Sivu 6/11

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 13.09.2012 22:19
Kirjoittaja Vipunen
siviili2003 kirjoitti:korjaisin tuota lausumaa niin että ei se vetyatomia hajaannuta, vaan vetymolekyylin, kahdeksi erilliseksi vetyatomiksi, niin jos et tiänny että useammat atomit ei viihy yksinään vaan muodostaa vaikka samanlaisen kaverinsa kanssa molekyylin jos muita parempia vaihtoehtoja ei löydy.

Ja sitten vielä yksi pointti joka täytyy jokaisen itteään kunnioittavan kemistin tietää, eli MOLEKYYLIT EIVÄT MUODOSTA YHDISTEITÄ! anteeksi huudahdukseni. :)

Tiedän mitä puhun, sillä olen keskustellut asiasta Tampereen Teknillisen korkeakoulun rehtorin kanssa, joka sanoi että heidänkin piti lopettaa koulussaan hyötysuhdemittaukset vedyllä, koska anomalia oli selittämätön! Säilyttääkseen uskottavuutensa opinahjona, kun eivät kyenneet "yhtenä kysymysmerkkinä" oleville oppilaille selvittämään miksi jokaisessa mittauksessa energiaa tuli aina enemmän takaisinpäin kuin mitä sitä HHO elektrolyysissä kului.

Olen myös kokeillut pullovedyllä tätä kuumennusta ja verrannut sitä vielä tuon omistamani vetyelektrolyysihitsauslaitteen kuumennuskykyyn.

Pullovedyllä saan hädintuskin raudan punahehkuun kun taas Vetyhitsauslaitteeni höyrystää mennen tullen minkätahansa materiaalisen kappaleen, jopa Wolframin!


Juu kiitos oikaisusta, sen verran olen vain harrastelija että tulee käytettyä enemmän näitä puistokemistin termejä ;).

Tuosta Langmuirin jutusta oli, muistaakseni taas siinä 1946 painetussa kemiankirjassa sivun verran asiaa, periaatteessa Tesla teki saman ilman hapelle muutaessaan sen putkessa otsooniksi. Kuva on aikaisemminkin ollut mutta linkitän sen vielä kertaalleen:

Kuva

Siitä ei tosiaan ole mainittu mitään myöhemmin painetuissa kirjoissa. TKK:n proffalta , Sundströmi taisi olla, hapen hajaantumisesta kemiallisessa reaktiossa tulin aikoinaan myös kysyneeksi, tila vastaa hetkellistä otsoonin kaltaista reaktiivisuuden nousua mutta tähän tämä vastasi, että se ei kestä kuin silmänräpäyksen murto-osan ajan.

Tuo on muuten totta, että siinä vaiheessa lyödään pillit pussiin kun energiaa alkaa tulemaan takaisin päin ja vain siksi, kun tosiasioita ei uskalleta tunnustaa. Oliko muuten Sampo?

edit: hups tuli kirjainvirhe

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 13.09.2012 23:34
Kirjoittaja siviili2003
Tuossa Teslan otsonaattorissa annetaan Happimolekyylille lisäenergiaa että se kykenee vastaanottamaan molekyylisidokseensa vielä lisää yhden atomin, jolloin siitä muodostuu otsonia, Otsonin aktiivisuus perustuu (samoinkun vetyperoksidinkin) aktiiviseen happeen joka ei viihdy "kolmantena pyöränä" vaan haluaisi löytää oman kaverin, usein yksinäinen happiatomi löytääkin kaverin jostain orgaanisesta hiiliatomista ja hapettaa sen, tähän perustuu happivalkaisu, desifionti (bakteerit ja virukset kuolee jos niiden sisältämiä vety tai hiili sidoksia ´ympätään`happiatomeilla).

#


Ei ollu Sampo vaan Ahti.

http://www.settinetti.fi/singlenewsinfo ... d=2&show=2

Ylivieskan Teku

> lainaus <

Koulun ensimmäinen rehtori oli ins., FK Ahti J. Karivieri.

#
lisäys Ahtin tippatyö: http://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/1361

Insinööri ja Fil.maisteri lähti Ylivieskan tekun rehtorin virasta lukemaan ja väittelemään ittensä Tekniikan Tohtoriksi. vuonna 1980

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 14.09.2012 02:10
Kirjoittaja Vipunen
Sampo kehitteli tervanpolttoa ja puukaasutusta, muistaisin että mainitsit joskus hänet.

Katsoppa happiradikaalia, kauppanimeltään ja laimennettuna kloriitti eli natriumhypokloriitti ja jolla valkaistiin paperia. Litku tehdään tavallisesti tintraamalla kloori ja lipeä mutta kemiallisena paristonakin se kävisisi, koska kloorilla on yhdelle elektronille paikka auki ja natriumin elektroni sopii siihen ku nenä päähän. Siitä pitäisi irtoaa yli 4 V jännite...

Kuva

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 13:40
Kirjoittaja siviili2003
Sittenkun joku tietää tai arvaa mikä tämä kuvissa oleva vehe on niin kerron mitä meinasin sillä tehdä.

Kuva

Mikäs1.jpg

#

Kuva

mikäs3.jpg
#

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 14:58
Kirjoittaja Vipunen
En tierä mutta yritän arvata, induktiokuumennin...

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 18:59
Kirjoittaja siviili2003
Vipunen kirjoitti:En tierä mutta yritän arvata, induktiokuumennin...


kuumennin kylläkin mutta ei induktiokuumennin.

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 19:59
Kirjoittaja jussik5
En tiä mutta Pyrolyysiputken tosta vois saada kun pistät ruuvin sisään,
ja murskattua muovijätettä syöttösiilosta.

Vastukset on tuiki tavallisia prosessiteollisuuden lämmitysvastuksia,
oliskohan muoviteollisuuden pehmittimen tai epoksoidun soijaöljyn
säiliön ja syöttölinja välinen lisälämmitin.

Homma isompi Extruuderin turpa josson ruuvi valmiiks sisällä niin
riittää lämmitystehokin Pyrolyysille.

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 21:46
Kirjoittaja siviili2003
Tulihan se vastaus sieltä vaikkakin mutkan kautta, Tämä nimenomaan on muovikoneen extruder.

Tämä kävis vaikka tykinputkeksi, 25 mm kuulaa sisään ja PUM.

Mutta oikeammin aion käyttää tätä FT-prosessissa reaktiokammiona, (Rossinkin koe vois tässä onnistua) painetta kestää aivan valtavasti.

Kaikkiin kuumuutta ja paineensietokykyä edellyttäviin kemian hommiin aivan välttämätön, kävin eilen romikselta purkamassa tän putken vastuksineen, siinä on kolme kpl 1500 watin muhviuunia (tai vaippa lämmitintä), testasin niitä jo kykemällä jokaisen niistä yhteen vaiheeseen ja kuumensin kaikkia yhtäaikaa.

Näin piti tehdä koska extruderin ruuvi oli jumissa sisällä, muovin kanssa, putki kuumaksi about 220 - 370 celsiusta, jopa lurpsahti ruuvi pihalle putken sisästä.

tähän vaan täytyy nyt tehdä paineen kestävät päätylevyt, etupäädyssä onkin jo valmiina sisäkierre, mutta toinen pää on vaan pantalukoilla.

Katalyyttimassan aion laittaa tuonne putkeen vanhoista heikoksimenneistä LIPO-akuista, kännykän akkuja vaan auki ja sisältö tuonne.

Lipoakun sisällä on pääasiassa kobolttia, grafiittia ja litiumia, grafiitit kyllä häipyy kunhan paan synteesikaasua sisään ja dieselprosessi käyntiin, litiumi on vaan hyväksi siellä, jos sattuu vähän vesihöyryä menemään sisään, niin litiumi yhtyy happeen ja päästää vedyn putkeen.

FT-prosesseissa käyttävät maametalli kaliumia tyypillisesti katalyyttien apuaineena, niin miksipä ei sitten litiumi kävis yhtä hyvin.

Kaasujen Vety - hiilimonoksidin lataamiseen tuonne aion käyttää hydraulisylinteriä jossa tiivisteet on kunnossa ja männänpäällä paksua öljyä kaasutiivisteenä.

Muodostuneen höyrymäisen dieselin lauhduttamiseen taas käytän Hydrauliöljy lauhdutinta (paineen kesto noin 100 baaria).

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 15.09.2012 22:16
Kirjoittaja mikar
tässä hyvä esitys litium-ioniakkukemikaalien kierrätyksestä

https://publications.theseus.fi/bitstre ... sequence=1

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiLähetetty: 18.09.2012 16:35
Kirjoittaja Sundancekid
hmm, tuli mieleen tuossa valkoisesta fosforista että, olisikohan mahdollista muuttaa punainen fosfori valkoiseksi allotroopiksi esim laittaa punaisen fosforin johonkin keittopulloon ja sit laittas sen pullon täyteen rautakaupasta saatavalla argon kaasulla, ja lämmitäs sitä keittopulloa sinne 300 asteeseen tai jotain sinnepäin? Tosin sen punaisen fosforin pitäisi olla mahdollisimman puhdasta eikä saisi olla hapettunutta, muuten se keittopullo lentää kiertoradalla kun se fosfori syttyy...>.< Mm. tulitikku askien raapaisupinta sisältää mm. punaista fosforia, se on helppo siitä ottaa asetoonilla talteen.. :D
Ps. itelläkin on aikamoinen kasa noita kännykän litium akkuja, vois kokeilla joskus erotella sen litiumin/koboltin siitä... ^^