Tämä oli viimme kesän kokeiluja, aloitin sen keväällä kytkemällä ensin talon peltikattoon ja maahan, välissä minulla oli bifiläärinen (pannukakku)kela, pari diodia sekä 2 - 4 13 mF käynnistin konkkaa. Tasavirtaa sain maan ja katon väillä ja ilman kelaa 0,40 - 0,50 V / 0,001 A/s. Kelan kanssa parhaimmillaan 9V - 13 V. Pitää myös muistaa, että galvaanisella sähkövirralla on myös oma osuutensa ja sinkitty kattopelti maahan kytkettynä tuottaa normaalipotentiaalin (sinkki -0,76V, rauta Fe2 -0,44V) verran sähköä. Vaihtovirta kiipesi 13 - 20 V / 0,003 A/s. Jännite laski päivällä ja yötä kohti taasen nousi, myös pakkasella sitä tulee paremmin. Välillä kenttä katosi kokonaan muutamaksi päiväksi palaten sateen jälkeen voimakkaampana. Sateella ja kuivalla ilmalla ei muuten ollut merkitystä. Kesäkuun alussa jännitte kiipesi ensikerran yli 2000V ampeerien pysyessä 0,001 - 0,003 A/s paikkeilla. Mielenkiintoista oli, että jännite laski hiljakseen mitä kauemmas jännitelähteestä käveli ja se oli mitattavissa vielä puolen kilometrin päässä 50V paikkeilla. Siirsin kokeilun lipputankoon ja sattumalta hoksasin miten maasta saadaan tehoa enemmän, ampeeri lukema oli parhaimmilaan 0,050 A/s (180Ah) ja tasaisesti sitä tuli 0,022 A/s. Lopetin kokeilun siltä erää kun tuli muuta eteen, seuraavana sovellan Tariel Kapanadsen kytkentää joka käytännössä on hyvin samankaltainen mutta paljon pidemmälle viety.
Kävin äskettäin mittauspaikat läpi, uudessa paikassa mittasin 0,50 V/0,003 A/s jännitettä. Helpoiten maaperän sähköisyyden mittaa siten että lyö yleismittarin piikit maahan metrin välein. Toinen piikki syvemmälle ja toinen pintaan. Talonmme peltikatossa löi välillä 2000 V mittariin, tehoa siinä ei ole. Tasaisesti galvaanista tulee 0,40 V ja vaihtovirta näyttää 3 V jännitettä. Mittaus maan pinasta ja kattoon kiinnitettyjen rautatikkaiden väliltä.
http://a.imagehost.org/view/0533/lipputanko01
lähellä sähkölaitteita jännite kyllä nousi reilusti.