penttinen kirjoitti:Onkos jossain tullut vastaan lämpövoimakoneita, siis höyrykoneita/turbiineita, joissa käytetäänkin veden sijasta jotain muuta, vaikkapa alkoholia, freonia, hiilidioksidia, jolla kiehuminen saadaan aikaan jo alle nolla ºC ??
Olen pohtinut samaa vuosi pari takaperin, esim. Teslaturbiinin vinguttamiseen. R410A kaasulla paine nousee 30 - 40 bar tuntumaan ja lämpö nousee jopa 121 C asteeseen, tämä saattaisi hyvinkin antaa jotain mekaanisesti takaisin
.
Hiilidioksidi (nyk. R700A) on vanha jäähdytyskaasu ja sitä on käytety jo yli 100 vuotta sitten laivoissa muistaakseni höyrykoneiden lämmön talteenottoon. Tietääkseni ei kuitenkaan itse lämpökoneen kaasuna. Toinen vastaava kaasu on ammoniakki joka on hiilidioksidiakin parempi jäähdytyskaasu mutta vuodon sattuessa hyvin myrkyllinen. Ammoniakkia käytetään suurissa kohteissa kuten jäähallien ym. vastaavien hiihtoputkien jäähdyttämiseen.
Hiilidioksidi jäähdytysaineena meni muodista pois 1950 luvulla mutta on lämpöpumppujen myötä palannut takaisin. Kaasuna se luokitellaan luonnolliseksi kaasuksi ja ei ympäristöä pilaavaksi toisin kuin hiilivedyt, joita toistaiseksi yleisemmin käytetään lämmön siirtoon. EU.n taholta tähän on tulossa rirektiivi joka kieltäisi lähivuosina hiilivetypohjaiset lämpöpumppukaasut. Hiilidioksidi menee puristettaessa helposti ylikriittiseen tilaan ja paine sekä lämpö nousee yli 200 bar eli voimaa on. Ongelmana on korkea paine joka vaatii järeämmät materiaalit. Normaali kylmäaine kupariputkiputki on mitoitettu 120 bar paineelle. Varaajan kampakupariputki kestää 75 bar paineen ja Outokummun mukaan "ylikin". Hiilidioksidi käyttöön nämä putkistot ei sovellu ja esim. Sanyon CO2 lämpöpumpussa on päädytty siihen, että kylmä vesi kiertää varaajasta ulkolämpöpumpun sisälle ja lämpö siirtyy mahdolisimman lyhyen matkan ylikriittisestä hiiliidioksiidista veteen, joka palaa kuumana takaisin varaajaan. Toinen ongelma hiilidioksidin käytössä on ollut sen jäähdyttäminen, joka on vaatinut melkoisen massiivista "syyläriä".