vapaaenergia.com

Morjens,

Olettekos perehtyneet Thane Heinsin systeemiin, jossa tavanomaisen muuntajan yksi sydän on korvattu kahdella magneettisilta ominaisuuksiltaan erilaisella sydämellä?
Ns. Gabriel-laitteen väitetään olevan toroidiversio tästä ja sen avulla väitetään saadun jopa 8 kertaa suurempi output kuin mitä on input:
http://pesn.com/2011/03/20/9501793_Two_ ... --_Part_1/

Moro

Senverran tutustunu, että ollaan likelllä sitä mitä ite oon pitäny rajana, mistä kannattaa kiinnostua (COP 10)

Hiukan vaan hirvittää toisiopuolen jännite kun täällä se tehdään, niin taidetaan jo mennä yli parin kilovoltin ja
ollaan verkossa kii
Mutta seuraillaan asiaa, mitenkä se edistyy.

Moi vähästä aikaa.. Pajan kone on taas kondiksessa, ja tulee ehkä kirjoiteltua enemmän.. (kovalevyssä oli firmwarevika) Jotenkin kämpän puolella ei tule tänne ammuttua.

Tuosta alaitteesta.. Luulen, että taas ollaan valitettan epätietoisia vaihtosähkön mittaamisesta. Sitä kun ei voi mitata yleismittarilla, jossa voltit ja amppeerit. Yleismittari on kalibroitu 50 hz taajuudella näyttämään TEHOLLISTA arvoa, joka on ihan eri kuin jännite. Esimerkkinä normaali 240 V verkkojännite, jossa aallonkorkeus on välillä plussan puolella 325 ja hetkeä myöhemmin 325 miinuksen puolella.

Jos taajuus kaksinkertaistetaan samalla verkkosähköllämme, niin teho kasvaa kaksinkertaiseksi (100 hz) . Jos taajuus lasketaan nollaan, niin teho on nolla. Halpa volttimittari kuitenkin näyttää samaa, vaikka sen pitäis näyttää oikeata TEHOLLISTA arvoa, joka matemaattisesti olisi 480 Volttia. Oletetaan virran pysyvän samana.

Simppeli käytännön esimerkki: Jos tehdään kädellä laineita järveen, ja aallon korkeus pidetään vaikka 0,2 metrissä. laineiden väli olisi vaikka 2 metriä. Halutaan sitten tehdä laineita metrin välein, eli nopeammin, niin meidän täytyy heilutella käsiä tuplasti enemmän. Tehoa kuluu siis tuplasti enemmän, vaikka aallon korkeus on sama (jännite) ja veden massa (virta) säilyy samana.

Jotenkin näin. Olen just kolunnut viikon juutuubista noita free- ja overunityjä, ja liki kaikissa on sama mittausmoka. Oikeasti pitäisi lähteä liikkeelle oskiloskoopin kanssa, ja heittää yleismittarit hyllylle heti, kun mainitaankin jonkinlainen vaihtosähkö. Olipa se sitten vaikka sykkivä tasajännite.

Pikaisesti vielä, siis mitarin pitäisi olla thrue RMS.

Paras vaihtoehto on muuttaa saatu sekalainen sähköteho vastuksella lämmöksi, ja mitata se. Johan alkaa COP:t tippumaan.. *virn*

Tossa ihan kohtuullinen infolinkki:
http://translate.google.fi/translate?hl ... -true-rms/

Tossa mittareita huijataan vaihesiirrolla. Loistehoa. Kaikissa keloissa, halusipa tai ei, virta jää jälkeen 90 astetta. Tällöin tulee taas uusi kummastuksen aihe mittaukseen: Vaihesiirto. Ei riitä, että mittarit on sekaisin muuttuvista taajuuksista. Soppaan lisätään vielä virran ja jännnitteen vaihesiirtymä, joka laskee hyötytehoa. Ns. cosfii. Jos virta ja jännite on toisistaan 90 asteen kulmassa (käytännössä tähän kulma-termiin pääsee käsiksi miettimällä vaikka generaattorin akselin pyörimistä, koko kierros on 360 astetta) niin vaihtosähkön tuottama teho on nolla. Jännitteet ja virrat kylläkin ihan tähtitieteellisissä lukemissa, mutta ei ne tuota mitään työtä, kun ilmenevät eri aikaan.

Jonkinlainen selvitys löytynee Rotoverter-myytistä, jota tutkailin aikoinaan.

http://www.saunalahti.fi/lvihalli/muut% ... rotoverter

Hyvä penttinen, olen ihmetellyt samaa! Ihan yleisenä kommenttina, kun ollaan tekemisissä jännitteen ja virran muutosilmiöissä, varsinkin kun tutkitaan/kehitetään jotain uutta, ei yleismittareita kannata juurikaan käyttää.

Ehdottomasti skoopin käyttöä niin, että toiseen kanavaan tuodaan jännitetieto ja toiseen virtatieto (tarkan ja puhtaan resistanssin yli mitatun jännitteen avulla tietenki). Silloin päästään näkemään/laskemaan millaisia tehoja liikkuu.

Jos taas puhutaan ns. Cold elecricity.stä niin ainoa keinoa
mitata kyseistä energian muotoa on suora kuormitus ja havainnointi,
tiettävästi kukaan ei ole millään mittareilla saanut mitään järkeenkäypiä
arvoja mitattua kyseisestä energiamuodosta.

Esimerkkinä Edwin Grayn sovellukset.

Esim. Dr. Peter Lindemannilta löytyy hyviä julkaisuja aiheesta.
http://www.free-energy.ws/

Joo, skooppi ja 2 kanavaa Ollaan edes jollain tapaa kartalla.

Noissa muissa sovelluksissa lämmöksi muuttaminen lienee ainoa idioottivarma mittaustapa. Ajetaan vaan kaikki sähkö, tai olkoompa se vaikka fuusiota, lämmöksi, ja siitä vaan mittamaan jouleja, kaloreita tai watteja, miten kukin haluaa.

Tulkaahan meettinkiin tänne meille, tsekkaa topikki yleisestä osiosta.

On kiintoisaa tutkia mitä tapahtuu kun testaan tätä ihmetystä aiheuttavaa viritystä, tässä on tarkoitus kokeilla mitä aiheutuu kun samassa kokonaisuudessa on mukana magnetismi, induktanssi , kapasitanssi,ja radiotaajuudet (LF) 170 kilohertsiä.

Magnetismi erikoisella tavalla, eli siten että toroidin käämi on sinkittyärautalankaa, ajatelkaapas miten se teoriassa käyttäytyy kun virran suunta magneettikenttään on 90 astetta, mutta kun vieressä kulkee molemmilla puolin viereinen kierros niin kuinka se kampeaa?

kokeilu on tarkoitus suorittaa sillä kokoonpanolla millä Steven Mark omaansa esitteli.

Autocadilla suunnittelin kääminpohjan siten että siihen tuli 4 kpl keloja 90 asteen sektorein, ja jokainen käämin pää on pujotettu niin alussa kuin lopussakin kahden reiän kautta, liimasin autocadi piirustukseni (joka oli yksi yhteen) tuohon mainostaulu muovilevyyn (valkoiselle PVC levylle, joka on erikoisella tavalla vähän huokoista, mutta kuitenkin kovaa ja kevyttä), jokainen käämilankakierros viivana paperissa, sitten sahasin vannesahalla ympyrät irti PVCstä, ja sahasin vannesahalla kummallekkin kehälle niin ulko kuin sisäkehällekkin 160 kpl pieniä koloja (kertaa kaksi), eli aikamonta pikku lovea (vannesahan terän levyistä, ja 2 mm syvää) piti sahata (4 kertaa 160= 640 kertaa piti työntää levyä terään), näin sain patenttivarmasti käämilangat pysymään tasaetäisyyksin toisistaan, ja kelasta tuli tiukka paketti.

kuva alla ehkä selventää ajatusta:



No niin, nyt on kela mitattu AEA CIA HF mittarilla, http://apogeeindustriesltd.com/aea.aspx


ja ominais resistanssi jolla tämä toroidi antenni on resonanssissa on 26.4 Mhz, kummassakin tapauksessa, olipa siinä magneetit kiinni tai ei ollut magneetteja, (ihan pikkuruinen vaikutus magneeteilla oli taajuuteen, mutta se oli vaan jotain satoja hertsejä.)
toinen mittaus suoritettiin samoin kuin edellä mutta vain puolet käämeistä oli kytkettynä mittaukseen, ominais reso nousi jonnekkin yli 54 Mhz.

mitattiin myös tällä, ja etsittiin että löytyskö taajuuskaistalta jotain taajuutta mille tää stevenin häkkyrä olisi herkkä.
http://www.grove-ent.com/MEILISM5010.html

kuvia alla lisää:

Autocadilla piirsin ensin mallit yks yhteen kuinka leikkaan kuumalankaleikkurilla styrofoamista nuo käämien kannattimet, tulostin paperille, liimasin paperimallin styrofoami levylle, ja sitten oli helppo leikata sopivaan muotoon, ja tuli just käyvät osat! (suosittelen kaikille muillekkin Autocadia koneen osien suunnitteluun ja sapluunan valmistukseen)
#


korjailin yläpuolella olevan kuvan tekstejä.

Aluksi: Ilmainen ja simppeli cad: a9cad. Löytyy vielä googlella jostain latausmestoista. Taisin laittaakin tuonne hyötylinkkeihin joskus.

toiseksi, hyvän näköistä työtä!