X-säteitä ja nobeleita

[mikar]

Moi!

Tiistain Helsingin Sanomien tiedesivulla oli sivun juttu proteiineista, röntgenistä ja kiteytymisestä, napakasti esitetty. Oli myös juttua kalvoproteiineista, nehän ovat kovassa sähkökentässä, esim. 70 mV, mutta matka lyhyt, joten iso E.

Luulenpa sieltä tulevan lisää tietoutta ja nobeleja. Sanotaan noin 15 vuotta on sanottu ja yritetty mallintaa tietokoneruudulla asiaa, mutta useat, parhaimmat asiantuntijat myöntävät, että nykytietokonemallit eivät pysty tätä laskemaan, vaikka oli erittäin suuret puheet. Jopa sanottiin, että tietokoneet korvaavat jo silloin laboratoriot, koeputket. Ne mitä mallit laskevat ovat voimakkaasti kärjistäen yhden protonin liikettä tyhjiössä.

[mikar]

Lueskelin CSC raporttia

"Kiinteän aineen ominaisuudet (esimerkiksi sähköiset tai lujuusopilliset) seuraavat tämän muodostavien atomien sidoksista ja elektronirakenteesta. Erilaisilla ab initio -laskuilla, joissa otetaan huomioon kaikki oleelliset vuorovaikutukset atomitasolla, voidaan nykyisin laskea vain sadan atomin suuruusluokkaa olevia systeemejä. Tiheysfunktionaaliteorialla (DFT), joka myös toisinaan luokitellaan ab initio -menetelmiin, voidaan käsitellä jopa 1000 – 10000 atomin systeemejä. Toisaalta yhdessä kuutiosenttimetrissä kiinteää ainetta olevien atomien määrä on suuruusluokkaa 10 potenssiin 23."

ok vuodelta 2003: Moniskaalainen mallinnus eri tiedealoilla, csc.fi sivuilta löytyy

Aika alkutekijöissä kaiketi siis ollaan, ja niinpä siellä Cernissäkin tehdään kokeita - toki mittausdatan käsittely ei olisi mahdollista ilman järeää laskentakapasiteettia.

[jussik5]

Moro

No nyt mäkin pääsin (ehkä) vähän kärrylle.
Puhutaanko samasta asiasta?
http://en.wikipedia.org/wiki/X-ray_crystallography
Sieltä löysin selventäviä linkkejä ja pääsin "proteiinimailmaan"
Tolta Csc.fi.n kautta ei päässy puusta pitkälle

[mikar]

Moi!

Juuri näin
http://fi.wikipedia.org/wiki/R%C3%B6ntgendiffraktio

taitaapi olla poikinut eniten nobeleita

"Wilhelm Röntgenin löydettyä röntgensäteilyn 1895 ei kestänyt kauan, että se jo löysi sovellutuksia, jotka perustuivat röntgensäteilyn absorptioon. Vuonna 1912 keksittiin uusi tapa käyttää röntgensäteilyä, kun Max von Lauen idean perusteella röntgensäteiden diffraktio kiteestä todennettiin kokeellisesti. Pian löydön jälkeen vuosina 1913 ja 1914 William Henry Bragg ja William Lawrence Bragg omalta osaltaan edistivät havainnon kehittämistä menetelmäksi. Laue sai löydöstä Nobelin fysiikanpalkinnon 1914 ja Braggit 1915. Laue-kuva tarkoittaa nykyään polykromaattisella röntgensäteilyllä otettua diffraktiokuviota yksittäiskiteestä. Braggien nimi taas jäi elämään Braggin laissa, johon röntgendiffraktion käyttö menetelmänä tänäkin päivänä suurelta osin perustuu.

Myöhemmin röntgendiffraktiomenetelmän kannalta tärkeitä henkilöitä ovat olleen muun muassa Peter Debye (Nobelin kemianpalkinto 1936), Paul Scherrer, ja vuonna 1962 Nobelin kemianpalkinnolla palkitut proteiinien röntgenkristallografian kehittäjät Max F. Perutz ja John C. Kendrew."

ja esim. DNA kanssa ollut tärkeä kuten, ja DNA:sta on ollut palstalla puhettakin, Raman sironta on toinen mielenkiintoinen
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linus_Pauling
http://fi.wikipedia.org/wiki/William_Lawrence_Bragg

[jussik5]

Jeps

Eiks nämä kaks saanu juuri niistä ansioista tänä vuonna.
Thomas A. Steitz http://fi.wikipedia.org/wiki/Thomas_A._Steitz

Ja Israelilainen nainen Ada Yonath http://fi.wikipedia.org/wiki/Ada_E._Yonath

[mikar]

Juu, aikamoista mitalisadetta 100 vuoden ajan.
kertonee kaiketi jotakin sen tärkeydestä.

Suomalaisetkin ovat kaiketi aika paljon tehneet x-säteiden kanssa työtä, mutta taitaapi enemmän olla toistokokeita.

Hieman kuin suomalainen autoteollisuus, nyt kylläkin ollaan siihen sähköauto yms. satsaamassa, mutta olisi kaiketi pitänyt 5 vuotta aikaisemmin näitä tutkia, eikä nyt trendimäisesti tulla. Olen aika pitkälti sitä mieltä, että pitää olla 5 vuotta edellä, niin silloin syntyy jotakin.