Miten teet kiukaasta varaavan uunin?

[mikar]

Moi!

Juuri näin, vaikka verkkokiukaan tyyppinen palotilan yläosa, ja verkon sijaan metallikuori.

Kivien koko (onneksi edullisia, helposti saatavilla, ei tarvii olla vuolukiveä yms.) kannattaa olla niin, että mahdollisimman vähän menee tinaa, koska tinan hinta on tässä se kustannustekijä. Lyijyä en laittaisia enkä tiedä onkos enää laillista ympäristösyistä.

Riittää tinan nanokontakti (osaan) kiviin.

Toki kun vertaa hintaa vaikkapa vuolukiviuuniin, hintaa voikin hieman olla.

"Metallin lämpölaajeneminen on2-3-kertainen poltettuun tiileen verrattuna"
mitsubishi.1g.fi/X-Files/Pihapiiri_-_Tiilikeskus_v_1985.pdf

Niinpä jos tilanne olisi toisin päin, niin ei tämä onnistuisi. Ja sula metalli myötäilee ja antaa olla sulassa sovussa.

[jussik5]

Liimaappa ihan kokeeks kaks kivee toisiinsa tinalla ja tsekkaa lämpösiirtymä vaikka infrapunamittarilla, saat samalla varmuuden tinan nanojohtavuudesta.
Samalla voit testata, lämpösiirtymän eri aineilla, esim. lyijy ja se vesilasi eli tulilaasti.
Tsekkaa samalla tiilelle ja huomaat kuinka helkutin huono se on
Kivessä pitäis olla magnesiumia, että siirtymä olis tehokkainta, jos aatellaan että Soapstone elikkä vuolukivi on hyvä.
Mitenkähän toimis Dolomiittikivi, kestääkö se lämpöä.

[mikar]

Terve!

Kivihän on kaiketi syntynyt sulasta aineesta jäähtyneenä, ja tiili on poltettu tuote savea ja hiekkaa. Näin kaiketi kiven sidokset ovat toisenlaisia kuin tiilen, ja tehokkaat kiven hilavärähtelyt. Metalleja, vaikkapa rautaa sisältävää kiveä, voisi laittaa, mutta osaltaan, kun mennään korkeisiin lämpötiloihin, niin vuolukiven tyyppinen (ehkä ei kaikkiin suuntiin niin voimakas, kuten nunnauuni kaiketi sanoo) haurastuminen kaiketi mahdollista. Ja peruskivi on halpaa ja saa haluttua raekokoa helposti.

[mikar]

Mitä mieltä olette fononeista?

Fononeihin liittyvät ilmiöt ovat tärkeä osa tiiviin aineen fysiikkaa, koska ne vaikuttavat materiaalien fysikaalisiin ominaisuuksiin kuten lämmönjohtavuuteen ja sähkönjohtavuuteen. Lämmön johtuminen eristeessä johtuu fononien etenemisesta ja matalataajuiset fononit vaikuttavat äänen etenemiseen kiinteässä aineessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fononi

http://en.wikipedia.org/wiki/Phonon
siellä on muuten kiva animaatiokuvakin heti pääsivulla

[mikar]

hieman samasta asiasta, mutta lämpötila-asteikon toisesta päästä oli juuri Jyväskylässä väitös
Väitös: Nanorakenteiden lämmönsiirto-ominaisuudet muuttuvat lähellä absoluuttista nollapistettä (Karvonen)
https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkist ... -50-874800

koittelen erään periaatekuvan varaavasta kamiinasta liittaa

[mikar]

Tehokkaissa tietokoneissa voi olla NaK prosessorijäähdytin, se on nesteenä jo huoneenlämmössä, mutta höyrystyy aika alhaisessa lämpötilassa ja muutenkin hankala tulipesäsovelluksissa.

"NaK is a sodium (Na) - potassium (K) alloy usually liquid at room temperature.[2] Various commercial grades are available. NaK is highly reactive with air or water and must be handled with special precautions. Quantities as small as one gram can be a fire or explosion risk."

http://en.wikipedia.org/wiki/NaK

[penttinen]

Hmm.. paljonko tinan ottama sulamisenergia on? löytyy tiety wikistä, mutta jos muistat ulkoa. Mietin vaan, että paljonko se itsessään luovuttaa lämpöä, onhan kyseessä olomuodon muutos, joka sitoo energiaa.

[mikar]

Moi!

Laskeskelin noita arvoja, ja sulamisenergia ei käytännössä kovin merkittävä siinä määrin, miten paljon on taloudellisesti mahdollista laittaa tinaa. Toki se kannattaa laskuissa ottaa huomioon, ja tinan oma lämpökapasiteetti. Keskeinen on kiven ominaislämpökasiteetti, mikä on lämpötilariippuvainen, ja kun nostetaan lämpötilaa, niin sinne saadaan runsaasti energiaa. Kivilaattaa ei tarvitse hiotakaan, vaan kun sen pinta on nanomittakaavassa erittäin suuri, niin saadaan sulan tinan kanssa tehokkaaseen kontaktiin. Tinan määrä on laskettavissa, kun lohkareen koko tiedossa, pieni paisuntavara kannattaa jättää.

[penttinen]

Mitäs tuo Nak muuten on. siis Natriumi ja potaskan yhdistelmää? Siis kaliuminko? Kiinostavaa on tuossa nuo ominaisuudet. Mutta miten tuolla taulukossa annetaan sulamislämpötilaksi 11 ºC ? (melting)
http://en.wikipedia.org/wiki/NaK

[mikar]

Juu, natriumia ja kaliumia, seoksilla voi olla hyvin poikkeavia sulamispisteitä, mutta turvallisia alhaalla sulavia metalliseoksia, lejeerinkejä on vaikea kehittää.

Elohopeahan on tunnetusti metallialkuaineesta ainut, joka huoneen lämpötilassa on neste, sulamispiste −38,9 °C (ja siis -40 C pakkasilla ei mittaa oikein) ja kiehumispiste 356,7 °C, ja myös nämä kiehumislämpöjen alhaisuudet aiheuttavat, ettei voida helposti tehdä suljettua järjestelmää ainakaan tulipesäsovelluksiin.