Keitokset ja kemialliset reaktiot

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Vipunen » 10.01.2012 15:54

Tuota kidesoodaa on mutta viinisuola on hankittava. Sitä voisi täällä löytyä jostain Rustoopuorista... Hyvät kuvat ja ohjeet.

Emäntä löysi Martojen sivulta asiaakin siitä ja sen mukaan tuo on viinihapon suola, jota kiteytyy viinipullon pohjaan esimerkiksi kuljetuksen aikana kun pullo joutuu viileämpään tilaan.

Lainattua:

Viinikivi

Kukapa viininharrastaja ei olisi joskus havainnut lasin tai pullon pohjalla pieniä kiteitä tai sakkaa, joka ei maistu miltään mutta tuntuu suussa kuin olisi soraa hampaissa. Vaarallista se ei ole, vaikka moni on sitä pelästynyt. Kyseessä on viinikivi eli kaliumbitartraatti, latinaksi cremor tartarii. Se on viinihapon suola ja sitä syntyy viinissä pieniä määriä käymisen aikana. Jotkut viinintekijät poistavat sen jo valmistusvaiheessa jäähdyttämällä ja sedimentoimalla. Mutta jos sitä ei ole poistettu ja viini joutuu liian kylmään, viinikivi saostuu tai kiteytyy. Saksalainen viinisanakirja sanoo, että viinikivi on korkealaatuisen viinin merkki.

Meillä viinikiveä tapaa useimmiten halvoissa valkoviineissä, jotka talvisin joskus päästetään jäähtymään liikaa kuljetuksessa, mutta kyllä sitä voi olla hienoissakin jälkiruokaviineissä niin, että huolimattomasti kaadettu viini näyttää samealta. Harvemmin viinikiveä on punaviinissä, mutta talvella 1989 oli Alkossa erä punaista Bordeaux-viiniä, jonka pullojen pohjalla oli kuin kourallinen syksyisestä metsästä otettuja risuja. Harvat viinintuntijatkaan olivat niin paljon ja niin isoiksi tikuiksi kasvanutta viinikiveä nähneet. Pisimmät risut olivat yli viiden sentin pituisia, haaraisia kuin neulasensa menettäneen kuusen havut.

Leivinjauheet sisältävät viinikiveä. Teollisesti viinikiveä käytetään lisäksi peittausaineena värjäyksessä, lannoitusaineteollisuudessa ja metallien pintakäsittelyssä. Sitä saa ostaa apteekista, jolloin se on lähinnä tarkoitettu ulostavana lääkkeenä käytettäväksi.


Tuosta heinähatusta senverran että sen voi tehdä kahden astian, isomman ja pienemmän väliin jäävään tilaan ja pohjaan pursottamalla uretaanivaahtoa sinne. 5 cm kuulemma vastaa 20 cm villaa...
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 10.01.2012 16:14

Topikin aloituspuheessa olen editoinu kuvat mukaan, muuten kaikki mutta se kiteytysvaihe kuva vielä puuttuu, olen katsonut sitä kiteytymistä ja aikapieniä raekiteitä näkyy tulevan suurempien kiteiden selkään, perus kiteet on jo kasvaneet toisiinsa kiinni ja ovat noin sormenpään kokoisia.
otan tuosta koe erästä siemenkiteet talteen ja kuumennan (sulatan nuo möykyt) uudestaan, ja sitten koetan saaha syntymään yhden ison.

Paras kiteytymisolosuhde saadaan käyttämällä tuota vipusen ehdottamaa heinähattua ja hiekkahaudetta yhdessä.
Eristettyyn laatikkoon järjestetäänpohjalle lämpövastus, vaikka juotoskolvi, sen päälle ohutta kuivaa hiekkaa niin että kolvi peittyy, sitten lämmitetään kolvilla hiekka 80 asteeseen, sitten asetetaan kiteenkasvatus astia siihen hiekkaan, kipataan esikuumennettu liuos haudeastiaan, sitten tarvitaan kolvin kuumennukseen sellainen termostaattiohjattu lämmönsäätö jolla hiekkahauteen lämpötilaa alennetaan 1 asteella tunnissa (kiteen kasvatusaika 60 tuntia, ennenkuin saavuttaa huonelämpötilan) sitten jos vielä asettaa kaksi metalliprikkaa kasvatusastiaan ja kasvatusastian ulkopuolelle juuri samalle kohdalle toiset 2 prikkaa joihin kiinnittää suurjännitelähteen piuhat, niin saa sähkökentän avulla kiteen kasvamaan oikeaan haluttuun suuntaan.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja mikar » 10.01.2012 16:51

"Ensin kasvatetaan siemenkiteitä randomilla tyyliin tulee mitä tulee, ja sitten valikoidaan pinseteillä muotovaliot erilleen."

Usein on tärkeää juuri saada tehtyä oikeanlainen siemenkide, koska siemenkiteellä on ratkaiseva merkitys lopputulokselle.
esim. http://en.wikipedia.org/wiki/Polymorphism_(materials_science)
näitä siemenkiteen teko-ohjeita haeskelen

sähkökenttää on koiteltu, ja tässä on sekä suorassa kontaktissa (elektrolyysi uhkaa) että myös niin tehty, että molemmat elektrodit eristettynä (vaikutus vaikea saada), molemmissa on ongelmat, miten ne saataisiin ratkaistua?
http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/cg800731p
mikar
 
Viestit: 563
Liittynyt: 17.09.2009 17:56

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 10.01.2012 18:35

Jos on vaaraa elektrolyysistä, niin sitten on jännitettä alennettava niin alas että kennojännite ei ylitä elektrolyysin rajaa, aivan samoin kuin vettä elektrolysoitaessa alle 1.17 voltin jännite erolla ei elektrolyysiä tapahdu.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja mikar » 10.01.2012 22:19

Kuten tiedätte, niin molekyylit eivät ole kun tulitikkuja tulitikkulaatikossa, vaan sama molekyyli voi olla eri asennossa ja myös erimuotoisena.

1. Sähkökentän vaikutuskaan ei ole on-off, vaan molekyylit voivat olla 0-100 % polarisaatiotilassa.

"The differences between the charge density distributions in both polymorphs are surprisingly small and observed as slightly different interaction paths between neighboring molecules"
http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/cg1007445

2. Tärkeänä asiana on, että pitää hallita rykelmä, klusteri.

"Dense liquid precursor for the nucleation of ordered solid phases from solution"
http://pubs.acs.org/doi/abs/10.1021/cg049977w

Siis pitää estää eksponentiaalinen potentiaalin lasku
http://en.wikipedia.org/wiki/Double_layer_(interfacial)

3. Pitää hallita laajalla voimakkuusalueella sähkökentän voimakkuus, saadaan eri siemenkiteitä, eri kidemuotoa tehtyä.

"Liquid can turn into solid under high electric field, physicists show in simulations" (Oct. 11, 2011)
http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 112913.htm

Jos ottaa avuksi molempien vaihtoehtojen edut, ja toinen elektrodi on vaikka lasiastian ulkopuolella ja toinen elektrodi kiteytyvässä liuoksessa. Jos kiteytyvä aine ei ole eriste, niin sen voi sulattaa tai liuottaa sellaiseen.

Kuvasin kiteytymisen, jossa sähkökenttä vain dekantterilasin oikeanpuoleisessa osassa, ja muuttelin jännitettä -5000 V-+5000 V.

http://www.youtube.com/watch?v=5c5kOGlP5dA

(ruskea väri dekantterilasin ulkopuolella on kuparitahnaa, jossa siis on toinen elektrodi)


http://aijaa.com/v.php?i=008788344508.jpg
mikar
 
Viestit: 563
Liittynyt: 17.09.2009 17:56

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.01.2012 01:32

sanokaas miten saan toteutettua tuommoisen sähkökolvin lämmityksen ohjauksen jolla saan kiteytymisastian alla olevan hiekkahauteen jäähtymään yhden asteen tunnissa?
Oon miettiny kaikennäköisiä ratkaisumalleja MIAC laitetta myöten, könnin kellomestari vipunen varmaan liittäs rattaalla kellon tuntiviisarin triac valosäätäjän potikkaan, muttakun se säätö on liian karkea, eikä toimi kuin 12 tunnin jaksolla, eikä triac säätäjän potikka ole edes lineaarinen.

Viimeisin kiteytys koe Rochelle suolalla tuotti taas liian pieniä kiteitä, vähän suurempien kiteytymiskeskusten ympärille, kiteytyy siis liian nopeasti, kun koko liemi jäähtyy liian nopeaan.

Muistan yhden lehtijutun noin 11 vuotta sitten kun Joensuun yliopiston fysiikanlaitoksella olivat vesisaavissa kasvattaneet joitain aivan valtavan kokoisia kiteitä, koko oli isompi kuin ihmisen pää, nyt vaan en löydä mistään enää sitä uutista, en omista lehtileike kansioista enkä netistäkään.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja mikar » 13.01.2012 06:16

kaupallisissa kiteytyslaitteissa on mm. silikoniöljyä, jota lämmitellään ja jäähdytellään, ehkä nopeuden voi tarkemmin tehdä kuin hiekkahauteella, en tiedä miten siellä lämpötila säädetään niin tarkasti, DSC (differential scanning calorimetry) laitteethan ovat tavallaan kolikon toinen puoli, joilla voidaan tutkia millaisia kiteitä saatiin eli lämmittämällä, ja katsoa missä lampötilassa kide sulaa ja paljonkos energiaa meni, ja peltierelementtejä
http://en.wikipedia.org/wiki/Differenti ... alorimetry

muuten jos joku kysyy onkos eri kidemuodoilla, polymorfialla merkitystä, tässä linkissä on suklaan eri kidemuotoja
http://www.stimulusconsulting.fi/pdfs/Kadonneen.pdf
mikar
 
Viestit: 563
Liittynyt: 17.09.2009 17:56

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja Vipunen » 13.01.2012 14:19

Miten olisi tälläinen induktiokeitin?

Kuva

Näitä myydään nykyisin alkaen 30 eurosta ylöspäin ja tämä Philipsin malli oli ensimmäinen kuva joka tuli kuukkeli haussa vastaan. Induktiokeittimen kun avaa, sen piirilevyssä on säädettävä ajastin 800 W teholle ja se pätkii virtaa 400W tehoiseksi. Pätkimisaikaa lisäämällä tehoa voidaan edelleen pienentää. ks. kuva

Kuva

Sitä en sitten osaa sanoa mitä keittimen pyörrevirta saa aikaan kiteen muodostumiselle. Jo tälläisellä induktiokeittimellä voidaan sulattaa metalleja ja sillä on erittäin helppo kuumentaa rautaa hehkuvaksi ja karkaista se.
"Kaikkea on opeteltu, mutta kaikkea ei ole käsketty teherä".
Könnin mestari
Vipunen
 
Viestit: 345
Liittynyt: 02.10.2009 01:51

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja jussik5 » 13.01.2012 16:18

Yksinkertainen resepti:

Lämmität vaan tarpeeks ison määrän
sitä kissinhiekkaa siihen optimilämpötilaan.
Sitten sinne uretaanivaahdosta tehtyyn "heinähattuun"
Ja annat jäähtyä vapaasti.

Varaa riittävästi kissinhiekkaa.
"Jos tietäisit 3, 6 ja 9 suuremmoisuuden, sinulla olisi avain universumiin"
Nikola Tesla
Avatar
jussik5
Site Admin
 
Viestit: 1295
Liittynyt: 16.09.2009 17:43

Re: Keitokset ja kemialliset reaktiot

ViestiKirjoittaja siviili2003 » 13.01.2012 18:42

Vipusen selitykset oli sinnepäin mutta Jussin ei ollenkaan.

Vastaus: täytyy tehdä analogi - dikitaali muuntimella ja tietokoneella ohjata.
joku lattialämpömittarin tai PT100 anturi kiinni A/D muuntimeen, ohjelmoidaan tietokone antamaan releohjaukseen virtasykäyksiä sitä harvempaan mitä vähemmän tarvii kolvia kuumentaa.
Rele sitten kytkee ja katkoo tuota 230 voltin jännitettä.
Tietokoneelle vaan pitää ensin asettaa ääriarvot, mitä A/D muunnin antaa silloin kun lämpötila on 20 celsiusta ja toinen ääriarvo 80 celsiusta, sitten tietokoneeseen ohjelmoidaan silmukka mitä se toistaa 60 tunnin ajan, silmukka pyörähtää vaikka kerran sekunnissa ja mittaa mikä lämpötila vallitsee hiekkahauteessa, ja sen mukaan katsoo mikä on vertailu arvo joka tuolloin pitäisi olla ja jos on liikaa niin antaa harvempaan virtapulssin.
Avatar
siviili2003
 
Viestit: 2908
Liittynyt: 16.09.2009 20:08

EdellinenSeuraava

Paluu Kemia

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa

cron