Sivu 2/2

Re: Ilma- ja lämpöpumput sekä kylmäainetekniikka

ViestiLähetetty: 27.12.2011 13:31
Kirjoittaja siviili2003
Virtaavasta vedestä saa aina lämpöö lämpöpumpulle, suosittelen asentamaan lämpöpumpun.

Re: Ilma- ja lämpöpumput sekä kylmäainetekniikka

ViestiLähetetty: 27.12.2011 20:32
Kirjoittaja jussik5
Se tarttis varmaan viedä tonne purolle, mitenkäs lämpö sieltä.
Meinaan jäätyyhän se tossa välillä, jos siitä pumpataa pari astetta veks.

Taitaa olla järkevintä muuttaa virtausenergia sähköks, ja käyttää vaikka
sillä Ilppiä.

Re: Ilma- ja lämpöpumput sekä kylmäainetekniikka

ViestiLähetetty: 28.12.2011 05:58
Kirjoittaja Vipunen
jussik5 kirjoitti:Se tarttis varmaan viedä tonne purolle, mitenkäs lämpö sieltä.
Meinaan jäätyyhän se tossa välillä, jos siitä pumpataa pari astetta veks.

Taitaa olla järkevintä muuttaa virtausenergia sähköks, ja käyttää vaikka
sillä Ilppiä.


Siinä purossa voisi hyvinkin toimia tälläinen "ikiliikkuja" eli vesioinas... ;).

Kuva

Minä olen Vilpoa varten kaivanut ojaa sellaisen parikymmentä metriä pihalla olevaan kaivorakennukseen, josta aikoinaan otettiin vesi kahden maatilan elukoolle ja asukkaille. Kaivo on helekutin syvä ja sen halkaisija on puolitoista metriä, sinne saa pumpulla imuutettuna "alamäkeen" vettä noin kilometrin päässä olevasta lähteestä. Alkuperäisen Makon pumpun moottori oli palanut mutta kaupan Matilla sattui olemaan toinen tilalle. Se vain pitäisi ruuvata tilaansa takaisin. Kesäisin kaivon rakennuksessa on sikäli ilikiää olla, kun siellä saattaa pyöriä käärmeitä jaloissa. Koira taasen tykkää maata sen rakennuksen alla, mutta kuonoonsa sekin sai viimme kesäiseltä luikerolta.

Tarkoituksena on laittaa kaivoon parisataa metriä tuollaista 16 - 20 mm mustaa vesijohtoputkea kieppinä. Minulla on kiertovesipumppu ja noin 30 litran kalvopaisuntasäiliö sekä takaiskuventtiili jo siihen varattuna. Syyläri on tarkoitus hakea Kauppilan autohajottamolta Ilvesjoelta, lyhytnokkaisen Scanian syyläri vaikuttaa sopivalta leveytensä ja korkeutensa puolesta. Tässä vilpossa on kaksi puhallinta ja minulla olisi yksi kylmäkoneen kenno, mutta se on kooltaan hätinä vain puolet tarvittavasta koosta. Kyllä minä uskon että noi ropellit imee kun puhallustakin on vielä 3 metrin etäisyydellä "tukka putkella" ja tavoite on saada nolla keliä vastaava tasalämpö -30 C asteen pakkasillekkin.

Marraskuussa tein putkimuutoksia sisäyksikön ja varaajan välissä. Revin aikaisemmat putket pois jotka kiersi varaajasta sisäyksikköön ja siitä kattilan kautta takaisin varaajaan. Induktion jätin vielä paikalleen mutta nykyisen tilalle on tarkoitus tehdä uusi proto. Varaajassa on kuumakaasukierrukka ja se lämpenee sillä. Tarvittaessa lämpöpumpun käynnistinkontaktori ohjaa kahden 4 kWh vastuksen kontaktoria jos lisävoimaa tarvitaan lämmitykseen. Talosta tulevan putken, joka haarautuu varaajaan ja sunttiin, laitoin sunttiin menevän putken poikki ja vedin putket kiertämään sisäyksikön kautta takaisin sunttiin. Systeemi toimii nyt vain yhdellä taloon pumppaavalla taajuuspumpulla, kun entisessä putkihässäkässä piti olla vielä omansa kiertovesipumppu. Käynnistinanturin ynnä parin muun anturin paikkaa piti hakea uudelleen. Aluksi meinasin käynnistinanturin laittaaa taloon menevään putkeen mutta päädyin varaajaan sen tasaisemman lämpötilan takia. Ensin lämpöanturi oli alhaalla varaajaan sisään tulevan putken yläpuolella olevassa mittaritilassa, mutta parempi paikka löytyi hakemalla kuumakaasukierrukan yläpuolelta. Lämpöpumppu käynnistyy kun veden lämpötila laskee 48 asteeseen ja pumppu sammuu kun se saavuttaa 53 astetta. Kaasun lämpötila nousee 25 asteesta 118 asteeseen.

Nyt kun lämpöpumppu käynnistyy, se lämmittää varaajan vettä sen 5 astetta. Taloon ja markille menevän veden lämpötila on 25 C astetta ja pumpun käydessä, sisäyksikkö lämmittää kiertoon menevän veden lämpötilan 30 C asteiseksi. Suntissa oleva automaatti ruuvaa varaajan kiinni lämmityksen ajaksi ja tästä on se hyöty, että varaaja lämpenee nopeammin ja lämpöpumppu käy lyhyemmän aikaa. Pumpun sammuttua linjassa oleva 30 asteinen vesi jäähtyy hiljakseen takaisin 25 asteeseen ja suntissa oleva automaatti alkaa raottaa pikku hiljaa varaajasta lisää lämmintä vettä linjaan.

Nyt pitäisi vielä löytää sopiva taajuusmuuttaja, pieni ongelma on siinä että ultin ohjekirja ilmoittaa kompressorille 3,6 kWh sisäänottotehoa lämmitykselle, tyyppikilpi koneen kyljessä 4,2 kWh ja Sanyon omat kompurakirjat ilmoittaa taasen 5 hp eli muunnettuna 3,73 kWh. Ilmeisesti tuo tyyppikilvessä oleva luku laskee yhteen kompuran sekä sisäyksikössä olevan käyttämättömän ja tilaa vievän 0,5 kWh kiertovesipumpun tehot yhteen...?

Re: Ilma- ja lämpöpumput sekä kylmäainetekniikka

ViestiLähetetty: 22.10.2012 21:05
Kirjoittaja penttinen
Jaa sullo toi ulti. Moon kaks asentanut tollasta. Eikös tuo kuumakaasun lämpötila ole hiukka korkea? Jos on ainevajausta, niin lämpö nousee herkästi. Olikos siinä katkaisuraja 125 astetta? kun se kuumakaasuhan on kompressorin tuottamaa "sähkölämpöä", ja mitä vähemmän ainetta virtaa, sitä kuumemmaksi se käy.

Re: Ilma- ja lämpöpumput sekä kylmäainetekniikka

ViestiLähetetty: 20.11.2016 20:03
Kirjoittaja siviili2003
Tällä systeemillä sais ny Teslan vanha hyvä keksintö tuulta purjeeseensa:

Kuva