vapaaenergia.com

Kumpi on suurempi, vai lieneekö samoja? yhden elektronin ja positiivisen aukon välinen vetovoima vai elektronin tuottama sähköteho ?
Tämä olisi ratkaisu mm. testatica-generaattorin toiminnalle ja wimshurstin influenssikoneen energian tuotolle, koska influenssi-ilmiössähän erotellaan varauksia. Jos erotteluun kuluva energia (sähkökenttien , varausten ) vetovoima on pienempi, kuin saatu sähkövirta, niin periaatteessa on mahdollista saada aikaan "ilmaista" sähköä.

Romiksella näkyy olevan pari isoa kondensaattoria, mutta kyljessä kummalliset merkinnät.

Un = 440 V, Ui = 3/15 kV, Capasity 57 kVar.

mutta mitään tietoa mikrofaradeista ei ollenkaan. oliskohan noista mihinkään kokeilutarkoituksiin ja mitenkä tuosta sais tietää sen kapasitanssin mikrofaradeina?

Moi!

joku sanoo

Kvar = vP x IC / 1000
Where IC = 2x 3.15 x f x c x v
where c is the capacitance.
http://www.allinterview.com/showanswers/114426.html

näissä vanhoissa kondensaattoreissa voi olla PCB:tä tai muita myrkyllisiä aineita

Vastausta tai suuntaa otsikon aiheeseen.

Yleensä ite lähen näihin hakeen vastauksia "alusta"

Eli kannattaapi lueskella mitä sanoopi esimerkiksi
http://en.wikipedia.org/wiki/William_Crookes
Ja
http://en.wikipedia.org/wiki/J._J._Thomson

Sieltä meinaan löytyypi Elektronin "alku", loppuhan on senjälkeen
ollu pelkkiä olettamuksia.
Toivotaan että aukee

konkka lienee loistehon kompensointiin tarkoitettu, konka Un (U nominal) on noin alhainen.

Elektronit ovat veikeitä, Millenium-palkintokin on mennyt niin ledille kuin aurinkokennolle. Pietsosähköinen ilmiö on varsin mielenkiintoinen. Jos tulee maapatterikilipaalu II, niin pitäiskös sitä ruveta kiteitä puristelemaan

Veikeitäpä hyvinkin

Kristallit on puristeltu



Onx kukaan puristellu Konkkaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrofoni

hieman erityyppistä konkkaa koittelin ja saiskos sitä käyttää mahdollisessa maapatterikilipaalussa II

Nyt menee offtopiikiks, mutta liittyy konkan varaukseen.

Mulla on ongelma, kun teen noita timpurin hommiakin väillä ja
mulla on tollasia kiinalaisia kompuroita montakin, mutta
ykskään ei toimi viileessä ilman, että paineet laskee veks
ja lämmittää käynnistämällä kompuran enste.

Jaa niin no toimii toi yks öljytön lutkutin

Niin että jos pitäs yhen konkan lisää, auttasko se
käynnistymiseen, useissa noissa on kahen käynnistys-
konkan paikka, mutta silti niissä on vaan yks.

Eli jos pitäsin vaikka vanhan pyykinpesukoneen käynnistyskonkan pariks, auttasko ?

kunnon offtopikki.. Toimiiko sun kompurassa se käynnistyskevennin? Kompuraa tulee käynnistää ja sammuttaa aina siitä painekytkimen nupista. Tällöin männän päälle ei jää paine. Siitä painekytkimestä pitää kuulua suhaus sammutettaessa /tai kun se itse sammuu. Ja paineputkessa oleva jousikuormitteinen kevennysventtiili kuuluu aueta jossain yhden kilon paikkeilla. Muutamassa tollaisessa on ollut vikaa painekytkimessä, ja ei jaksa lähteä käyntiin, ennen kuin paineet on laskenut pois. Myös pitkät jatkojohdot / huonot liitokset verkon puolella vaikuttaa asiaan. Jännite laskee niin alas, että kone ei jaksa käynnistyä, vaan jää jumittamaan.

Oikosulkumoottorin vääntömomentti 0 rpm alueella on olematon. jos on käyttänyt pöytäsirkkeliä, jossa on oikosulkukone (rakennussirkkeli) niin kuormitettaessa se pysähtyy ihan yhtäkkiä, koska momenttikäyrä laskee heti jyrkästi, kun kierrosluku putoaa 10 pros nimellisestä nopeudesta. Siksi käynnistyskevennin on oltava. Jos lisäät konkkia, niin se saattaa lähteä käyntiin, mutta normaalilla pyörimisnopeudella sitten saattaa virrat kasvaa reilusti liika isoiksi, ja kone palaa.

Vielä tuohon alkuperäiseen aiheeseen. Olen katsellut staattiseen kenttää perustuvia moottoreita. Mielenkiintoisia: http://www.youtube.com/watch?v=_JXBpf7Y ... re=related

voima, joka laittaa pyörimään on elektronien tarve mennä positiiviselle puolelle.