Tässä tulee aivan väkisin mieleen tyhjiön muodostuminen sylinteriin kaasujen laajenemiseen perustuvan työtahdin sijasta. Kesällä 2006 tuli koestettua JC:tä ja aivan kohtalaisin tuloksin.
****
Moottorissa kun on purkki imusarjaan liitettynä, moottorin toimintavaiheet ovat seuraavat:
1. Imutahti
JC:ssä kehityy sähkövirran (-60V/1 - 1,5A) avulla vedestä "orkooni" kaasua joka virtaa imusarjaan. Imuventtiili avautuu, männän laskiessa sylinterissä alaspäin se imee ilmaa ja kaasua. Imuventtiili sulkeutuu männän ohittaessa alakuolokohdan.
2. Puristustahti
Mäntä puristaa polttoaineseosta alakuolokohdan jälkeen 90 - 110 astetta.
3. Työtahti
90 - 70 astetta ennen yläkuolokohtaa tapahtuu sytytys, korkeajännite kipinä pläjäyttää kaasuilmaseoksen kokoon synnyttäen sylinteriin tyhjiön. Tyhjiö muodostaa alipaineen sylinteriin, jonka vaikutuksesta mäntä imeytyy yläkuolokohtaan ja muodostunut kosteus kondensoituu sylinterin seinämiin jäähdyttäen moottoria. Pakokaasuja ei synny ja imuventtiili avautuu männän aloittaessa uuden kierroksen.
Kun kaasu "syttyy", se luo tyhjiön sylinteriin ja syntynyt alipaine imee männän yläkuolokohtaan. Pakoventtiili on turha ja lämpöä ei synny kosteuden kondensoituessa sylinterin seinämälle eli imien tyhjiössä lämpöä ympäristöstä. Kone käy kevyesti koska painetta ei ole pientä puristusta lukuunottamatta hidasteena.
****
Tämä tuli määriteltyä 4.9.2006, kun sen kesän aikana tuli tehtyä kokeita JC:llä. Vanha Tojo kävi todistettavasti yhden minuutin ajan ja lupaili sitäkin enemmän, mutta lopulta ruostumattomasta teräksestä tehdyn purkin pohja syöpyi puhki ja vetet meni mäkeen. Yhden kerran hajotin purkin muovikannen kipinällä, koska imusarjaan oli kertyi myös vetyä. Nykyisin Tojo viilettää Afrikan savannilla ja jos JC:n vaikutuksesta jotain jäi jäljelle, niin mustan miehen auto kulkee ilman polttoainetta
.
Tyhjiön muodostumisesta joku teki videon juutupeen ja siinä kaasua otettiin ensin purkista. Läpinäkyvä muovinen putkilo suljettiin korkilla jossa oli sytytystulppa. Putken sisällä oli mäntä ja kun tulppaan annettiin kipinä, säiliön sisusta mosahti siten, että sinne muodostuva tyhjiö imaisi männän korkkiin.
Animaatio jonka laitoin,
http://api.ning.com/files/vtFF9n8DBdAc3 ... imylly.gif , sen ajatus syntyi tykistä. Kauhajoella "Koivuniemen keksijä" oli rakennellut tykin, jolla ampui tiilikiviä 300 metrin päähän. Tämä näytettiin myös kymppi uutisten kevennyksessä, kun Koivuniemen "vanhaisäntä" latasi tykin sangollisella vettä ja sytytti sen palalla natriumia. Myöhemmin muistaakseni Alahärmässä myös rakennettiin tykki yleisötapahtumia varten ja siinä käytettiin kalsiumkarbidia joka veden kanssa regoidessa muodostaa asetyleeniä ja sammutettua kalkkia. Yksi mielenkiintoinen on alumiinisuola AlCl, joka veden kanssa kiivaasti reagoidessa kylläkin muuttuu suolahapoksi. Animaation moottorista tein 1990 puumallin ja sen toiminta tuli myös mitattua TKK:n autolaboratoriossa. Jos ei oteta muutamaa pientä teknistä ongelmaa lukuun, kampilevyllä tulee tuplavääntö tavalliseen kampiaksilaan verrattuna. Vastaavaa ei myöskään löydy tai ainakaan siihen aikaan ei löytynyt patenttitiedostoista. Voin joskus kirjoittaasen tarinan jos viittin
.
Pappin moottorin käyttämät jalokaasujen ominaisuudet täytyy ensin pilkkoa, ei niistä muuten ota mitään selkoa. Tuo uloimman elektronikehän reagoimattomuus aiheuttaa sen ongelman, että jalokaasut on inerttejä, eivät reagoi mihinkään ja toistensa kanssa. Mikä on sitten se tekijä joka saa aikaan häiriön näiden vakaudessa? Se voisi olla juuri tuo korkeajännite purkaus, sillä ainakin esim. happi ja vety hajaantuu joutuessaan korkeajännitteiseen valokaareen. Happi on sikäli tunnetumpi muuttuessaan hetkellisesti otsoniksi, mutta vedyllä on myös sama ominaisuus jota hyödynnetään erityisesti hitsauksessa ja vaikeasti sulavien metallien sulatuksessa. Miksei siten myös näillä muilla kaasuilla ominaisuus voisi hetkellisesti muuttua?
