Yeshuassa kiitos tiedon sanoista että pystyin selostamaan kokopuin järkevästi.

Tämän palstan nerot saavat oman kiitoksensa kanssa näistä himmeistä, mutta loistavista ideoista!
Pietsoresonanssi on kerrassaan loistava idea !! MUST TRY!!