varausten välinen vetovoima / sähkön tekemä työ

[mikar]

Juu, se on mielenkiintoista, mitä tapahtuu loitontamisen aikana. Heitän ensimmäisen arvauksen:

Kondensaattorin sähkökentän varaustiheys pienenee loitontaessa, ja pitäisi valonnopeudella saada loitonnettua levyt, jotta varausten jakautuminen säilyisi.

Kaikki mukaan antamaan oma selitys, mitä tapahtuu. Ette voi tänään laittaa helteen syyksi vastaamattomuutta

[penttinen]

Konkan levyt on eristeessä, eli ilmassa. Varaus ei muutu, vaikka levyt erotetaan. Kumpaankin kappaleeseen jää tällöin x-määrä aukkoja tai elektroneja. Kyse onkin siitä, että onko erottamiseen tarvittava energiamäärä suurempi, kuin levyihin jäävä sähköinen potentiaali, joka purkautuu kytkettäessä levyt johtimella yhteen, tai maahan, jolloin teho on vain n. puolet kokonaistehosta.

[mikar]

Moi!

Pohdin sitä, purkautuukohan loituntuessa samanaikaisesti kondensaattorin sähkökenttä jotenkin niin ettei niissä ei olekaan tätä varausjakaumaa, joka oli kun levyt oli lähellä toisiaaan. Jo jos näitä kahta ilmiöitä ei voisi erottaa vaan tapahtuu samanaikaisesti?

[jussik5]

En epäile etteikö voisi toimia jos moottorin sijasta käytetään pulssitettua solenoidia ja
otetaan huomioon Casimirin ilmiö.
Monta ns vapaan energian sovellusta on toteutettu pulssiohjatuilla solenoideilla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Casimirin_ilmi%C3%B6

[mikar]

Juu kyllä kannattaisi varmaan kokeilla, tekemällä esim. massiivisen elektroskoopin, ja saisi kuvaa (influenssin) tehosta

elektroskoopin tekoa
http://www.youtube.com/watch?hl=en&v=2PmWlPjV6n0

ja toinen hyvä video elektroskoopista http://www.youtube.com/watch?v=-JsVZwc1dOo&feature=watch_response

[penttinen]

Otetaas vielä lisää. Kun tuntuu, että en osaa ilmaista itseäni tarpeeksi hyvin. Enkä osaa kertoa, mitä kaavoja tässä tarvitsisin. Näyttää mutkikkaalta.

Kuvan palikat on varattu + ja - merkkisiksi. kappaleiden keskinäinen vetovoima F on sitä suurempi, mitä lähempänä ne ovat. Sovitaan, että toisessa on 1000 kpl elektroneja, ja toisessa on vastaavasti 1000 kpl aukkoja.


Palikoiden etäisyys toisistaan on vaikkapa 4 mm. Tarvitaan työtä, että palikat saadaan toistensa vaikutuspiiristä vedetyksi pois. Tämän voiman määrä merkitään vaikkapa E1.

Kun palikat on erotettu toisistaan, niin puretaan varaus toisesta kytkemällä se maahan. Näin ollen 500 kpl elektroneja luiskahtaa maapotentiaaliin, ja tilalle jää 500 kpl aukkoja, jolloin kappale on ympäristöönsä nähden (maapotentiaaliin) varaukseton. Toinen palikka jätetään koskemattomaksi varauksineen. Liikkuessaan maahan johdinta pitkin elektronit tuottaa vaihtoehtoseti magneettivuon Φ tai vastuskuormassa lämpömäärän Q.

Mikä on lämpömäärä Q?
ja mikä on palikoiden erottamiseen tarvittava energiaE1 ?

Jos oletetaan laite kondensaattoriksi: Jännite pyörii 150.000 voltin kieppeillä. Kondensaatorin metallipintojen välimatka toisistaan on 4 mm. Metallipintojen ala on 3 cm^2. Näitä sitten vedetään irti toisistaan jopa 2000 kertaa minuutissa, ja saatu varaus puretaan maapotentiaaliin johdinta pitkin, jossa liikku virta I, joka on suuren jännitteen ja piikkimäisyyden takia liki mahdoton mitata.

[mikar]

Moi!

Eikös nämä varaustiheydet ole kondensaattorissa vain levyn ulkopinnoissa (mikä on saatu alussa tapahtuvalla vuotovirralla) ja jos levyjä lähtee kauaksi viemään, niin sähkökentän voimakkuuden pienetessä nämä varaustihentymät tasaantuvat ja vuotovirta voitaneen ottaa, mutta onkos siinä jotakin muuta?

[juge]

Hei!

Tuli mieleen sellainen laki, että positiivinen varaus kiihtyy sähkökentässä kentän suuntaan, joten siirrettäessä sitä kenttää (ja sähkövoimaa) vastaan, varauksen potentiaali kasvaa.

Jos tällä koittaisi selittää, eli kun levyjä siirretään pois päin eli sähköistä vetovoimaa vastaan, levyjen varauksiin varastoituu potentiaalienergiaa. Näin levyjen loitontamiseen käytetty energia varastoituu levyjen varauksiin potentiaalienergiaksi, mikä voidaan sitten purkaa virtana. Mekaaninen työ siis vain muutetaan sähköenergiaksi.

Alussa levyjen välinen vetovoima on suurempi, ja työtä tehdään enemmän. Vetovoima kuitenkin heikkenee nopeasti levyjen etääntyessä toisistaan, jolloin työtäkin tehdään vähemmän. Joku voisikin laskea, kuinka tehokas/heikko tapa tämä olisi mekaanisen työn muuttamiseen sähköenergiaksi.

[mikar]

Mietin sitä pitäiskös toimia lähellä läpilyöntijännitettä. Ilmallahan se taitaa olla - riippuen kosteudesta - 10 kV/cm. Voihan sinne väliin laittaa muutakin ainetta, jopa sellaista joka toisi etuja.

Jos vaikkapa metallin lämpölaajenemisen ja -supistumisen energian muuttaisi suoraan sähköksi (muuttuu kondensaattorien levyjen välimatka)? Onkohan tällainen vehje jo olemassa jollakin toisella nimellä.

[penttinen]

Piirsin koko influenssi-ilmiön.

Kohta 1ja 2: työtä ei tarvitse tehdä. Kappaleiden fyysinen siirtäminen toki kuluttaa marginaalisen energian, mutta se ei ole oleellinen tässä. Huomio kiinitetään vain varausten vuorovaikutukseen.
kohta 3: alunperin neutraalin kappaleen varaukset ovat jakaantuneet, ja positiiviset päästetään maapotentiaaliin, jolloin jäljelle jää vain negatiiviset.
kohta 4: kappaleet erotetaan, jolloin jää vain negatiivinen varaus oikeanpuoleiseen kappaleeseen. Saadun kappaleen sisältämä sähkövaraus voidaan purkaa maapotentiaaliin, jolloin saadaan lisää energiaa, ilmeisesti saman verran lisää kuin kohdassa 3.



Tämä kiinostaa siksi, että testatika-generaattorin väitetään tuottavan sähköenergiaa, ja samainen ilmiö saattaa olla Searlin koneessakin. Mikäli sähköenergia eli elektronien liikemäärä maadoitustilanteissa on suurempi kuin energia, joka tarvitaan erottamaan kohdassa 4 kappaleet, niin meillä on erittäin edullinen tapa tuottaa sähköä!

Muoks: Testatikan tuotto on tekijän mukaan suurempi, kuin mitä kiekkojen pyörittämiseen tarvitaan. Eli laite tuottaa "ilmaista" sähköä. Ainoa vaihtoehto toimnnalle on se, että varauksien jakaminen (kappaleiden poisvieminen toistensa vaikutuskentästä) on vähemmän energiaa kuluttavaa, kuin syntynyt sähköteho (elektronivirta maapotentiaaliin)

Muoks: Wimshurstin kone toimii juuri näin, joskin sitä käytetään vain suurjännitteen tuottamiseen.
kts linkki wiki lontoon kielellä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Wimshurst_machine

ja videot:
http://www.youtube.com/watch?v=Zilvl9tS ... re=related