lämminvesivaraaja lähtee

[penttinen]

Ai että kun tykkään näistä.. varaaja lähtee kuin lehmä makuulta.. Ylipaineinen vesi höyrystyy nopeasti paineen laskiessa, eli silloin kun varaaja repeää.. Onhan kaikilla varmasti se varoventtiili tulpattu... *virn*

http://www.youtube.com/watch?v=JmJoyuUJj2Q

[mikar]

Moi!

Vesi on vaikea elementti. Sopii kaukolämpöön hyvin, mutta kotikäytössä haasteellista koskien vesikiertoisia takkoja/takkasydämiä. Niitä on jo aika monelta valmistajalta saatavilla. En ole oikein päässy jyvälle, miten ne eroavat toisistaan, poislukien osin kondenssiveteen perustuvaa ilmeisen hyvää c-järjestelmää.

Kummallista miten vähän muita systeemejä kehitelty veden ja ilmatuulettimen lisäksi. Esim. parafiinia näyttää olleen kaiketi kokeilleen, mutta hiilivedyt vaikeita, hajoavat tms. korkeissa lämpötiloissa (kuten kynttilässä). Yleensä tällaiset eivät kestä myöskään monia uudelleen jähmettymisiä ilman rakenteen muuttumista. Sitten on suoloja kaiketi kokeiltu, ja ovatkin yleensä hyvin stabiileja, mutta suolasulina on usein hyvin korkea sulamispiste, ja vesiliuoksina "pommeina". Kalliita erikoisratkaisuja voi olla erikoishiilivedyillä/-suoloilla.

[penttinen]

se ongelma on ollut tulisijojen varaavuus, josta johtuu hallitsematon kiehuminen. Myös palamisen tehon suuri vaihtelu , siis lämmön tuotto: Vesikierto ja lämmönluovutus (patterit, varaaja, jne pitää mitoitaa hetkellisen huipputehon mukaan, joka saattaa olla takassakin jopa 50 kW, kiehumisen estämiseksi. Tai sitten pitää päästää lämpöä harakoille. Kiehumnen tarkoittaa aina kuitenkin katastrofia, koska järjestelmään pääsee ilmaa ja kierto pysähtyy. Tulta ei saa sammutettua nopeasti, saatikaan tulisijan kivimassaa jäähdytettyä, jolloin alkaa tulemaan vaurioita. ( tuli-vesi-lämmönvaihdin, pumppu, jne saattaa vaurioitua. ) Kylmän veden lisääminen järjestelmään saa aikaiseksi saman, kuin kiehuvaan autonlohkoon: lämpörasitukset, halkeaminen, jne.

Toinen asia on se, että jos talo on jo 25 asteinen, ja varaaja täynnä 100 asteista vettä, ja joku haluaa nautiskella takkatulen lämmöstä, niin taas kiehuu.

Monesti takka-vesi-sydämeen kyllästyy nopeasti, koska poltettavan puun määrä on opeteltava: jos polttaa liikaa inoissaan, niin vaikutus saattaa näkyä parin tunnin päästä palttamisen loputtua: varaaja kiehuu ja talo on kylmä (veden kierto loppunut, koska kuumat kivimassat on ylilämmittänyt varaajan, jolloin pumppu on saanut ilmaa)

Parhaimmillaan takka-vesi-sydän on sellainen apulämmitin. Virossa näkee kiukaaseen yhdistettyjä lämminvesikehittimiä: Painovoimaisesti lämpö nousee vintillä olevaan avonaiseen varaajaan: kiehuminen ei haittaa, höyry menee putkesta pihalle. (harakoille) Varajassa on sitten kuparikierukka lämmintä käyttövettä varten. Täällä tämä systeemi ei ole hyväksytty, koska bakteerikasvusto saattaa yllättää käytäjän, mikäli vesi ei lämpene yli 55 asteen. Toisekseen se vaatii toistuvaa lämmittämistä pakkasilla, jotta välipohjan varaaja ei jäädy.

Lopuksi: nämä kaikki edellä mainitut laitokset ovat hyötysuhteeltaan/taloudellisuudeltaan huonoja. Ei niinkään lämmön talteenoton/siirtymän kannalta tulisijassa, vaan käyttämisen hankaluuden vuoksi. Aina jostain täytyy päästää lämpöä pihalle, että järjestelmä pysyy toimintakuntoisena. Milloin se tulee höyrynä, joskus taas liikana sisälämpönä, jne.

Täläistä tässä nyt tuli mieleen.

[mikar]

Moi!

Hienosti kuvailit sen ongelmavyyhdin, joka veden kanssa on. Monesti kun lukee ko. vesijärjestelmiä ja niiden mainoksia, niin tätä todellisuutta ei juuri tuoda esille. Esimerkiksi helppokäyttöisyys on aika kaukana, ja joutuu elämään takan ehdoilla eikä toisin päin. Joku hyvin kuvaili, että eikös se pannuhuone ole veden kanssa paras paikka vesikaivoineen eikä olohuone

[jussik5]

Moro

Herranjestas kun tuli kiire tarkistaan varoventtiili
Poistin tässä parivuotta sitten 1500 litrasen varaajani pois käytöstä (kiertää vaan öljykattilan vesitilan kautta). kun lämmönvaihdin kierukka alko vuotaan oikeen reilusti.
Onneks oli näköjään ajatellu järjen kanssa ja varoventtiili oli "oikeella" puolen kalvopainevaraajaa. (HUH).
Ei vaiskaan, ei ollu hätää.

On kans monennäköstä viritelmää nähny aivan uusissakin taloissa vesikierron toteuttamiseksi takoissa ja vastaavissa tulisijoissa, kaikki olen luokitellut "pommeiksi", mutta kehtaappa sanoo se isännälle, että toi sun viritykses ei ny oikeen oo pitkäikänen, ja oksää ny varma että tää olohuone on oikee paikka
On yleensä yrittäny selittää metallin lämpölaajenemista verrattuna tiili/kivirakenteeseen ja sitä että tällanen paineistettu sydeemi ei oikeen oo viisasta tai ollenkaan viisasta yhdistää esim. tohon maalämpöjärjestelmään.

Yleensäkkin ottaen olen pannut merkille, että vanhat vapaakiertoiset, avoimella varaajalla (vintillä) olevat systeemit ovat olleet niitä huolettomimpia juttuja.
Niitä on täällä maaseudulla monessa vanhassa maatalossa käytössä, ja toimivatten vallan hienosti, kun toisiopiiriin (patteripiiriin) laitetaan termostaatin ohjaama suntti/ja kiertovesipumppu, johon myös kannattaa tehä ohitus vapaalle kierrolle.
Itellä toimii koko talon lämmönsäätö tällä hetkellä vain yhdellä ja ainoalla Danfossin termostaatilla, joka ohjaa pelkästään kiertovesipumppua, sunttia (käsisäätöistä) täytyy käydä kääntämässä kerran syksyllä ja toisen kerran keväällä.

Ite oon pelänny noitten paineastioitten kanssa ton mun Transiitin kanssa, kun siellä perässä kulkee koko ajan kompura (säiliö 50l), ja mitäs jos näin kylmällä ilmalla painekytkimelle menevään ohueen kuparikapillariputkeen meneekin jääklimppi ja kylmä paineilma tukkii tosi äkkiä ton ylipaineventtiilin virtauksen kanssa.
Muuttaakohan mun Transiitin tavaratila (10.5m3) muotoonsa jos se painesäiliö mojahtaa jossain 25 barissa?
Onx tietoo kuinka noi Kiinalais/Italialaiset kompurat on käyttäytyny pakkasessa?

[Vipunen]

Näin myös tuon myytinmurtajan jakson jossa tossauteltiin lämminvesivaraajia taivaalle. Mielenkiintoinen ja hauska jakso.

Suomalaisten ja ruotsalaisten uunien ideana on lämmön varaaminen tiili-tai kivimassaan ja sen hidas luovutus ympäröivään huonetilaan. Vanhastaan uuni, takka tai hella savupiippuineen on aina ollut keskellä rakennusta, ollen talon sydän. Pohjois- ja Itä-Suomessa savukanavia on tavannut olla yksi iso ja Länsi-Suomessa niitä on yhdessä piipussa neljästä seitsemään.

Keski-Eurooppalaisissa, englantilaisissa ja amerikkalaisissa taloissa, takka sun muut harakoille "kaiken hukkaavat" on rakennettu talon päätyyn ja savupiippu joulupukin mentävällä hormilla talon ulkopuolelle. Myös hormin sulkeva savupelli niistä puuttuu. Lämpö säteilee tulen palaessa ja sen sammuttua on taas kylmä, se ei varaannu kivimassaan. Siinä kun suomalaiset siirtolaiset veivät saunatekniikan intiaaneille, he veivät myös hirsirakentamisen taidon ja varaavan takan mallin. Amerikassa se ei kuitenkaan yleistynyt suomalaisalueita lukuun ottamatta, anglo-amerikkalaiset rakensivat tupansa edelleen niin, kuin lähtömaassaan olivat oppineet. He eivät myöskään hoksanneet, että lämmityksen lisäksi tulisijaa voidaan käyttää uunina. Sitä varten ruuanlaittoon kehiteltiin kamiinoita.

Mietin onko aivan järkevää laittaa vesikiertoa lämmitykselle puulämmitteiseen uuniin, kun lämpö siinä varataan muutenkin kivimassaan. Yksi hyvin mielenkiintoinen, yksinkertainen ja nerokas ratkaisu on täältä meidän kylältä, siinä kaksikerroksiseen taloon rakennettiin vesikattoon asti ulottuva avonainen oleskelutila ja sen keskelle varaava leivinuuni. Leivinuunin savupiippu on talon keskellä ja hormin sulkupelli, vasta katon rajassa. Näin myös savupiippu lämmittää koko rakennusta.

Joulupyhinä laitoin lisälaitteeni pannuhuoneen kattilaan ja aloin polttaa puu- ja turvepellettiä.
http://vapaaenergia.ning.com/video/puu-ja-turvepelletin 500 kg säkki turvepellettiä maksoi 85 euroa ja 115 euroa tuli puupelletin hinnaksi. Nuukia nuo kauppiaat ovat, kun vain vitosen pluutasivat. Viime yönä poltin säiliön tyhjäksi kun lämpö nousi +85 C asteeseen, lopun yötä meni hehkulla puoleenpäivään asti ja lähti vielä sillä uusi satsi palamaankin. Sekoitan pelletit keskenään n. 6 kg satsina ja lataan kattilan polttoainetilaan. Vuorokaudessa kulutus on 20 - 25 kg (noin kilo tunnissa) riippuen siitä, miten kovasti liekkiä vedättää ja kuinka nopeasti lämpöä tulee nostettua. http://vapaaenergia.ning.com/video/laemmoen-yllaepito (kuvan laatu hieman huono, toivottavasti niistä näkee )

Kattilan ja varaajan välissä on latauspumppu jonka termostaatti avautuu varaajaan vasta, kun kattilan lämpötila on 72 astetta. Varaajalta taloon lämpöä pumppaa taajuuskiertovesipumppu joka säätää automaattisesti pyörimisnopeuden sen mukaan kun tehoa tarvitaan. Kun lämmintä tarvitaan lisää se kasvattaa pumppausnopeutta, hidastaa kun tehon tarve pienenee.

Aikasemmin talossamme oli avonainen paisunta-astia piipun vieressä, aikaisempi omistaja asui muualla ja yhtenä talvena öljy oli loppunut ja putket jäätyi. Tilalle oli asennettu paisunta-astia ja järjestelmästä oli tehty suljettu. Koko systeemi meni vaihtoon 2004 kun meinasin posauttaa 2000 litran vesivaraajan. Onneksi halkesi etureunan hitsaussaumasta ja enimmät paineet pääsi ulos. Myöhemmin selvisi että jäätymisen jälkeen remonttia tehnyt tuttu putkimies oli myös testannut järjestelmän sietokykyä ja juossut lujaa pihalle kun varaaja pullistui. Pilkoin varaajan uuden tieltä ja sen kappaleista olen sitten rakentanut lisälaitteen pelletin polttoa varten. Hieman kaarevia levyt paikka paikoin ovat, mutta silti niistä saa yhtä sun toista näperreltyä.

Avonaisessa paisuntasäiliössä kattilan kiehumislämpöpiste on 95 astetta, suljetussa piirissä se on 110 astetta. Puulämmityksessä 1100 litran varaajalle, paisuntasäiliöitä tarvitaan kaksi ja öljylämmitykselle niitä tarvitaan yksi. Tämä siksi että puulämmityksen lämpötila saattaa heittää jopa 20 - 80 C astetta, kun taasen öljy sekä sähkölämmityksellä se on suhkot tasainen 5- 7 C asteen heitolla. Yläkerran patteri on n. 7 metrin korkeudella ja järjestelmässä olen pitänyt 0,9 bar -1 bar painetta 70 asteen lämpötilassa. Yhden kerran olen joutunut ajamaan kattilaa alas kiireen vilkkaa sähkökatkoksen vuoksi ja kiertovesipumppu pidätti. Lämpötila nousi yli 100 asteen ja paine samassa 1,5 bar. Kyllä siinä puolituntia sai jännittää, lähteekö koko mörskä seinän läpi...

http://www.ilmajoen-putkirakentajat.fi/kuvat/pannu.swf

[mikar]

Moi!

Jos tarvitsee tietoa eri materiaalien lämpökapasiteeteista ja käytöstä, esim. parafiinin, niin sitä löytyy esim.
Energian varastoinnin nykytila
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf

[penttinen]

Joo. Joitakin kertoja olen nähnyt kattilan kiehuvan ammattini puolesta. Se ensimmäinen pieni kohina 95 asteen paikkeilla on vain ns. irtohapen erkaantumista vedestä. Mutta sitten 100 asteen paikkeilla paine alkaa nousta kiehumisen johdosta. Varoventtiilistä tulee lähes pelkkää höyryä. lämpöenergia hukkuu tehokkaasti olomuodon muutokseen, ja höyry poistuu nätisti varon kautta. Ei siis kovin näyttävää lopunperin.

Btw, nätti koira. minulla oli just tuollainen.

Kompuran säiliö.. hmm. pakkanen saattaa tehdä kyllä temppuja. Se kiinalainen painekytkin on aika surkea. Ja varoventtiili ei ole tarkoitettu jäätyväksi. Mutta eikös se varo ole siinä putkessa, joka tulee kompuralta säiliölle? ilma on kuumaa, eikä se silloin jäädy.

[penttinen]

btw, suursäkki (500 kg, Vapo) K-raudassa oli 160 egee. Tästä kilowatihinnaksi (4,7kWh/kilo) tulee 6,8 cent/kwh. Pelletti on siis kalliimpaa nyt kuin kevyt öljy. Öljyllä muistaakseni on litrahinta hiukka päälle 60 cent, jolloin kilowatille tulee hintaa 6 centtiä. karkasti. Ja tuo löpö on kotiintoimitettuna. Pavut joutuu hakee bensakäytöisellä autolla.

btw, K-raudan pihalla sanoin, jotta laitappa lavalle taas säkki niitä papuja. Ukko kiikuttaa trukilla säkin, ja laskee lavalle. Siitä kuului sellainen krunts-ääni. Ääni jäi jotenkin vaivaamaan, ja tönäisin hetkenpäästä säkkiä. Runts-runts. ??? Yllätys olikin suuri, kun se sisälti lekasoraa. Tämä palaa hieman huonosti pelletipolttimella, tuumasin trukkikuskille. "No voi perkl..." ja se lähti vaihtamaan säkkiä..... heh...

[Vipunen]

Onpa arvokkaita papuja, Norinkylässä http://www.nordtherm.fi/index.php maksaa 110 euroa/500kg säkki ja isompia eriä kuljettavat kotiin. Kuulemma puupelletti valmistetaan Parkanossa. Ilmajoella kolhoosikaupan rautapuolella 118,26 euroa ja flikka ei sitten millään pluutaa. Son ku kilipaalijalla "valamiiksi tingityt hinnat". K-maataloudessa puupelletti 120 euroa ja turvepelletti 85 euroa. Pluutaa 5 eeroa jos ottaa molemmat yhtä aikaa. Hakuun palaa löpöä vitosen per reissu.

Vapon Peräseinäjoen tehtaalta sai ainakin vielä vuosi takaperin suoraan kärryyn irtomyyntinä puupellettiä. Puupelletin valmistus kuulemma loppui siellä ja se tulee nykyisin kaikki sopimusvalmistajien kautta. Peräseinäjoella tekevät enää turvepellettiä. Hain sieltä kolme vuotta sitten viimeksi kuorman ja silloin sekapelletti, jossa on puolet puuta ja puolet turvetta, maksoi 95 eeroa. Myivät turvepelletin hinnalla sitä. Sekapelletti ei ole markkinatavaraa ja sitä valmistuu vain silloin, kun vaihtavat valmistusta puupelletistä turvepellettiin tai päinvastoin. Laadultaan vaihtelevaa ja varastointi ulkona katoksen alla. Käyttivät itse sitä lämmitykseen.

Ensimmäisenä vuonna kun hain pellettiä, siellä oli oikealla asenteella oleva kuormaaja ja itselleen hankalan edestakaisen puntarille ajamisen sijasta, arvioi kärryille sopivan 350 kiloa tavaraa ja hinnaksi tuli 50 euroa. Tyhjätessäni kärryn, laskin samalla paljonko sitä kauhakuormaajasta kärryyn kerralla sopi ja sopihan sitä 750 kiloa kun kukkuralle laittoi. Halvimmillaan sain pellettiä 15 eerolla kuorma kevättalvella, kun tyhjäsivät hallia "moskasta". Appifaari haki toisen kuorman ja meni pitelemään kärryn suojakuuppaa, sattui seisomaan tuulen puolella ja kun kuormaaja kippasi tavaran kauhasta, appi joutui sellaiseen tomupilveen että mustaksi muuttui. Valakooset silimämunat vain loisti päästä ja emäntä oli kotona kattonu klasista, kuka kumma neekeri se heidän autolla pihaan ajaa .

Yhden kuorman sain ilmaiseksi tilalle, kun edellinen kuorma ei pysynyt koossa ja se hajosi helposti moskaksi.

En muistanut sanua että vettä kuluu "pesälliseen" n. 2 dl ja se on arinan päällä (vielä kokeellisesti) sen etuosassa höyrystymässä kissinruoka purkissa. Hyödynnän latauskiertovesipumppua lämmön tasaamiseen kattilassa ja varaajassa 72 -75 asteeseen, ensio ilmaluukku on melkein kiinni jolloin liekki on hyvin olematon ja piippuun menevä pakolämpö enää 50-95 astetta. Sellainen huomio että vesihöyry ainakin estää liekin palamisen sinisenä ja nokeentumista ei juurikaan tapahdu. Arinan ja lisälaitteen välissä oleva pelletti hehkuu hyvin kuumaa ja lisälaite on melkein punaisena kuumuudesta. Uutta tavaraa kun kaataa, se on tehtävä joko ennen säiliön kokonaan tyhjentymistä tai sen jälkeen kun hehku on hieman jäähtynyt. Siinä välissä yksittäisistä papanoista tulee muuten savu vastaan. Mielenkiintoista on että pelkkä puupelletti "vorteksoituu" itsestään kun säiliö tyhjee. Puupelletin ja isomman turvepelletin seos tekee samoin, mutta sille voi myös tehdä erikseen kierre, koska turvepelletti saattaa alkuvaiheessa harata tehden "holvin", jolloin tavara ei valukkaan palotilaan ongelmitta.

Kuva "klipklapista" kattilassa: http://i.imagehost.org/view/0662/pelletti18