Kylmäfuusio(?)lämmitin

[penttinen]

Nyt vielä semmoinen asia, että nikkelin sulamispiste on 1455ºC ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikkeli)
ja kuparin 1084ºC. (wiki) Ruostumatoman teräksen sulaminen tapahtuu viimeistään 1500 ºC.
Eli sulaa nikkeliä laitteessa tuskin on. Muut romut sulaisi ympäriltä pois.

Muoks: lämmitin se on, taitaa olla 300 W. Linkki jossa lämmittimiä: http://www.ht-heater.com/25/28/

[TOP]

Sillä mitä hyötyä on lämmittää vettä? Jos tuon reaktorin rakenne on kuvan kaltainen, niin tuo lämmittää vesitilaa. Ainoa mieleentuleva on käynnistymiseen liittyvä lämmitys.

Ymmärtääkseni tuota vastusta käytetään juurikin käynnistyksessä - sekä sitten äärimmäisessä katastrofitilanteessa "safety heaterina". Lämmittää varmaankin käynnistyksessä veden, jotta sisempi vastus saa nikkelin helpommin lämmitettyä, jotta reaktio käynnistyy.

Joku on ehdottanut radiotaajuuksia tuottavaa laitetta, mutta en oikein usko, että tämä olisi antenni.

Rossin mukaan "taajuusgeneraattori" oli tuossa laitteessa "built in the framework". Lieneekö siinä sitten mitään antennia?

[TOP]

Nyt vielä semmoinen asia, että nikkelin sulamispiste on 1455ºC ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikkeli)
ja kuparin 1084ºC. (wiki) Ruostumatoman teräksen sulaminen tapahtuu viimeistään 1500 ºC.
Eli sulaa nikkeliä laitteessa tuskin on. Muut romut sulaisi ympäriltä pois....

Rossin mukaan reaktio etenee nikkelipulverissa pistemäisesti, kunnes lämpötila nousee pisteessä niin suureksi, että nikkeli sulaa, minkä seurauksena reaktio tässä pisteessä pysähtyy. Uusia reaktioketjuja käynnistyy aina muualla. Tällä tavoin reaktio on itse itseään säätelevä. Äärimmäisenä turvakeinona, jos reaktio uhkaa yltyä liikaa, koko masiina voidaan kuumentaa niin kuumaksi, että nikkeli sulaa ja reaktio pysähtyy. Sulaahan siinä toki kaikki muukin ja reaktori on sen jälkeen käyttökelvoton. Juuri tämän turvallisuusnäkökohdan vuoksi Rossi rakentaakin suuremmat systeemit kytkemällä monta pientä reaktoria yhteen.

[mikar]

Aika korkeita lämpötiloja käytetään ja painettakin kunnolla. Vetyä ja puupölymäistä? nikkeliä, sitten kolmantena katalyysaattori, mikäs se mahtaa olla? Miksei katalysaattorin koostumusta kerrota, mikä tai mitkä aineet, ainakaan helposti ei tullut vastaan.

Kuten foorumilla penttinen on esittänyt, puupölymoottori voisi olla mielenkiintoinen. Jos vetyä ja puupölyä...

[penttinen]

En oikein usko siihen, että ulkopuolisella lämmittimellä saataisiin reaktio hallitusti pysähtymään. Se lämmitin sulaa jo ennen 1000 astetta piloille. Ellei sitten anna tukilämpöä, eli toimisi tavallaan eristeenä. Toisaalta paketti on muutenkin eristeessä, jolloin sulaminen tapahtuisi muutenkin, ilman lisälämmitintä. Tulee mieleen, että reaktio pitää käynnistää apuna käyttäen tätä vastusta.

Reaktiosta: Matti oli sitä mieltä, että vety ja nikkeli on reaktion aiheuttajia, ja katalyyttinä olisi palladiumin kaltainen aine.
wiki sanoo: Palladium tunnetaan hyvänä vedyn absorboijana. Hienojakoinen kolloidinen palladium sitoo jopa 3 000-kertaisen tilavuusmäärän vetyä. Palladiumilla on myös oksidi, PdO

Sitä en tiedä, miten aineet on järjestetty käytännössä tilaan. Pitääkö nikkelin olla palladiumpäällysteistä, vai siittääkö se, että palladium on samassa tilassa.

"Rossin mukaan reaktio etenee nikkelipulverissa pistemäisesti, kunnes lämpötila nousee pisteessä niin suureksi, että nikkeli sulaa, minkä seurauksena reaktio tässä pisteessä pysähtyy. Uusia reaktioketjuja käynnistyy aina muualla. Tällä tavoin reaktio on itse itseään säätelevä" Kuulostaa järkevältä.

[mikar]

Mikäs sen paineen merkitys ón? Ihme kun ei tarkemmin pat.pend., kerro mikäs katalysaattori on kyseessä, eihän hänen koettaan pysty muuten tekemään, koska sen valinta ei ole ammattimiehelle itsestään selvää

[penttinen]

Olettaisin ihan yksinkertaisesti, että vetyatomit ovat lähempänä toisiaan ja muita aineita paineen kasvaessa. Vedyn pitää mennä ilmeisesti nikkelin sisään, ja palladium avustaa siinä hommassa kumoten vastavoimia. En oikein osaa tätä alaa.

[mikar]

Kun lämpötilaa on nostettu, niin lämpöliikehän on hurjaa ja aika randomia. Paineella voitanee pitää aineet lähekkäin. Mielestäni kummallisin asia on tämä katalysaattorin salainen nimi edellisellä sivulla olevassa pat. hakemuksessa. Te ootte varmaan enemmän tietoisia tästä "keksinnöstä", mutta mulle ei aukea selkeää katalysaattorivalintaa.

[penttinen]

Täytynee alkaa opiskelemaan ydinfysiikkaa.

[penttinen]

Lainattu tuolta: http://renewable.50webs.com/fusion.html

"To make it simple, what happens is that nickel has a particularity that protons spread from it's surface with extreme efficiency very close to the nucleus, even if repelled by the so called coulomb barrier forces. When we inject protons of hydrogen at high pressures and temperatures, they go pretty close to the nucleus of the nickel. At those points we have nuclear effects that produce gamma rays which add more energy. We increase the pressure leading to extremely high pressures... similar to ones that happen inside White Dwarf stars. In that situation the so called Gamow Factor, which is a probabilistic calculation of the coulomb repelling forces, is overcome. At that point enough energy is produced to make it worth being recorded." - Andrea Rossi


" "Jotta se yksinkertainen, mitä tapahtuu on että nikkeli on erityispiirre, että protonien levitä se pintaan äärimmäisen tehokkuuden hyvin lähellä ydintä, vaikka vastenmielistä ns Coulombin este voimia. Kun tuomme protonia ja vedyn korkeita paineita ja lämpötiloja, ne menevät melko lähellä ydin nikkeliä. kyseisissä pisteissä olemme ydinaseiden vaikutuksilta, jotka tuottavat gammasäteilyä, joka lisää energiaa. Lisäämme paine johtaa erittäin suuria paineita ... samankaltaisia ​​kuin että tapahtuisi sisällä White Dwarf tähteä . Tällaisessa tilanteessa ns Gamow Factor, joka on probabilistinen laskettaessa Coulombin hylkivällä voimia, on voitettu. Tuolloin tarpeeksi energiaa tuotetaan, jotta se on syytä kirjata. " - Andrea Rossi""