Mukulana tavattiin usein käydä kyläilemässä isäni tädin ja sedän luona, siellä ensimmäisenä pisti silmään koko tupaa hallitseva Könnin kaappikello. Kello ei ollut aivan tavallinen kaksiviisarinen könniläänen, jollaisen olin nähnyt naapurissa olevan. Pelkästään kellotaulussa oli viisareita kuin hyvin varustellun auton kojetaulussa, tunti- ja minuuttiviisarin lisäksi taulussa oli sekunti-, päivä-, viikko- ja kuukausiviisarit. Kellotaulun yläpuolella oli vielä seitsemäntenä viisarina pallo, jonka toinen puolisko oli musta ja toinen valkoinen. Hitaasti pyörivästä pallosta näki kuun sen hetkinen asento. Taulun ulkopuolella oli "vesiklosetin" narua muistuttava vedin, repeteeri eli kansanomaisemmin "kusinaru". Isännän tai emännän astellessa pilkkopimiässä tuvassa pihan perälle asioimaan, kellon ohi mennessä samalla narusta kiskaistaessa kalenterikello ilmoitti lähimmän täydentunnin ajan. Täysien tuntien lisäksi, kalenterikello ilmoitti puolet ja neljännestunnit. Kyseessä oli hienointa tekniikkaa 200 vuoden takaa, mitä lehmällä per viisari sai ja mitä täällä "aakeen laakeen laidalla mettälääset" osasivat tehdä 1790-luvun jälkeen ja vieläpä Euroopan sekä maailman mittakaavassa ainutlaatuisesti.
Olen kellopiirissä tehnyt könniläistä kellokaappia ja siinä sivussa miettinyt, mistä mahtaisi saada aidon könniläisen tai könnin koulukuntaan kuuluneen tekijän valmistaman koneiston. Ongelmana Könnin kellokoneiston suhteen on se, että tekijöitä on enää laskettavissa yhden käden sormilla ja hekin alkavat olla ikämiehiä. Yksi ajatus oli itse rakentaa koneisto mutta ongelmaksi tuli, ettei niistä ole oikeastaan olemassa minkäänlaisia piirustuksia. Silti tietoa sain runsaasti, kun kävin hakemassa oppia Saarimäen Jaakoolta, joka järjesti 1970 -1980 luvulla parikin kertaa kellon koneiston valmistuskurssin Ilmajoen kotiteollisuuskoululla. Tuolloin hän toimi rehtorina myös siellä. Yhtenä vaihtoehtona oli saksalainen Kieningerin tai Herlen valmistama kalenterikellon koneisto kellokaappiin. Yksi kaapin tekijöistä oli hankkinut Kieningerin viisi viisarisen koneiston, sitä tutkiessani ja vertaessani Saarimäen Jaakon valmistamaan kuusiviisariseen Könnin koneistoon, tulin lopulta siihen tulokseen että kyllä se Könniläänen olla pitää. Tämä Kieningeri näytti "köppääseltä" verrattaessa sitä Könniläisen selkeään tekniikkaan, rakenteeseen ja työn laatuun sekä vanhan ajan seppien kauniiseen muotokieleen. Vai mitä mieltä olette?
ks. http://vapaaenergia.ning.com/photo/koen ... ntext=user
Alkuperäinen kalenterikellon koneisto: http://www.konninsuku.net/img/linked/fi/Kuva12.jpg